2019-11-14

2019-11-14_08:13:25 Suomalainen torikammo

Tänään luin Helsingin valtuustoaloitteesta, jossa Olympiastadionin ja Oopperan välistä asfaltoitua pysäköintialuetta ehdotetaan muutettavaksi urheilualueeksi. Aloitteen takana on Vihreiden valtuustoryhmä, jolla tietenkin on taustana autoilun vähentäminen. Käsittelen kuitenkin taustalla olevaa piilomerkitystä: torikammoa.
 
Suomalainen torikammo liittyy kaupunkisuunnittelussa sellaiseen faktaan, että suomalaiset torit verrattuna ulkomaille ovat keskimäärin verraten pieniä. Eräs maailman suurimmista aukioista, Tiananmenin aukio, on 880 m x 500 m kooltaan. Vastaavasti esimerkiksi Senaatintori rajautuu rakennusten mukaan 160 m x 90 m kokoiseksi tilaksi ja tämä tunnetaan Suomen tärkeimpänä tapahtuma-aukiona. Katujen rajaamana Helsingin Kauppatori on 40 m x 200 metriä, Havis Amandan alue 50 m x 60 metriä, Rautatientorin jalankulkualue 130 x 60 metriä, Kampin Narikkatori 80 m x 70 metriä, Kansalaistori 90 m x 180 m ja keskusteltu Kisahallin pysäköintialue 160 x 100 metriä. Tässä Helsingin pääasialliset kokoontumistorit sitten ovatkin. Vastaavasti esimerkiksi Eremitaasin vieressä oleva aukio on 300 m x 150 m, noin kahdeksan hehtaaria. Aukiot liitetään yleensä kokoontumisalueisiin, jotka voivat johtaa vallankumouksiin.
 
Itse väittäisin, että Helsingin aukiot ovat hyödyllisiä, mutta valitettavan pieniä. Helsingin keskustan ainoa suuri maakenttä, 160 m x 80 m kokoinen Kaisaniemen kenttä, on käynyt niin kesäiseksi urheilukentäksi kuin sirkusalueeksi ja tilapäiseksi jääkiekkoalueeksi katsomoineen. Monilla kaupungilla on kuitenkin tarjota Tiananmenin aukion kokoisia tapahtuma-alueita, ei kuitenkaan Helsingillä – Sanomatalolta Töölönlahden rannallekin on vain 500 metriä.
 
Kentillä on kuitenkin tärkeä tehtävä, joka unohtuu helposti: ne liittyvät ihmisten liikkumiseen ja järjestäytymiseen. Ajatellen esimerkiksi Helsingin Gardenia-hanketta, on tämä tuntunut siten unohtuvan, että ympärillä ei ole kokoontumis- ja evakuointiaukioita. Myös ihmisten liikkuminen edellyttää riittäviä välitiloja. Teoreettinen tihein ihmisten sulloutuminen vastaa 6 henkeä neliömetrille, mutta tämä koskee vain pieniä tiloja, joissa liikutaan vähän. Tiloja, joissa ihmiset liikkuvat, tarvitaan huomattavasti tilaa ympärille, esimerkiksi neliömetri henkilöä kohden. Niinpä kaupunkisuunnittelussa tuleekin varautua riittävällä kapasiteetillä kaikkiin ihmisten liikkumisiin, ja on vältettävä käyttämästä suunnitteluperiaatteena torikammoa.

Taneli_Poutvaara - 07:13:09 @ 2019, Helsinki, Rakentaminen, Urheilu | Lisää kommentti