Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen. Julkaisin 200. artikkelin 2020-03-14.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language. I published 200th article on 2020-03-14.




2020-02-26

2020-02-26_18:08:10 Voiko Eurooppa itsenäistyä internetissä?

Tässä kirjoituksessa pohdin edellisen kirjoitukseni mainintaa internetin riippuvuudesta Yhdysvalloista.
 
Tänään hallituksesta on ehdotettu eurooppalaista käyttöjärjestelmää ja verkkoselainta. Amerikkalaiset ovat puolestaan viime vuodesta alkaen vaatineet, että 5G-teknologiaa ei saa hankkia Kiinasta. Pitää kyllä paikkaansa, että Eurooppalaisilla on 5G-teknologiaan Amerikkaa paremmat valmiudet, mutta 5G-verkko ei ole internetin kannalta avainkysymys – se on tärkeää lähinnä niille yrityksille, jotka kilpailevat verkon rakentamisesta – Nokialle, Ericssonille ja Huaweille. Oleellisempia ovat verkon operaattorit ja verkossa käytettävät laitteet sekä niiden ohjelmat. Ministeri Kulmunin ehdotus käyttöjärjestelmästä ja selaimesta eivät ole riittäviä itsenäiselle internetille: onhan maailmalla jo valmiiksi eurooppalainen käyttöjärjestelmä, itse asiassa suomalainen Linux ja myös siihen perustuva Ubuntu. Selaimia on vastaavasti kymmeniä. Kysymys on kuitenkin laajempi.
 
Tietokoneiden käyttöjärjestelmissä Microsoft Windowsin markkinaosuus on 83 % ja Applen OS:n osuus 13 %, Linuxin markkinaosuus on 1.5 %. Tableteissa Androidin markkinaosuus on 88 % ja Applen iOS:n osuus 12 %. Linux pärjää vain tieteellisen laskennan suurtietokoneiden käyttöjärjestelmissä, sillä Windows on niille liian epäluotettava. Pöytäkoneiden internet-selaimissa Google Chromen markkinaosuus on 72 %, Firefoxin 9 %, Explorerin 5 %, Safarin 5 %, Edgen 4 % ja Operan 2 % - muiden osuus on yhteensä alle 2 %.
 
Heinäkuussa 2017 Venäjällä säädettiin laki, jonka mukaan Venäjä saisi enemmän vaikutusvaltaa käyttämänsä internetin sisällöstä. Joulukuussa 2019 Venäjä onnistuneesti testasi, kuinka maan internetin voi kytkeä irti yleisestä internetistä. Kiinassa oman internetin kansallistaminen oli alkanut jo 1998 ja on edennyt monissa vaiheissa. Yleisesti kansainvälisesti maiden omaa internetiä säädetään parissa kymmenessä maassa, mukaan lukien erityisesti Yhdysvallat, joka voi käytännössä säädellä ja valvoa myös koko muun maailman avointa internetiä. Pisimmälle omavaraisuudessa on mennyt Pohjois-Korea, jolla on oma käyttöjärjestelmä, oma selain ja muutama tuhat internetsivustoa ilman yleistä yhteyttä maan ulkopuolelle. Pohjois-Korean järjestelmä pohjautuu pitkälti Firefox-selaimen ja Linux-käyttöjärjestelmän kopioihin ja erikoistyönä tehtyihin tietokoneisiin – näissä lisenssit ja patentit eivät ole kunnossa, miksi esikuvaa ei voi ottaa Eurooppaan – täällä noudatetaan kansainvälisiä tekijänoikeuksia ja patentteja. Pohjois-Korean malli toimii kuitenkin esikuvana niille maille, joille Kiina voisi myydä itsenäisen internetin.
 
Eurooppalaiset ovat jo kehittäneet Suomesta aloitetun Linux OS käyttöjärjestelmän ja eurooppalaiselle verkkoselaimelle ei ole esteitä – mutta mitä sitten: yleistyvätkö ne? Ongelmaksi tulevat sen jälkeen tekijänoikeudet. Kuten pari vuotta sitten olen blogissani maininnut, fonttien tekijänoikeudet ovat pääasiallisesti amerikkalaisen Monotypen hallussa. Kaikkien ohjelmien on voimassa olevien kauppalakien mukaan maksettava niistä lisenssimaksuja. Ei myöskään riitä, että olisi mahdollisuus selata ilmaista internetiä eurooppalaisella selaimella eurooppalaisella käyttöjärjestelmällä. Esimerkiksi valtaosa Suomen kouluista ja julkishallinnosta ovat jo ostaneet pilvipalvelunsa Microsoftilta. Suurin osa käyttämistäni ammattiohjelmista toimii Windows 10 käyttöjärjestelmällä, mutta ei Linuxilla. Prosessorien valmistuksessa johtavan Intelin liikevaihto (71 miljardia USD) on suurempi kuin Suomen valtion budjetti ja yrityksen henkilökunta on lähes 110 000 henkeä. Valtaosa kaikista laitteiden, komponenttien ja ohjelmien patenteista ja johtavimmat ohjelmat ovat amerikkalaisten hallussa. Hankkimalla tietokoneen nykyään hankitaan myös valmiiksi asennettu Windows käyttöjärjestelmä ja valtaosa kaikesta Suomenkin tekstinkäsittelystä ja taulukkolaskennasta tehdään Officen ohjelmilla. Vahvin vaihtoehto on Apple, jonka laitteiden säätäminen on vielä vaikeampaa kuin Windows-koneiden muuttaminen.
 
Vuonna 2007 alkoi Euroopan Unionin ja Microsoftin kilpailuoikeustapaus, jonka yhteydessä oli tavoitteena, että selaimille tulisi enemmän vaihtoehtoja. Selainpuolella muutokset ovat jääneet vähäiseksi. Ongelmana ovat käyttöjärjestelmien välillä operointi ja yhteensopivuus, sama koskee erityisesti ohjelmistopuolta, jossa päävalinta on Windows. Jo vuonna 1993 on esitetty kanne, että Microsoft rajoittaa kilpailua ja sulkee kilpailijat menettelytavoillaan ulkopuolelle. Oikeutta on käyty vuosikymmeniä ilman tulosta. Kun ohjelmistoja voi käyttää vain Windowsissa, ei asiakkailla ole muuta vaihtoehtoa. Tilanne on itse asiassa paljon vakavampi Windows 10 päivitysten vuoksi: useaan otteeseen tuhannet tietokoneet ovat päivitysvirheiden vuoksi vikaantuneet ja korjaukset ovat olleet asiakkaiden omalla vastuulla – uudet laitteet eivät siis edes välttämättä toimi ja niiden valmistaja voi ilman vastuuta rikkoa ne viallisilla päivityksillä. Puolestaan esimerkiksi Applen tabletit menevät takuuvarmasti määräajan jälkeen rikki.
 
Tietokonesektori on itsessään jo valmiiksi rakennettu toimivaksi amerikkalaisilla laitteilla, komponenteilla ja ohjelmilla, joten radikaaleja muutoksia alalla ei ole mahdollista tehdä eurooppalaisella markkinatalousjärjestelmällä. Amerikkalaisten kehittämään verkkojärjestelmään on mahdollista tehdä toki eurooppalaisia sovelluksia, mutta se ei silti ratkaise sitä ongelmaa, että tekijänoikeudet ja verkon kannattavin liiketoiminta suuntaa eurooppalaiset rahavirrat amerikkalaisille monopoleille ja suuryrityksille, jotka eivät maksa verojaan edes omaan maahansa. Lopuksi päädytään vielä siihen, että Euroopassa ei ole yhtä pitkälle kehittyneitä toimijoita kuten Microsoft (liikevaihto 126 miljardia USD, työntekijöitä 149 000), Apple (liikevaihto 260 miljardia USD, työntekijöitä 137 000), Amazon (liikevaihto 281 miljardia USD, työntekijöitä 798 000) ja Google (liikevaihto 160 miljardia USD, työntekijöitä 119 000), jotka nykyään toimivat Euroopan sisällä ilman vastaavia paikallisia kilpailijoita. Tämä on se kokonaisuus, jolla viittaan siihen, että Suomen painoarvo ja omavaraisuusaste on kansainvälisellä tasolla vähäinen ja Yhdysvallat kontrolloi koko maailman avointa internetiä ja pitää siten Suomeakin omana takapihanaan.
 
Euroopan puolelta voidaan toki kehittää vastatoimia harkitusti. Applen osalta yksi ensimmäisistä olisi vaatimus, että koneiden käyttöjärjestelmän päivittämistä ei saada Applen puolelta estää ja käyttäjän on voitava saada vaihtaa laitteiden akut. Näin Applen laitteiden käyttöikä ei automaattisesti lopu 5-7 vuoden sisällä laitteen julkaisusta. Windows-ohjelmista voitaisiin puolestaan esittää vaatimus, että ohjelmista velvoitettaisiin pitämään sekä Windows että Linux-pohjainen ohjelmistoversio, mukaan lukien myös Microsoftin Office ohjelmista. Tietokoneiden osalta voitaisiin vaatia, että laitteet ja niiden komponentit olisi voitava suunnitella niin, että niitä voitaisiin käyttää yhtä lailla Apple OS-, Microsoft Windows että Linux -käyttöjärjestelmillä, jolloin laitteet eivät olisi alun perin suunniteltu vain yhden leirin formaatissa. Kuitenkin seurattuani alaa kohta neljä vuosikymmentä tiedän vaatimusten olevan utopiaa. Vaikka näistä käyttöjärjestelmistä, laitteista ja ohjelmista EU voisi vuosikymmenten oikeudenkäynnin jälkeen päästä sopimukseen amerikkalaisten kanssa, ongelmana on silti amerikkalaisten vuosikymmenten etumatka, patenttien ja tekijänoikeuksien johtava asema ja yritysten monopoliasema. Vaikka Eurooppalaiset kehittäisivät vastaavia ratkaisuja, on niistä joka tapauksessa maksettava Amerikkaan tekijänoikeusmaksuja, fonteista alkaen. Siltä kannalta ymmärrän hyvin Kiinaa ja Venäjää, jotka pyrkivät kehittämään omaa osaamistaan ja itsenäisyyttään omavaraiseen suuntaan. Omavarainen maa voi myös tarjota muille mahdollisuuksia olla itsenäinen.
 
Euroopan Unionissa oman edun ajaminen on kaatunut sisäisiin erimielisyyksiin, osaamisen puutteeseen ja itsenäistymisen aloittamisen ylivoimaisuuteen. Amerikan osalta tulevana kompastuskivenä tulee olemaan erityisesti se, että Kiina voi tarjota omaa osaamistaan Amerikan ja Euroopan ulkopuolelle, joka tulee todennäköisesti toimimaan kilpailumallina Amerikan yksinoikeuden murtamiseen myös Euroopassa. Tämä kehitys tulee todennäköisesti asettamaan Amerikkalaisille tavoitteen vastata eurooppalaisten vaatimuksiin yleisen yhteensopivuuden helpottamiseen ja laite- sekä laatustandardien kehittämiseen. On myös todennäköistä, että Kiina tulee kehittämään omaa tekijänoikeuksien ja patenttien tuotantoaan. Esimerkkinä kehityksestä on Lenovo, joka hankki vuonna 2005 IBM:n tietokoneliiketoiminnan. Amerikkalaisten tulisikin siten huomata ajoissa, että se malli, jolla he rahastavat eurooppalaisia ei tule tulevaisuudessa toimimaan muualla kehittävillä markkinoilla ja kehittyvien markkinoiden jälkeen on vuorossa muutos Euroopan markkinoilla. Kiinalla on lisäksi jo valmiiksi avainasema amerikkalaisten liiketoimintamallin mahdollistajana – Designed in America, Made in China.

Taneli_Poutvaara - 17:07:58 @ 2020, Eurooppa, Talous, USA, Venäjä | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.





Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.