2020-08-05

2020-08-05_15:08:30 Beirutin synkkä päivä

Eilispäivänä luin ulkomaisesta lähteestä, että Beirutissa on tapahtunut räjähdys. Olin juuri samana aamuna lukenut jonkun räjäyttäneen rajavartioston vuokra-auton aamuyöstä Torniossa ja tuumasin sekunnissa Beirutista, että ei mitään erikoista ja jatkoin töitä. Kun pari tuntia myöhemmin sain lukuisia ilmoituksia suomen kielellä Beirutissa tapahtuneesta räjähdyksestä, arvelin että on tapahtunut jotain poikkeuksellista.

Nähdessäni Twitter ja YouTube-videoita tapahtuneesta aloin muutamassa minuutissa ymmärtää, mitä on tapahtunut: ensin on ollut tumman savupatsaan aiheuttanut räjähdys ja suuri joukko ihmisiä on alkanut kuvata sitä, sitten yllättäen tapahtuu suurempi massiivinen räjähdys, joka aiheuttaa yliäänennopeuden höyrytiivistymän ja valtavan paineaallon, joka vaikuttaa kilometrien laajuudella suurella voimalla. On myös muistettava, että kaikille kuvaajille on tullut vammoja. Höyrytiivistymään ei liity fissioreaktiota, eli kyseessä on puhdas kemikaalin tai räjähteen aiheuttama paineaalto. Lähteenä vaikuttaa olevan rannalla varastosiilon vieressä oleva kohta, eli kyseessä on tiiviin Beirutin satama-alue, jolla on niukka suojavyöhyke kaupungin keskustassa. Nähdessäni lisää videoita tulee ilmi, että lähimpänä vastineena on vuoden 2015 räjähdevaraston (ilotulitteiden) räjähdys Kiinassa vastaavasti satamassa. Olisiko kyseessä laiton kontti? Laitonta konttia ei tue ensin pienempi ja sitten isompi erittäin massiivinen räjähdys, eli kyseessä on alue, jolla on pelkkiä räjähteitä ja kemikaaleja varastossa. Alkupisteenä ei ole myöskään laiva, vaan maassa oleva varasto. Viranomaiset kertovat: ammoniumnitraattia – aivan kuin vuosikymmen sitten Oslossa, mutta määrä on suuri, 2750 tonnia, se edellyttäisi noin paria tuhatta Oslon pakettiautoa, on lisäksi huomioitava, että räjähdys on ollut epätäydellinen, sillä sytytintä ei ole rakennettu, joten tuhovaikutus on noin puolesta yhteen kilotonnia TNT:tä. Huomattava on, että varasto on ollut laaja ja siellä on ollut paljon muitakin vaarallisia tarvikkeita. Varasto on kansainvälisillä mittapuitteilla laittoman laaja ja väärin sijoitettu asutuksen viereen.

Analysoiden tilannetta, voidaan korjata muutamia väitteitä:
-Räjähdys on liian suuri, jotta se oltaisiin voitu tehdä millään sotilaskäytössä olevalla instrumentilla
-Räjähdyksessä ei ole syntynyt fissioreaktiota eli mitään ydinmateriaalia ei ole käytetty
-Räjähdys on sattunut suojavyöhykkeellä sataman varastoalueella, eli se ei ole mihinkään strategiseen kohteeseen sijoitettu pommi
-Räjähdys ei ole harkittu pommi, mutta on tullut ilmi, että säilytysvaraston turvallisuus on ollut heikko ja siten hybriditerrori-toimea ei oltaisi voitu estää. Mikään valtio ei kuitenkaan toimisi näin, ei myöskään mikään libanonilainen järjestö, joten motiivia ei voi nähdä
-On käynyt ilmi, että räjähtänyt materiaali on seissyt 6 vuotta takavarikoidusta Moldovalaisesta merikelvottomasta laivasta talteen otettuna kaupungin keskustassa – säilytystoimet ovat turvallisuustoimien osalta vääriä, eli suurin tekijä on puutteelliset turvatoimet ja väärä säilytys. Räjähdevarasto kaupungin keskustassa on ollut laajasti sataman tiedossa ja siten turvatoimet eivät ole vastanneet tapausta.
-Varasto on ilmeisimmin ollut täpötäynnä ammoniumnitraattia ja siellä tehtiin asiaa tuntematta tulitöitä – lähtökohta on ollut siis rakennustyön aiheuttama tulipalo
-Varaston osalta suurimmat virheet ovat kaavoituksessa: vaarallisia materiaaleja ei ole siirretty kauemmas keskustasta ja satama on keskustassa. Kun Helsingin rahtitoiminnot siirrettiin Vuosaaren satamaan, on kaupunginisillä ollut mielessä Suomen itsenäisyyspäivä vuonna 1917 ja Halifaxin sataman räjähdelaivan tuhoutuminen – vastaavaan on Suomessa jo varauduttu kaavoituksella. Räjähdemäärä Halifaxissa oli noin kolminkertainen eilisen Beirutin onnettomuuteen verrattuna.

Oma silmämääräinen arvioni Beirutista on, että pelkillä lasituksia tekevillä lasimestareilla ei ole tarvetta Beirutissa – on tehtävä yhtä lailla myös ikkunankehykset ja asennettava ne: tarvitaan paljon puupajoja, rakennustarvikkeita ja rakennusmiehiä sekä asentajia – ovia, ikkunoita, kattoja, julkisivu- ja kattojärjestelmiä, antenneja, sähköasennuksia, sisustuksia ja kriisiajan tilapäisrakennuksia; raivaustöitä ja purkutöitä; suuria koko talon julkisivuremontteja sekä uusia taloja. Työurakassa vahvimmalla ovat ne rakennusyritykset, jotka ovat alun perin tehneet nyt vaurioituneet rakennukset ja niiden osat, sillä he voivat tehdä korvikkeet edullisimmin. Oma kuluarvioni 5 miljardin euron kustannuksista vastaa yläkanttiin viranomaisarvioita, kuluja voi kuitenkin tästä vielä nostaa vaadittava nopea aikataulu ja tilapäisjärjestelyjen tarve. Tämän ohella voisi olla tarvetta rakentaa Beirutille uusi tavarasatama, joka olisi ehkä saman hintainen miljardi-investointi. Surun päivä Beirutille, mutta raivaus- ja jälleenrakennustyöt eivät voi odottaa. Kukaan ei ole nähnyt eilisen tapahtumissa mitään järjellistä syytä. Lähinnä ollaan havahduttu siihen, että ollaan säästetty väärissä kustannuksissa ja vaiettu turvallisuuspuutteista.

Taneli_Poutvaara - 14:07:50 @ 2020, Lähi-itä, Militaarinen, Rakentaminen | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.