Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen. Julkaisin 200. artikkelin 2020-03-14.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language. I published 200th article on 2020-03-14.




2019-10-29

2015-12-19_20:46:43 Suomalaisia rakennushankkeita

Helsingissä on käynnissä monia suuria rakennushankkeita, joista on vaikeaa arvioida, onko kyseessä kannattavaa sekä kestävää rakentamista. Peruskorjaushankkeet ovat olleet myös suuria. Olympiastadionin remontti alkaa 22. joulukuuta 2015 ja kestää kolme vuotta. Eduskunta on vielä kaksi vuotta remontissa.

Eduskuntaa on korjattu ja laajennettu nyt jo viisi vuotta ja lisärakennus on valmistunut vuonna 2004. Harva muistanee, että myös muita Töölönlahden merkkirakennuksia on jo pitkään korjattu: Kansallismuseon remontti valmistui vuonna 2000, Finlandiatalon viime remontit ovat valmistuneet mm. 1999, 2011 ja 2014; Oopperassa on valmistunut talotekninen remontti, Kiasman remontti on juuri valmistunut jne. Musiikkitalo valmistui 2011 ja Töölönlahdelle on juuri valmistunut EY-talo, Alma-talo, UPM-talo ja KPMG-talo. Keskustakirjasto valmistunee Eduskuntatalon julkisivua vastapäätä loppuvuodesta 2018.

Suomen ainoa Olympiastadion rakennettiin vuonna 1938 vuoden 1940 Olympialaisia varten, mutta kisat siirtyivät vuodelle 1952. Olympiastadionin kapasiteetti on 40.000 katsojaa. Nyt käynnissä olevassa remontissa suuri toiminnallinen muutos on koko katsomon kattaminen. Olympiastadionin ohella kaupunkiin on valmistunut Hartwall-Areena, joka on katollinen monitoimiareena. Sen kapasiteetti riittää mittaviin tapahtumiin ja varsinkin kylmässä sateisessa Suomessa viihdetapahtumia on kätevintä järjestää Hartwall-Areenalla.

Helsingin seudulle on suunnitteilla myös lisää liiketilaa. Kalasatamaan SRV rakentaa suurta kauppakeskusta, jonka pitäisi olla valmis 2018-2023 välillä vaiheissa. Projektin laajuus on 170.000 neliötä. Kohteeseen tulee myös kuusi tornia asumiseen, joissa on 20-35 kerrosta, korkein rakennus lienee 132 metriä korkea. Asuntoja valmistunee noin 1200-1500 kappaletta. Keski-Pasilaan YIT rakentaa suurta asuin-liiketilakeskittymää, jonka pitäisi valmistua 2019-2022 välillä vaiheissa. Projektin laajuus on noin 180.000 neliötä. Samassa yhteydessä Pasilan asemaa kehitetään hieman samansuuntaisesti, kuin Berliinin päärautatieaseman liiketiloja. Keski-Pasilan entiselle ratapihalle on jo 80-luvusta lähtien ideoitu rakentamista ja suunnitelmissa on rakentaa aluetta vähän samankaltaisella tiiviydellä, kuin Itä-Pasilaa, kuitenkin ajanhenkisillä muotoaiheilla.

Helsingin reuna-alueille on suunnitteilla isoja kerrostaloalueita, joista osa on toteutusvaiheessa. Suurimpia näistä alueista ovat Jätkänsaari, Hernesaari, Kalasatama, Verkkosaari, Kyläsaari ja mammuttimaisen suuri Östersundomin alue, joista viimeisin on kaavoitusvaiheessa. Ajatus olisi rakentaa alue itämetron jatkamisen yhteydessä.

Länsimetro Espooseen valmistuu ensi syksyksi, siis 2016. Aalto yliopisto on puolestaan säästötilanteesta huolimatta investoimassa uuteen taiteiden ja suunnittelun koulun uudisrakennukseen, joka valmistunee 2017-2018. Kohteen päätöksenteon perusteena käytettiin oman metroaseman valmistumista. Länsi-Metron valmistuminen on tukenut myös Ison Omenan kauppakeskuksen laajentamista ja vastaavaa rakentamista lähelle metroa. Länsimetron toinen vaihe Kivenlahteen on alkanut ja valmista on suunniteltu tulevan 2020. Tapiolan laajennus on jo käynnissä ja suunnitteilla on lisärakentamista Otaniemi-Keilaniemi-alueelle.

Tampereen pohjoinen ohitustie on valmistumassa ja keskustaan rakennetaan Ratinan kauppakeskusta, jonka pitäisi valmistua keväällä 2018. Pinta-alaa kohteeseen pitäisi tulla 110.000 neliötä. Näihin aikoihin Oulussa Arina on avaamassa 20.000 neliön kauppakeskuksen kaupungin ydinkeskustaan. Arinan ja Ratinan hankkeessa on sama positiivinen vaikutus, kuin Helsingissä Kampin kauppakeskuksessa, eli ne avautuivat kaupungin ydinkeskustaan, lyhyen kävelymatkan päähän muista keskustan toiminnoista. Samaa vaikutusta ei ole Helsingin uusilla hankkeilla, Kalasataman keskuksella ja Keski-Pasilan keskuksella, mutta näillä on sellainen etu, jota Oululla ja Tampereella ei ole eli raideliikenne ja siten suuret luontaiset läpikulkevat ihmisvirrat.

Metron rakentaminen Ouluun ja Tampereelle ei sekään ole mahdoton ajatus, mutta kaupunkirakenne ei ole ottanut sitä huomioon ja siksi se olisi lähimpien vuosikymmenten tähtäimellä liian kallista. Ouluun ja Tampereelle voisi rakentaa kuitenkin tiiviin pintaraideliikenneverkoston. Toisaalta kyllä Metron rakentaminen Helsinkiin sisälsi alun perin oletuksen useammista linjoista, tulisiko täydentäjäksi Pisara-rata eli Helsingin paikallisliikenteen ohjaaminen silmukan kautta Pasilasta maan alle Töölön, Rautatieaseman ja Hakaniemen kautta? Metrorakentamisen kustannusten vuoksi keskisen Helsingin metron laajentamista ei ole ehdotettu. Sen sijaan on kyllä ehdotettu ratalinjojen pintavetoa eli maan päällä kulkevaa rataverkkoa, jonka toteuttamismuoto voisi olla pikaraitotie. Esimerkki kohtuullisen onnistuneesta rataprojektista on Kehärata, jonka kustannukset ovat olleet samaa luokkaa, kuin Helsingin Metron vanha vaihe. Kehäradassa keskeinen ratkaisu oli yhdistää Vantaankoskelle päättyvä paikallisjunarata jatkeella lentokentän kautta pohjoiseen vievään päärataan. Hankkeen miinuksia oli sukkulaliikenteen mahdottomuus keskustasta lentokentälle, minkä vuoksi rataliikenne kulkee tavallisen paikallisjunan vauhtia. Lentokenttämatkat ovat siten suurin piirtein yhtä nopeita busseilla kuin junallakin.

Taneli_Poutvaara - 17:07:42 @ 2015, Helsinki, Rakentaminen, Suomen kaupungit, Talous | Lisää kommentti




Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.