Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen. Julkaisin 200. artikkelin 2020-03-14.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language. I published 200th article on 2020-03-14.




2019-10-30

2016-05-29_08:00:00 Sakraaliarkkitehtuuria Imatralla

Tässä kirjoituksessa esittelen Imatran sakraaliarkkitehtuuria.

Imatra tunnetaan kaupungin lävitse virtaavasta joesta koskineen sekä Fortumin patoineen. Kaupungilla on useita keskuksia, laskentatavasta riippuen. Imatran pääkeskus sijaitsee Imatrankosken ja Kävelykadun välisessä kohdassa. Mansikkalan alue on hallinnollinen ja kulttuurikeskus. Tästä länteen sijaitsee kolmen markettialueen muodostama kaupallinen keskus. Myös Vuoksenniskalla on yksi kaupungin keskus. Kaupungin tärkeimmät sakraalirakennukset sijaitsevat syrjässä kaupungin keskuksista. Imatran läpi kulkee valtatie 6 sekä rautatie – siten kaupunki on liikenteen solmukohta.

Tainionkosken_kirkko_2.jpg

Tainionkosken kirkko on Imatran pääkirkko, joka otettiin käyttöön 1933. Kirkon pihataso on tällä hetkellä remontissa. Rakennus näkyy hyvin Imatran ohittavasta liikenteestä.

Tainionkosken_Seurakuntakeskus.jpg

Imatran seurakuntakeskus sijaitsee Tainionkoskella ja se on modernina työnä vähän tunnettu, vaikka se on rakennuksena edustava. Taustalla kulkee ympäri vuorokauden Euroopan ja Japanin sekä Etelä-Korean välistä lentoliikennettä. Pääosa Finnairin lennoista Kaukoitään ylittää rajan Venäjän puolelle Värtsilässä.

 

Imatran Pyhän Nikolaoksen kirkko valmistui historiallisella tyylillä vuonna 1957 ja kuuluu Lappeenrannan ortodoksiseen seurakuntaan. Rakennuksessa ja sen ympäristössä on lukuisia historiallisia yhteyksiä ja reitti joelle. Helsingin Hietaniemessä sijaitsee Pyhän Nikolauksen kirkko, joka valmistui 1938.

Pyhan_Nikolaoksen_kirkko.jpg

Kolmen_ristin_kirkon_torni.jpg

Kolmen Ristin kirkko eli Vuoksenniskan kirkko otettiin käyttöön 1958 ja se tunnetaan kansainvälisesti Aallon suunnitelmasta. Aalto on suunnitellut myös Seinäjoen Lakeuden Ristin (1967) ja Lahden Ristinkirkon (1978); sekä Kauhajärven kirkon kellotornin (1923) ja Muuramen kirkon (1929) ja Anttolan kirkon korjauksen. Ulkomaille Aalto on suunnitellut Wolfsburgin kirkon (1962), Detremoden ja Riolan kirkon. Toteutumattomia kirkkosuunnitelmia kertyi ainakin 16 kappaletta.

Perehdyin tarkemmin tämän kirkon suunnitteluun ja käynnissä oleviin korjaustöihin. Suunnitteluun toimisto laski käyttäneensä 3676 tuntia, tontin valinnasta velotettiin nykyrahassa 39 000€, arkkitehtisuunnittelusta 615 000€ ja koko rakennusurakasta 13 100 000€ käyttäen rahan muuntamista indeksin mukaan. Rakennuskustannukset ovat nykyään kohonneet, vaikkakin kustannuksissa voi lukea jo Aallon toimiston oikeuden velottaa tavanomaista korkeampia kustannuksia valmiiksi klassikoksi valmistuvasta rakennuksesta. Tässä vaiheessa uraa (1956-1958) Aallon toimisto oli jo Suomen arvostetuimpia ja aikaan ajoittui myöhemmin avaintöiksi luettavat toimeksiannot. Sen vuoksi kirkon suunnittelussa oli osin kiire, mutta sitä kompensoi toimiston mahdollisuus sijoittaa suunnittelutyöhön suhteellisen paljon työtunteja käyttäviä avustajia ja ulkopuolisia konsultteja. Toisaalta pääsuunnittelijan kiire näkyy kokonaisuuden hallinnassa – samaan aikaan työn alla oli Teknillisen korkeakoulun kampus, Kansaneläkelaitos, Jyväskylän yliopiston kampus, Kulttuuritalo, Louis Carren huvila ja Lakeuden Risti. Näiden tärkeämpien töiden samanaikainen läsnäolo on varmasti vähentänyt keskittymistä Imatran suunnitelman kokonaisuuden hallintaan – toisaalta toimistolla ollessa käynnissään suurimmat toimeksiantonsa oli henkilöstön määrä sekä suunnittelun rahoitus huipussaan, mitkä osaltaan nostivat toimiston suunnitelmien laatua, vaikka pääsuunnittelijalla oli käsillään kuusi muuta suurta projektia.

Rakennuksen arkkitehtuurisuunnittelu ja sitä pohjustava teoria on osin onnistunutta, toisaalta osin harkitsematonta – esimerkiksi tornin, pihan ja ullakon perustana ei ole virheetöntä teoriaa. Kokonaisuus on kuitenkin arkkitehtuurisesti kansainvälisesti arvostettua. Rakennuksen remontointiin on ollut vaikeaa saada rahoitusta, tilat ovat vajaakäytössä ja Imatran seurakunnalla on vaikeuksia jatkaa toimintaa kaikissa rakennuksissaan. Kolmen Ristin kirkon markkinoinnilla, turismilla ja kaupallistamisella toivotaan voitavan rahoittaa sen korjaamista ja ylläpitoa. Ulkomailla kirkkojen kaupallistaminen on mennyt pitemmälle – muiden kuin seurakuntalaisten pitää maksaa kirkkoihin pääsystä sekä valokuvaamisesta pääsymaksuja – tämä käytäntö on tosin Suomessa tuntematonta. Julkaisujen myyminen olisi puolestaan Suomessa yleinen tapa rahoittaa kustannuksia.

Kolmen ristin kirkon vahvin puoli on rakennuksen hahmottaminen ilmaperspektiivistä sekä sisätilan luonnonvalaistuksen suunnittelu – siten samalla aikaulottuvuus. Myös rakennuksen massoittelu on nykyään siirtynyt keskittyneempään tilasarjaan ja ulkomaalaisesta näkökulmasta eksoottisempaan vapaamuotoiseen luonnonympäristöön, vaikkakin tämä ei ollut valmistumisajankohdan tilanne. Rakennus jää pääosin kokematta ilmaperspektiivivaatimuksen ja pitempien ulkonäkymien osalta ja siten valtaosa kävijöistä hahmottaa ainoastaan päätilat sisältä nähtynä. Tämä on rakennuksen arkkitehtuurisen massoittelun osalta merkittävin teoreettinen heikkous.

 

Kulttuuritalo_Virta.jpg

 
Imatran kulttuuritalo Virta on Aallon toimiston oppilaan Arto Sipisen suunnittelema ja valmistui 1986. Rakennuksessa on paljon viitteitä Aallon arkkitehtuuriin sekä oman aikansa amerikkalaiseen arkkitehtuuriin sekä vuoropuhelua 1970-luvun alussa valmistuneen viereisen virastotalon kanssa. Välissä kulkeva leveä tie katkaisee yhteyden Mansikkalan 1990-luvun alussa valmistuneen uuden viraston ja kauppakeskuksen kanssa.  Kulttuuritalo on arkkitehtuuriltaan keskustan laadukkaimpia, mutta rakennusteknisesti osin puutteellisesti valmistettu tai suunniteltu. Vakavia rakennusteknisiä virheitä ei kuitenkaan ole, vaikkakin rakennuksen ikääntyminen on jo nyt asettanut vaateita julkisivukorjauksille. Sipisen arkkitehtuurissa on ollut yleensä heikkona puolena metallien pintakäsittely. Arkkitehtuurin vahvuus on ollut tilallisesti huolellisen suunnitelman mukaan toimivat luonnonvaloisat aulatilat. Myös julkisten rakennuksen massoittelussa Sipinen irtaantui 1980-luvulla suorakaide-hahmosta abstraktimpaan tilakäsitteeseen ja pyrki muodostamaan tunnistettavan tyylin kolmiulotteisessa tilassa näennäisen vapaamuotoisesti sijoittuvien särmiötilojen sekä niiden läpinäkyvyyselementin sekä suorakulmaisen ikkunajäsentelyn kautta. Myös alueellisuus sekä perinteet korostuivat yleistyneen tiilimateriaalin valinnan kautta, tässä arkkitehti linjasi vakiotiilikseen kermanväriset tiilet, taloudellisen rakentamistavan ja kiviset ulkotilat täydentämään sisätiloja – näistä on lukuisia samanhenkisiksi  tunnistettavia muunnelmia ympäri Suomea.

 

2019 päivitys:

Imatran seudulle on investoitu merkittävästi radanparantamistöihin, erityisesti rautatiesiltoihin. Ajankohtainen on ollut myös koulukeskus ja asemanseudun kehittäminen. Rakentamisen haasteena on monikeskustaisuus.

Taneli_Poutvaara - 13:25:27 @ 2016, Arkkitehtuuri, Arkkitehtuurin historia, Suomen kaupungit | Lisää kommentti




Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.