Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen. Julkaisin 200. artikkelin 2020-03-14.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language. I published 200th article on 2020-03-14.




2020-03-07

2020-03-07_12:38:30 En tarvitse 5G-verkkoa

5G-verkko on ollut laajemmin puheenaihe, mutta en itse tarvitse 5G-verkkoa. Koska 5G -verkko tulee joka tapauksessa toteutumaan, arvioin tässä strategioita, joilla 5G-verkkoa kannattaa toteuttaa.
 
0 G -verkko oli aikoinaan radiopuhelintasoinen verkkotoiminta. Poliiseilla, taksinkuljettajilla ja yritysjohtajilla oli aikoinaan autopuhelimia. Verkko oli enimmäkseen suojaamaton, eli kaikki laitteita käyttäjät kuulivat verkon keskustelut. Tämä piti ottaa huomioon viestinnässä. Suomessa 1971 avattu Autoradiopuhelin ARP-verkko toimi taajuudella 147.90 -154.875 MHz. Käyttäjät vaihtelivat 1971 kolmesta sadasta vuoden 1976 kymmeneen tuhanteen ja vuoden 1986 kolmeenkymmeneenviiteen tuhanteen.
 
1 G-verkon tunnetuin taajuus oli aikoinaan NMT-verkko, joka toimi taajuudella 450 MHz ja 900 MHz. Vuonna 1981 syntyi Suomessa ensimmäinen matkapuhelinverkko. NMT-verkko lopetettiin 2002. Itse aloin käyttää NMT-verkkoa toissijaisena 1990-luvulla.
 
2G-verkon tunnetuin standardi oli GSM, joka toimi taajuudella 900 MHz ja 1800 MHz. GSM oli myös suojattu matematiikkapohjaisella salauksella. Verkko otettiin käyttöön Suomessa 1991. Puhelimien myynnin markkinajohtaja oli Nokia, joka sai maailmanmainetta. Ollessani ulkomailla vielä vuosikymmen sitten, minut yhdistettiin Nokiaan, kun tunnistettiin minun puhuvan suomea ja eräs luulo pohjalla oli, että Suomessa kaikki saavat palkkaa menestyvältä Nokialta. GSM -verkko toimii edelleen, mutta sen tiedonsiirtonopeus on matala.
 
3G-verkko tunnetaan parhaiten omalla nimellään. Se mahdollistaa nopeamman tiedonsiirron, ajoneuvoissa 144 kb/s ja jalankulkijoilla 384 kb/s – käytännössä tämä mahdollistaa matalan resoluution videokuvan lähettämisen. Lisäpalveluina on myös laajakaista, joka toimii 2 Mb/s nopeudella, joka mahdollistaa televisiolähetysten seuraamisen isommalta näytöltä. Suomessa ns. UMTS verkko otettiin käyttöön 2004. Se toimii 2100 MHz-taajuudella ja kattaa suurimman osan Suomesta. Tällä aikakaudella Suomi putosi matkapuhelinmarkkinoiden kärjestä Samsungin ja myöhemmin Applen yleistyessä. Suomalainen ”Koivuhalko” ei onnistunut ylläpitämään johtavaa maailmanmarkkina-asemaa.
 
4G-verkko on uusin laajassa käytössä oleva teknologia, joka mahdollistaa autoissa 100 Mb/s ja päätteillä 1 Gb/s lähetyskapasiteetin. Käytännössä tämä ylittää reilusti teräväpiirtolähetysten vaatimukset. Verkko otettiin käyttöön 2010 alkaen ja toimii taajuudella 1800 MHz ja 2600 MHz ja verkko kattaa lähes koko Suomen. Vuonna 2014 tapahtui Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille ja Nokian markkinaosuus ja tunnettavuus on vähentynyt. Ulkomailla suomalaisia ei enää kutsuta ”herra Nokia” kutsumanimellä – itse asiassa Suomella ei ole mitään tunnettua maailmalla johtavaa alaa huipputeknologian tuotannossa. Apple, Huawei ja Samsung ovat tunnetuimmat merkit. Älypuhelinten osuus markkinoilla on kasvanut ja puhelimet ovat muuttuneet yhtenäisen näköisiksi ja sisältävät samat ominaisuudet. Nykyään arvelen, että Etelä-Korealaisia saatetaan kutsua ”herra Samsung” kutsumanimellä.
 
5G-verkko on vuodesta 2018 Suomessa testattu verkko, jonka tukiasemat toimivat 3.5 GHz, 700 MHz ja 30 GHz taajuudella eli 3500 MHz, 700 MHz ja 30 000 MHz. Hertsi siis tarkoittaa värähtelyä aaltoliikkeessä sekunnissa ja 30 GHz on 30 000 000 000 värähtelyä sekunnissa. Mikroaaltotaajuus on 1 GHz – 300 GHz – tämä taajuus löydettiin tutkakehittämisen sivutuotteena, kun tutkien luota löydettiin syömäkypsiksi paistuneita lintuja – onko siitä siis vaaraa? Mikroaaltouuni toimii taajuudella 2,45 GHz. Erona tosin on, että uunin sisätila on eristetty ulkotilasta, jolloin se on käyttäjälle turvallinen.
 
Olen itse joulukuussa blogissani pohtinut, että 5G-teknologia voi käytännössä olla suuri ihmiskoe. Terveyshaitat liittyvät nimenomaan säteilyyn. Verkko on ulkopuolisille näkyvä siksi, että verkko kuuluu vain pienellä alueella ja rajoitetusti seinien lävitse, jolloin tukiasemia tarvitaan paljon. Kun kuuluvuusalue on satoja metrejä, ei verkkoa luonnollisesti voi perustaa kattamaan haja-asutusalueita tai pitkiä harvasti liikennöityjä teitä. Ongelmina nähdään myös, että sääsatelliittien 22 GHz taajuus kohtaa häiriöitä, yhtä lailla kuten määrältään kasvavien mikrosatelliittien parvet jo nyt häiritsevät yötaivaan havainnointia. Viime vuosikymmenellä ehdotettiin myös sitä, että koko maailmalle tarjotaan verkko minisatelliiteilla, mutta satelliittiverkko on silti jäänyt vain harvojen käyttöön ja maksulliseksi. Suomessa haastetta olisi jo siinä, että edes junissa olisi katkeamaton verkko.
 
5G-tiedonsiirron etuna on suurempi tiedonsiirtonopeus, jopa 10 Gb/s. Tämä mahdollistaa verkossa suuremmat laitemäärät ja siten edistää tietoliikenneyhteyksien hyödyntämistä yhteiskunnan kehittämisen apuna. Suomen valtiovalta pyrkii edistämään verkkoa yhdistettynä valokuituverkkoihin. Haittapuolena verkon käytössä on suuri energiankulutus. On myös arveltu, että verkko olisi kallis ja paikallinen, sillä tukiasemia tarvitaan tiheään ja siten valtava määrä, ja käytännössä se on taloudellista vain suurkaupungeissa. Verkon rakentamispalveluita tarjoaa Ericsson, Huawei ja Nokia ja esimerkiksi Intiassa markkinoilla on myös Cisco Systems, CommScope, ja ZTE, Yhdysvalloissa myös Samsung. Suomessa 5G-verkon palveluita tarjoavat vain Elisa, DNA ja Telia.
 
Oma kantani 5G-verkon tulevaisuudesta on muotoutunut viime vuosien kuluessa. Koska verkko toimii enemmänkin Wifi-asemien kantavuuteen verrattavilla paikallisilla lähetysasemilla, kyse ei ole verkon vallankumouksesta vaan täydentävistä palveluista. 5G-verkon tulevaisuus on kaupunkialueilla, joissa on kerrallaan suuri joukko ihmisiä, käytännössä yleensä lyhyen aikaa tutkimattomien terveysvaikutusten vuoksi. Tämä tarkoittaa suuria yleisötapahtumia sekä joukkoliikenneterminaaleja – sekä Helsinkiä tiiviimmin rakennettuja suurkaupunkeja. Olisi kaupunkisuunnittelun kannalta huono ratkaisu yleistää 5G-verkon tukiasemat jokaiseen lyhtypylvääseen kaupungeissa sitä varten, että tukiasemilla voitaisiin tarjota nopeampi tiedonsiirtoyhteys jalankulkijoille ja autoilijoille – he eivät sellaista oikeasti tarvitse. Nykyiset 5G-verkon tukiasemat ovat teknisiä ja esteettiseltä laadultaan puutteellisia eivätkä sovellu arvokkaaseen kaupunkiympäristöön. Esineiden internetin laajentamiseen sopii varsin hyvin valokuituyhteyteen kytketyt Wifi-laitteet, sillä ne toimivat kontrolloidusti omassa käytössä. Myös 5G-verkon tutkimattomat terveysvaikutukset tekevät siitä riskipitoisen laajasti sekä pysyvästi sovellettuna. Valokuituverkko ja huoneistokohtaiset Wifi-päätteet riittävät varsin hyvin nopeamman sekä suuren kapasiteetin tiedonsiirron käyttöön Suomen suurissa kaupungeissa.
 
Ensisijaisesti 5G-verkon ongelmat ovat:
● lyhyt kantama
● paikalliset ratkaisut
● kallis verkkorakenne ja operointi
● tukiasemien esteettiset puutteet
● tutkimattomat terveysvaikutukset
● tarpeettomuus jatkuvaan laajamittaiseen käyttöön
● halvemmat sekä luotettavammat rinnakkaiset teknologiat
 
5G-verkon etuina ovat:
● mahdollisuus tarjota tilapäisiä suuren kapasiteetin verkkoja
● mahdollisuus erittäin tiheän ja korkean rakentamisen alueen verkkoratkaisuihin
● mahdollisuus joukkoliikenneterminaalien kattavaan tiedonsiirtoon

Taneli_Poutvaara - 11:37:18 @ 2020, Liikenne, Suomen politiikka, Ympäristö | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.





Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.