2019-11-30

2019-11-30_08:32:55 Talvisota 80

On kulunut 80 vuotta Talvisodan, Suomen tunnetuimman sodan, alkamisesta. Talvisota oli eräs tärkeimmistä käännekohdista Suomen historiassa. Sen maataistelut alkoivat seitsemän aikaan aamulla torstaina 30. marraskuuta useilla suunnilla itärajalla. Pari tuntia myöhemmin sota saavutti jo Helsingin, jota ilma-pommitettiin saman päivän aikana pariin otteeseen.
 
Toinen maailmansota, joka oli alkanut syyskuussa, johdatti Neuvostoliiton Talvisotaan Suomea vastaan. Voidaan arvioida, että jos Suomen vastarinta sodassa olisi ollut vähäinen, olisi tämä johtanut Venäjän saamaan sillanpääaseman Itämerellä ja tällöin Ruotsilla olisi ollut riskinä jääminen Saksan ja Venäjän kiista-alueeksi. Toisaalta Suomen vastarinta johti sen jäämiseen Saksan puolelle Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon 22.6.1941, jolloin Neuvostoliiton asetelmana oli taistelu eloonjäämisestä täystuhoa tavoittelevaa Saksaa vastaan.
 
Jeesuksen Vuorisaarnan kohta Matteus 7:12 kertoo: ”Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”. Ne osapuolet, jotka kohtelivat sotavankejaan hyvin, saivat myös omilleen hyvää kohtelua. Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota ei mennyt äärimmäisen huonolle tasolle kuten Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Neuvostoliitto ei tavoitellut myöskään Suomen täydellistä tuhoamista, kuten ei myöskään Suomi tavoitellut vastaavaa Neuvostoliiton osalta. Molempien maiden asevoimissa oli kuitenkin äärimmäisyyttä tavoittelevia upseereita, mutta ei kuitenkaan enemmistönä. Suomen osalta riskinä täydellisen tappion tilanteessa olisi joutuminen sodan jälkeen osaksi poliittista Itä-Eurooppaa – todennäköisesti vähemmän Baltian tapaan, mutta enemmän keskisen Itä-Euroopan kuten Unkarin kaltaiseen asemaan. Spekulaationa on kuitenkin ollut, että Suomi oltaisiin voitu liittää Baltian tavoin Neuvostoliittoon, mutta tällöin vastarinta olisi ollut merkittävä. Tästä syystä oli Neuvostoliiton etujen mukaista pitää Suomi itsenäisenä maana, johon olisi hyvät suhteet – Suomen erityisasema on ollut vahvasti tunnustettu.
 
Talvisodassa kumpikaan osapuoli ei selkeästi voittanut. Sodassa kuoli moninkertaisesti neuvostoliittolaisia suomalaisiin nähden. Sodan seurauksena Suomi säilyi itsenäisenä, mutta menetti mittavia maa-alueita. Jatko-sodassa Suomi kävi uuden sodan Neuvostoliittoa vastaan ilmoitettuna tavoitteena saada maa-alueensa takaisin kuitenkin siinä onnistumatta, ja uuden tappion myötä Suomi menetti myös maa-alueensa lopullisesti uudelleen ja joutui maksamaan sotakorvauksia. Toisen maailmansodan suurimmat henkilömenetykset koki Neuvostoliitto, jossa saksalaiset kävivät täysimittaista sotaa myös siviilejä vastaan.
 
Talvisota on siten ollut määrittelevä Suomen kehityksessä, että sotakorvausten jälkeen seurasi Suomea hyödyttävät kauppasuhteet ja hyvät poliittiset suhteet. On kuitenkin selvää, että Euroopan kehitys olisi ollut suotuisampi, jos pelkällä poliittisella dialogilla ja uudistuksilla oltaisiin saatu aikaan ne muutokset, jotka toteutuivat sodassa. Euroopassa ollaan nykyään tavoittelemassa juuri tätä. Verrattuna Toisen maailmansodan aikaiseen tilanteeseen, ovat Euroopan maat siirtyneet kohti demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja rauhaa tavoittelevaan kehitykseen, mutta taustalla on tietenkin myös sen tosiasian tunnustaminen, että suursota Euroopassa olisi ihmiskunnan selviämisen kannalta kohtalokasta. Sellaista maailmaa, jossa ei kuitenkaan olisi valtiollisia armeijoita, ei kuitenkaan ole näkyvissä – tavoitteena onkin se, että Euroopassa valtiollista sodankäyntiä ei nähtäisi poliittisilta perusteilta tarpeellisena.

Taneli_Poutvaara - 07:32:36 @ 2019, Historia, Militaarinen, Suomen politiikka, Venäjä | Lisää kommentti