Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language.




2019-11-01

2018-02-05_18:03:47 Välipäätöksiä kaavoituksesta

Helsinki on Suomen eniten kasvanut kaupunki ja tulevaisuuden visioiden mukaan se myös säilyttää keskusasemansa.
 
Helsingin hallinto-oikeus on julkaissut tänään päätöslinjoja Helsingin kaavoituksesta:
 
● Vartiosaaren säilyttäminen nykyisessä tilassa oli pääasiassa asukkaiden toive. Totta puhuen en nähnyt sitä enempää potentiaalisena Manhattanin saarena, kuten en myöskään parempien yhteyksien vieressä olevaa Mustikkamaatakaan. Tilanne saattaa muuttua esimerkiksi sadan vuoden kuluttua, kun neliökilometrejä Helsingin rantamaita on meren peitossa.
 
● Malmin lentoaseman tilanne on siirtymässä toteutussuunnitteluun. Poliittista kiinnostusta lentokentän kehittämiseen ei enää ole muutamia aktivisteja lukuun ottamatta. Käytännössä edes lentoaseman säilyttämistä ajavat aktivistit eivät enää usko Malmin säilyttämiseen. Lentopaikkoja Suomessa on kuutisenkymmentä ja niistä uusin, Pyhtään lentopaikka, on avattu 1200 metrin kiitoradalla. Lentopaikka on vaatimaton ja nimenomaan pienlentokonetoiminta siirtyy sinne Malmilta. Helsinki-Vantaalla ei kaivata kärpäsiä laajarunkoisten matkustajakoneiden tuulilaseihin. Myös Helsingin seudun lentorajoitukset tulevat tulevaisuudessa laajenemaan. Tätä minun on vaikea pitää perusteltuna, sillä monissa suurkaupungeissa lentoasemat sijaitsevat kaupunkien ydinkeskustoissa, eikä lentomelu ole sikäli teknisesti erilainen ilmiö kuin rata- tai tiemelu. Toisaalta olen koko ikäni asunut meluisilla asuma-alueilla, joten olen oppinut arvostamaan hiljaisuutta.
 
● Helsingillä on seitsemän sisääntuloväylää: Länsiväylä, Itäväylä, Lahdenväylä, Tuusulanväylä, Hämeenlinnanväylä, Vihdintie ja Turunväylä. Olisikin ollut hölmöläisten puuhaa kaavoittaa näistä kaikki rakentamiseen. Oikeuden välipäätöksen mukaan jatkokäsittelyyn otetaan vain Itäväylä, Tuusulantie ja Vihdintie. Näistä Itäväylänkin taloudellisesti kannattava potentiaali on jo pitkälti käytetty. Kuten olen omissa tutkielmissani vuosikausia huomannut, se on vaan paljon kannattavampaa rakentaa meluvallitaloja kuin kansirakennuksia – lukuun ottamatta liikenteen tiiveimpiä solmukohtia. Puolestaan bulevardimaista asutusta ei alueelle saa enempää kuin Mannerheimintielle. Tuusulanväylänkin suhteen potentiaali on pitkälti käytetty – meluvallien sijaan olisi aikoinaan kannattanut rakentaa äänieristettyjä taloja tien varteen – vähän samaan tapaan kuin Käpylän radan ja Tuusulanväylän risteyksessä. Vapailta markkinoilta on vaikeaa löytää ketään rakentajaa, joka olisi kiinnostunut rakentamaan bulevardilaatuista rakentamista, puhumattakaan kannesta – kustannukset ja toteutettavuus on kyseenalaista. Vihdintien osalta pääasiallinen haaste ei ole bulevardikatu vaan Pitäjänmäen teollisuusalueen muuttaminen osin asumistoimintoja varten.
 
Visioita tulevaisuuteen
 
Helsingin kehittämisessä ehkä suurimpia haasteita on rakentaa jo nyt kaavoitetut entiset teollisuus- ja varastotoimintojen alueet laadukkaasti. Tämän ohella taloudellisesti kannattavaa olisi Itämetroon investointi suunniteltua vahvemmin, kuten vuosi sitten tässä blogissani ehdotin. Tämän ohella tuntuu siltä että ollaan unohdettu Espoon potentiaali asumiskäytössä. Noin 60 prosenttia Espoosta on metsää, siinä missä vastaavasti Helsingistä kolmannes halutaan säilyttää metsinä ja puistoina. Myös Vantaalla puolet pinta-alasta on viheralueita. Yksi uusi kehittämislinja lähiörakentamisessa olisi suora junayhteys Päärautatieaseman ja Pasilan kautta lentoasemalle ja sen jatkaminen esimerkiksi pohjoisempia lähiöitä palvelevana paikallisjunana. Käytännössä tämä ratkaisu takaisi tiheämmän vuorovälin sekä lentoasemalle että pohjoisempiin lähiöihin ja siten olisi kilpailukykyinen verrattuna Helsinki-Tampere ja Helsinki-Lahden ratojen seutujen lähiörakentamiseen. Loppujen lopuksi on hyvä muistaa, että lääniä Suomessa riittää: maan pinta-alasta rakennettua on vain 4% verran.
 
 
 
 
 
Päivitys 2019:
 
Päätöksessään 11/2018 KHO totesi, että Länsiväylää, Turunväylää, Hämeenlinnanväylää eikä Lahdenväylää saa muuttaa bulevardeiksi. Kaupungin perustelut eivät olleet riittävästi osoitettuja. Ongelmaksi katsottiin teiden toimivuuden heikkeneminen.
 
KHO on katsonut, että Malmin rakentamiselle ei ole esteitä. Vartiosaaren osalta rakennuskielto vahvistui KHO:ssa.

Taneli_Poutvaara - 17:23:33 @ 2018, Helsinki, Liikenne, Rakentaminen, Suomen politiikka, Talous, Ympäristö | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.





Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.