2019-10-30

2016-24-03_21:59:59 Taivaan seurantaa ja pääsiäinen

Nyt kiirastorstaina 24.3. alkaa Suomen pääsiäisenvietto, huomenna on pitkäperjantai ja sunnuntaina 27.3. on ensimmäinen pääsiäispäivä. Tämän viikon keskiviikkona oli Suomessa täysikuu, mutta sillä on historiallinen yhteys pääsiäiseen.

Full_Moon_Easter.jpg

Kuvassa täysikuu kuvattuna tällä viikolla vastaavalla tavalla, kuin 16.3.

 

 

Täysikuun liittäminen pääsiäiseen käy sen kautta, että varhaiskristillisellä kaudella pääsiäissunnuntai on kevätpäiväntasausta (20.3) seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Kevätpäiväntasaus on se hetki, jolloin aurinko paistaa samaan suuntaan maan päiväntasaajaa myöten ja vastaava toistuu syksyllä 22. syyskuuta. Tasauspäivät ja seisauspäivät vaihtelevat yhden päivän verran kalenterissa. Säännöllinen kalenteri on kuitenkin kuun ansiota.

Pääsiäinen on ainoa kuukalenteria seuraava suomalainen kirkollinen juhlapyhä. Juutalaisessa kalenterissa pääsiäinen seuraa täydenkuun aikaa. Suomessa protestantit, katolilaiset ja Suomen ortodoksit viettävät pääsiäistä samaan aikaan. Ulkomaiden ortodoksit viettävät pääsiäistä tänä vuonna vappuna ja ensi vuonna samaan aikaan suomalaisten kanssa 16. huhtikuuta. Kirkoissa on ollut keskustelua idän ja lännen pääsiäisten yhdistämisestä, mutta sitä ei ole kannatettu. Syynä Suomen ajanlaskuun on vuonna 1753 käyttöön otettu gregoriaaninen kalenteri, joka syrjäytti käytössä olleen juliaanisen kalenterin.

Islamilainen Hijra-kalenteri sen sijaan on puhdas kuukalenteri, jossa vuodessa on 12 kuukautta ja 354 päivää Suomen 365 päivän sijaan. Islamilaisessa maassa uskonnolliset juhlat alkavat ensimmäisestä uuden kuun sirpistä nähtynä Mekasta käsin. Islamilaisessa kalenterissa nyt on esimerkiksi 14.06.1437, jossa vuosi selviää kaavan: G (Gregoriaarinen) = H (Hijra) x 33/34 + 622 mukaan laskemalla.

Kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä astronautit ja kosmonautit seuraavat periaatteessa omien uskontojensa kalentereja, mutta avaruusasema kiertää maan 15,70 kertaa päivän aikana. Riippuen kiertokulmasta, avaruusaseman päivä ja yö on suhteellista ja riippuu lähinnä valaistuksesta. Uskontokuntien johtajat lienevät ohjeistaneet avaruusmatkailijoita omien uskonnollisten käytäntöjen noudattamiseen, mutta tulkitseminen on varmasti haastavaa.

Kansainvälinen avaruusasema ja sen avaruustutkimus on sitä kautta lähellä ihmiskuntaa ja sen kalenteria, että kumpaakaan ei olisi olemassa ilman kuuta. Elämä maassa on mahdollista ainoastaan kuun painovoiman vaikutuksesta maan kiinteään kallistuskulmaan, jotka tuottavat ennustettavat vuodenajat ja kiinteät ilmastovyöhykkeet. Voisi siis todeta, että kuu on ihmiskunnan ja uskontojen perusta.

 

Taneli_Poutvaara - 12:29:03 @ 2016, Avaruus | Lisää kommentti