2020-07-22

2020-07-22_19:56:40 Poikkeustila maailmalla III

Tässä artikkelissa käsittelen tilastoja maailman kaikista maista. Olen seurannut vuodenvaihteesta lähtien koronavirusta, jonka nimesin toukokuun alussa IC-taudiksi. Maaliskuun puolivälissä havaitessani oman poliittisen linjani ja yleisen politiikan linjan sekä sosiaalisten piirieni käsitysten välisen kuilun viikko toisensa jälkeen loittonevan toisistaan, päätin alkaa käsitellä aihetta aktiivisemmin, sillä hallitsin tilannekuvan.

On todennetusti ilmennyt, että IC-epidemian muodostama ongelma on todennäköisesti globaalisti vaikuttavin ilmiö tähän mennessä uudella vuosituhannella. IC-epidemia on nykyään maailmalla seuratuin aihe, mutta epidemiaa kokonaisuudessaan voidaan havainnoida lähinnä tilastollisilla analyyseillä maailman kokonaisväestön tilasta. Tilastollisen analyysin ohella käsittelen tässä päivityksessä myös karttamuotoista havainnollistamista. Minulla on täydelliset omat oikeudet tekemiini aineistoihin, tämän tyyppinen projekti on ollut itsessään kiinnostava ja haastava sekä sen työ on kehittänyt osaamistani globaalin tiedon hallinnassa. Jatkuvaan seuraamiseen ja toistuviin päivityksiin minulla ei kuitenkaan ole aihetta, olen toistaiseksi tehnyt päivitykset 0.5 m, 1 m, 5 m, 10 m ja nyt 15 m sairastuneen määrän kohdalla – ja olen huomannut tilanteen muuttaneen aina luonnettaan.

Vuoden 2020 ensimmäiset kaksi kuukautta kuluivat itselläni normaalitilassa arkkitehtuurin parissa. Harkitsin normaaleja pitkäkestoisempia työprojekteja, mutta taustalla oli huolenaihe, että yllättäviä ongelmia ilmenee, näin olikin, teknisiä ongelmia ilmeni jo tammikuun alussa haittaamaan arkkitehtuuritoimintaa, mutta myös korona -tilanne näytti vakavalta. Nopeasti etenevä tilanne Euroopassa ja muut ongelmat johtivat jo helmikuussa itselleni poikkeusoloihin, tosin poikkeusoloihin Suomessa laajemmin jouduttiin vasta maaliskuun lopulla. Itsenäisenä päätöksentekijänä minulla on vapaus omaan näkemykseen asioista ja käytännössä se tarkoittaa myös nopeampaa ja ennakoivampaa päätöksentekoa.

Itse korostaisin, että tilanne pandemian ja Suomen epidemian osalta ei ole ohi – käynnissä on tilapäisiä lievennyksiä poikkeusoloihin, mutta pandemia -vaihe ja epidemia -riski ei ole ohi, ennen kuin ollaan kehitetty laajasti maailmalla käytössä olevia rokotteita. Omalta osaltani toteaisin myös, että vasta tämän jälkeen poikkeusolot alkavat lopullisesti poistua. Vaikka Suomessa virallisesti poikkeusolot ovat päättyneet, ne kuitenkin käytännössä jatkuvat tartuntatautilain ja vastaavien päivitettyjen lakien nojalla. Viranomaisten kynnys ottaa poikkeustoimenpiteitä käyttöön on alentunut ja lainsäädännön valtuuttama käyttöönottovalmius on nopeampi. Suomi on siis käytännössä edelleen poikkeustilassa. Iloinen lievennyksistä voi olla, mutta on oltava samalla entistä tarkempi ja juhlinnan aihetta ei ole pandemian jatkuessa.

On erilaisia käsityksiä siitä, tuleeko taudin sairastuttua immuniteettia tai jos tulee, niin kuinka kauaksi aikaa. On myös arvioita siitä, että muiden influenssasairauksien sairastuminen vaikuttaa vähän tai merkittävästi immuniteettiin IC-taudille. Rokotteiden suhteen arviot vaihtelevat tehostuneesta suojasta täydelliseen suojaan tai lyhytaikaiseen suojaan – pessimististen arvioiden mukaan toimivaa rokotetta ei saada valmistettua, mutta toisaalta käynnissä olevissa rokotetestauksissa on saavutettu immuniteetin paraneminen tai laaja immuniteetti. Rokotteiden eteneminen koko väestölle kelpaavaksi on kuitenkin tärkeää pitää turvallisena prosessina eikä sitä voida käskytyspohjaisesti nopeuttaa. Selvää joka tapauksessa on, että IC-tauti on muuntunut ja muuntuu, mutta sen vaikutusta immuniteetin muodostumiseen sairastumisen jälkeen tai rokotteen tehoon ei vielä tunneta. Arvioiden mukaan myöskään IC-taudin syntyä ei tunneta tarkkaan – arvioiden mukaan, se on voinut olla vastustuskykyisten eläinten parissa jo hyvinkin kauan ympäri maailmaa, kunnes se siirtyi ihmisiin laajemmin Wuhanin kautta. Arvioni mukaan – jos eurooppalaiset olisivat etsineet ruoakseen viemäreistä rottia tai luolista lepakoita – olisi jopa samakin pandemia voinut alkaa yhtä hyvin myös Euroopasta.

Tietoa siitä, miten tai mistä virus päätyi Wuhaniin ei ole. Kokonaisarvion perusteella ajankohta ja paikka oli puhdas sattuma. Yleisen tiedon perusteella pandemian synty koska tahansa on mahdollista johtuen elintavoista sekä elinkeinoista – kuten matkustamisesta, eläinruoan kulutuksesta, epähygieenisistä tiiveistä kaupungeista, yksipuolisesta teollisesta maataloudesta, elintarvikehygienian laiminlyönnistä, riskinoton lisääntymisestä, väestönkasvusta sekä ravinnon sekä elintason epätasaisesta jakautumisesta, kulttuurieroista, biodiversiteetin laskemisesta ja globaalin talouden rakenteista. IC-taudin jälkeen uusien pandemioiden riskien suhteen ollaan valppaampia, sillä uusia toistuvasti ilmenee. Valppaustasoon vaikuttaa rahoituksen tasainen jatkuvuus, sillä perustieto ei ole pysyvää, vaan sitä on jatkuvasti päivitettävä ja sen pohjalta on kumulatiivisesti lisättävä uutta tietoa – sama pätee yhtä lailla terveyteen kuin myös lääkkeisiin.

WHO:n neljän miljardin dollarin budjetti riittää toimimiseen jokaisessa maailman maassa ja se tällä hetkellä riittää takaamaan myös palkan 7000 asiantuntijalle 149 maassa sekä maakohtaiset yhteistyöhankkeet. Yhdysvallat on suunnitellut irtautuvansa WHO:sta. Korostaisin kuitenkin, että WHO ei pysty nykyiselläkään budjetilla vastaamaan kaikesta. Tiedeyhteisö tuntee yksityiskohtaisesti seitsemisen tuhatta virusta, mutta viruksia on miljoonia, joista suurinta osaa ei ennalta tiedetä – tämän ohella uusia viruksia syntyy jatkuvasti ja siten ihmisväestön terveydestä huolehtiminen on jatkuvaa työtä, jossa pyritään ennakoimaan ihmisten ja muun eliömaailman rajapintaa. Myös ilmastonmuutos tuo uuden lisäjuonen, kun ikiroudan alta vapautuu uusia ennalta tuntemattomia viruksia.

Maailmassa on monia tahoja, jotka pyrkivät seuraamaan maailmasta vain konkreettisia ilmiöitä ja omia havaintojaan. Minä en itse pidä mahdollisena, että IC-ilmiö ei olisi totta, vaikka en ole IC-tautia sekä sen vaikutuksia voinut konkreettisesti ja laajasti todentaa. Pohjaan todellisuuskuvani kokonaistilanteen arviointiin ja tässä voin julistaa abstrakteja ei-havainnoitavia ilmiöitä todellisiksi, vaikka ympäristössäni ei sellaisia voitaisi todentaa. Katson oman lääketieteellisen osaamiseni riittävän varsin hyvin globaalin pandemian käsittelyyn ja toimintatapojen määrittämiseen – myös lääkärit voivat olla potilaita, siksi siis potilas voi monessa tilanteessa olla siis varsin hyvin myös lääkärin tehtävissä – varsinkin jos käytettävissä olevat terveyhdenhuollon resurssit ovat niukkoja, on tällöin järkevää toimia parhaan saatavissa olevan lääketieteellisen osaamisen varassa.

Käyttämäni IC-tiedon lähteet ovat arvovaltaisia ja vaikutukset voidaan havaita kaikkialla yhteiskunnassa ja koko maailmassa, joten siltä osin IC-tauti ja sen vaikutukset on todennettu. En näe myöskään mitään syytä kyseenalaistaa vallitsevaa käsitystä kokonaiskuvasta, jonka on todennut ainakin 95% kaikista maailman tiedotusvälineistä. Siksi en näe järkevänä kokonaisilmiön kyseenalaistamista ja pyrkimistä yksilökeskeiseen maailman tulkitsemiseen tai pysymiseen sosiaalisen median maailmankuvassa ja tästä on uutisoitu jo riittävästi varoittavia esimerkkejä. Keskityn seuraamaan ilmiötä siten, kun se voidaan globaalisti havaita ja sitä voidaan tulkita ja siksi näen tilastolliset analyysit parhaimpina lähteinä ilmiön seuraamisessa. Näen tilanteen itsenäisen organisaation näkökulmasta, mutta toisaalta näkemykseni ei olisi olemassa ilman muita vastaavia ja laajempia.

Suomen voisi tulkita pärjänneen tähän saakka vähillä vahingoilla verrattuna niihin maihin, joissa on joko vähäisempi epidemian hallinta tai terveydenhuolto tai yleisesti haitallisia joukkokäyttäytymisilmiöitä. Epidemiatilanteen kokonaiskuva, josta Suomesta tarkastellen äärimmäisin vastakohta on Ruotsi, on jatkuvasti täydentyvä. Voimme kokonaisuudessaan puhua Lepakkoinfluenssasta, jolla on voinut olla muita välittäjäeläimiä, tauti ei ole uusi, se on voinut olla olemassa pitkäänkin ja jopa aiemmin globaalisti, ja kyseessä on yksi Koronavirus kahden miljoonan tunnetun viruksen ja sadan miljoonan tuntemattoman viruksen joukossa, joka on sattumalta päätynyt eläinten ja ihmisten välisen epähygieenisen rajapinnan kautta muodostumaan ihmisiin vaikuttavaksi epidemiaksi, joka on laajennut globaaliksi pandemiaksi. Euroopassa eläinten ja ihmisten väliset rajapinnat ovat tarkemmin kontrolloitu, mutta kun virus oli muuttunut epidemiaksi epämääräisen rajapinnan alueella, seuraukset laajenivat, sillä Kiinan epidemia-alueen ihmisten rajapinta poliittisella tasolla ei ollut globaalisti rajattu ja ihmisten välisillä rajapinnoilla kontrolli oli vähäistä, mikä muodosti taudista globaalin pandemian. Taudin ollessa globaali pandemia, on suurin ongelma taudin leviämisessä ihmisten liikkuvuus ja tapaamiset – ja taudin toinen aalto on jo alkanut Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Australiassa sekä palaa Eurooppaan, sillä poliittiset paineet matkailun lisääntymiseen ovat suuremmat kuin poliittiset paineet pitää pandemian leviäminen kurissa. Vastaavasti poliittiset paineet maatasolla ihmisten väliseen fyysiseen vuorovaikutukseen ovat suuremmat kuin paineet maakohtaisesti kontrolloida paikallisia epidemioita.

Laajempia ja monipuolisempia tutkimuksia, joissa on myös interaktiivista aineistoa, löytyy toinen huhtikuuta kirjoitukseni linkeistä tutkimuslaitoksiin. Myös nämä ovat kehittäneet sivustojaan ja aineistojaan – ehkä eniten kehitetyt yleisesitykset ovat WHO:lla ja Johns Hopkinsilla, jotka molemmat käyttävät kehittynyttä paikkatietosovellusta kotisivunsa miniohjelmana; Oxfordin yliopisto puolestaan on koonnut interaktiivisia käyriä ja karttasovelluksia miniohjelmilla ja on luonteeltaan enemmän tieteellinen, kun taas ECDC on puolestaan esittää – samoin kuin minä – staattisia karttoja ja tilastoja. Interaktiiviset tilastot ovat periaatteessa hyviä, mutta kun niissä on paljon asiaa, ovat ne vaikeita. Puolestaan maailmankartat edellyttävät maantieteen tuntemusta ja karttojen lukutaitoa. Pelkät tilastot ovat yksiselitteisesti luettavia, mutta koetaan hidasselkoisiksi ja niitä voidaan havainnollistaa kartoilla. Interaktiiviset yleisesitykset ovat kalliita ylläpitää – sekä suuremman tiedonsiirtokapasiteetin vaatiman kalliimman liikenteen, myös kalliimman sovelluksen sekä ylläpidon osalta. Toisaalta staattiset kuva- ja tekstiesitykset ovat internetin valtavirtaa ja edullisempia tiedonsiirtokapasiteetin kannalta, samoin ylläpidon ja tarvittavien sovellusten näkökulmasta. Kun arvioidaan WHO:n vuonna 2018 saamaa neljän miljardin dollarin budjettia ja Johns Hopkinsin vuonna 2013 saamaa kahden miljardin dollarin liittovaltion rahoitusta, niin on tietenkin selvää, että heidän sovelluksensa ja tilanteen jatkuva päivittäminen ovat pienemmille organisaatioille liian kalliita. Pienet organisaatiot voivat puolestaan erottua omalla näkökulmallaan.

Olen arvioinut kokonaistilannetta ja maakohtaista tilannetta tilastolähteistä, jotka pohjautuvat Johns Hopkins yliopiston, WHO:n ja ECDC:n tilastointiin. Maakohtaiset väkimäärät olen arvioinut uusimpien projektioiden tai laskentojen mukaan, eikä niillä ole yhtenäisiä kriteerejä, joten maakohtaisten väkimäärien virhemarginaaliksi ennustan enintään 3 % - tämä on siis enimmillään myös kokonaistilastojen merkitsevä virhe, mutta laskelmissa käytössä on yhden merkitsevän desimaalin tarkkuus. Maanosakohtainen jaottelu pohjautuu maantieteellispohjaisiin määritelmiin, poikkeuksena on, että mm. Turkki ja Venäjä määritetään kuuluvan Eurooppaan. Monia pieniä maita, kuten saaria on jätetty laskelmista pois, sillä niistä ei ole tietoja ja monissa tapauksissa on sovellettu tapauskohtaista harkintaa. Käsittelyssä ihmiset ja maat esitetään numeropohjaisina tilastoina ja pahoittelen jo etukäteen tätä niille henkilöille, joille tilastot, numerot ja laskenta on vierasta. Tilastoaineistoa selventävät kuitenkin tilannekartat.

Vanha sanonta kertoo: ”Vale – Emävale – Tilasto”. Tilastoja rakentaessani pohjalla olevat tiedot ovat tieteellisistä lähteistä, mutta lähdekritiikkinä toteaisin, että minulla on useiden maiden tilastojen osalta oletus tilastojen epätarkkuuksista tai tarkoituksellisista manipulaatioista. Jätän kuitenkin tulkitsijan vastuulle arvioida, minkä maiden omat tilastot pitävät paikkaansa ja mitkä eivät. Tilastoihin vaikuttaa myös maakohtaiset muuttujat ja keräystapa, ja on myös mahdollista, että osa tiedosta on muunnettua totuutta. Itse en ole kuitenkaan tarkoituksellisesti muuntanut tilastotietoja, mutta käyttämällä tiettyjä painotuksia, laskentatarkkuutta ja esitystapoja, tietyt asiat painottuvat toisia enemmän. Tilastossa esiintyy 211 maata, kansainvälinen Etelä-Manner sekä kolme alusta. Kaikkia pienimpiä maita tai epäselviä alueita ei esiinny tilastossa, myös siksi, että niistä ei ole saatavilla tietoa. Entisten siirtomaiden hallinnolliset olosuhteet ovat myös vaikeatulkintaisia. Vakiintuneista maista kaikkein vaikeinta on saada tietoa Pohjois-Koreasta ja Turkmenistanista. Myös Länsi-Sahara on hallinnollisesti tuntematon. Euroopassa Serbia ja Ruotsi eivät ole julkaisseet vertailukelpoista tietoa taudista parantuneiden määrästä. Tähän mennessä IC-tautia ei ole esiintynyt varman tiedon perusteella Etelä-Mantereella eikä Kansainvälisellä avaruusasemalla eikä muutamalla ulkomaailmasta eristyneellä saarella.

Tilanne ajankohtana 2020/07/22 kello 19:30, Uudet tapaukset edeltävät 14 vrk

Maailman tilanne IC-tautitapausten määrän mukaan
IC_WORLD_CASES_1.jpgIC_WORLD_CASES_2.jpgIC_WORLD_CASES_3.jpgIC_WORLD_CASES_4.jpg
Kartta maailman tilanteesta IC-tapauksista määrällisesti
IC_WORLD_CASES_MAP_1.jpgMaailman tilanne uusien IC-tautitapausten määrän mukaan suhteessa väkilukuun
IC_WORLD_N_CASES_1.jpgIC_WORLD_N_CASES_2.jpgIC_WORLD_N_CASES_3.jpgIC_WORLD_N_CASES_4.jpg
Kartta maailman tilanteesta uusista IC-tapauksista suhteessa väkilukuun
IC_WORLD_N_CASES_MAP_1.jpg
Afrikan tilanne IC-tautitapausten määrän mukaan
IC_AFRICA_CASES_1.jpg
Afrikan tilanne uusien IC-tautitapausten määrän mukaan suhteessa väkilukuun
IC_AFRICA_N_CASES_1.jpg
Pohjois-Amerikan tilanne IC-tautitapausten määrän mukaan
IC_N-AMERICA_CASES_1.jpgPohjois-Amerikan tilanne uusien IC-tautitapausten määrän mukaan suhteessa väkilukuun
IC_N-AMERICA_N_CASES_1.jpgEtelä-Amerikan tilanne IC-tautitapausten määrän mukaan

Etelä-Amerikan tilanne uusien IC-tautitapausten määrän mukaan suhteessa väkilukuun
IC_S-AMERICA_CASES_N_C_1.jpgAasian tilanne IC-tautitapausten määrän mukaan
IC_ASIA_CASES_1.jpgAasian tilanne uusien IC-tautitapausten määrän mukaan suhteessa väkilukuun
IC_ASIA_N_CASES_1.jpgEuroopan tilanne IC-tautitapausten määrän mukaan
IC_EUROPE_CASES_1.jpgEuroopan tilanne uusien IC-tautitapausten määrän mukaan suhteessa väkilukuun
IC_EUROPE_N_CASES_1.jpgAustralian ja Oceanian tilanne IC-tautitapausten määrän mukaan

Australian ja Oceanian tilanne uusien IC-tautitapausten määrän mukaan suhteessa väkilukuun
IC_OCEANIA_CASES_N_C_1.jpgEi-maa-tapausten tilanne IC-tautitapausten määrän mukaan

Ei-maa-tapausten tilanne uusien IC-tautitapausten määrän mukaan suhteessa väkilukuun
IC_SHIPS_CASES_N_C_1.jpg

Taneli_Poutvaara - 18:57:05 @ 2020, Poikkeustila | Lisää kommentti