2020-06-08

2020-06-08_10:54:00 Finlandia-talo säilyttää marmorinsa

Tänään aamupäivällä käsiteltiin Finlandia-talon marmorien säilyttämistä, mutta remontissa vaihtuu marmorin toimittaja sekä laatu. Arvioin remonttia viimeksi 16 kuukautta sitten ja tällöin minulla ei riittänyt ymmärrystä rakennussuojelulliseen linjaan. Toisaalta kyllä myönnän, että jos rakennusta koskevien määräysten mukaan rakennussuojelulaissa on mainittu ”Julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värin ja jäsentelyn osalta”, niin tätä voidaan tulkita siten, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää marmoria. Toisaalta määrite ”arkkitehtoninen asu” antaa vapauksia muuttaa materiaalia modernimmaksi, jolloin materiaalia ei tarvitse toistaa kirjaimellisesti.

Vaihtoehtoja on tarkasteltu Finlandia-talon julkisivussa vain vuodesta 2018 lähtien ja itse otan siinä esille sen, että testausajalla ei ole ollut kunnon pakkasia, vain lauhoja talvia. Siten testit eivät ole riittäviä, sillä ne eivät kerro ilmaston ääriolosuhteita. Valitun marmorikivilajin on ennakoitu kestävän 50 vuotta.

Toteutetut laboratoriotestaukset:
EN 12372 taivutuslujuus
EN 13364 tapinreiän murtolujuus
EN 13755 veden imeytyminen
EN 16410 alttius värinmuutoksiin
EN 12407 petrografinen analyysi
EN 16306 kestävyys lämpö- ja kosteusvaikutuksille
EN 12371 pakkasenkestävyys
voisi viitata siihen, että pakkasenkestävyys ja talvikestävyys on arvioitu laboratoriossa, mutta talvikestävyyttä ei ole kenttäkoe -olosuhteissa pystytty vielä selvittämään. Selvää ei kuitenkaan ole, riittääkö EN 12371 toistamaan tarvittavaa pakkasenkestävyystestiä marmorille Suomen ilmastossa.

Vaihtoehdoista: marmori (5 kpl), valkoinen graniitti (1 kpl), sintrattu kivi eli keraaminen kivi (1 kpl) ja valkobetoni miedoilla kuvioilla (1 kpl) kenttätestit on siis toteutettu vain Helsingissä lyhyenä 2-3 vuoden ajankohtana, jolloin ilmaston arktiset olosuhteet eivät toteutuneet säätilassa vallinneen häiriötilan eli leutojen talvien olosuhteissa. Esimerkiksi EN 12371 käsittää kovien ilmasto-olosuhteiden jäädyttämis-sulamissyklit 56 kerralla, jossa jäädyttäminen kestää 6 h ja sulattaminen 6 h. Pakkasolosuhteet ovat vaihdelleet -8 °C- -12 °C välillä ja sulattaminen +5 °C - +20 °C ja ennen pakkasolosuhteita näytteitä on imeytetty 48 tuntia 1% suolavesiliuoksessa. Näin ollen on odotettavissa, että toteutuneet testit eivät riitä ennakoimaan käytännön olosuhteita tulevan 50 vuoden ajalla, jolloin ilmastossa toteutuvat myös kylmemmät talvet.

Tilaajan eli Helsingin kaupungin kannalta on luotettava siihen, että marmoritoimittajan kanssa onnistutaan laatimaan vahingonkorvauksen kattava sopimus. Pelkästään referenssikohteet eivät riitä takeeksi toimivuudesta, sillä Finlandia-talon marmorilaatat ovat todennäköisimmin sekä kiinnitystavaltaan että mitoiltaan ainutlaatuisia ja varsinkin ilmasto-olosuhteet ovat kylmimpiä. Kiinnittäisin huomiota myös laattojen kiinnitystapaan, joka vaikuttaa oleellisesti niiden ilmastorasitukseen ja siten esim. käyristymiseen.

Taneli_Poutvaara - 09:53:42 @ 2020, Arkkitehtuurin historia, Rakentaminen | Lisää kommentti