Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Kirjoitettua palsta alkoi joulukuussa 2015 ja on keskittynyt arkkitehtuuriin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Sen 280. kirjoitus julkaistiin 2.11.2022. Viimeaikaiset aiheet ovat keskittyneet suunnitteluohjelmistoihin ja arkkitehtuuriin.

 

"Kirjoitettua" column, "Written" in Finnish, started in December 2015 and it is focused in architecture and current topics. The 280th writing was published 2.11.2022. Recent subjects are related to design programs and architecture.




2019-10-30

2016-01-16_16:01:15 Tampereen rakennetusta ympäristöstä

Tässä pitkässä kirjoituksessa käsitelen Tampereen rakennettua ympäristöä hieman samaan tapaan, kuin kirjoituksessani Turusta, jonka julkaisin kuudes tammikuuta. Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunkialue, joka on käytännön saavutettavuuden mittapuilla keskellä Suomea ja huolimatta kaupungin lyhyestä historiasta, on kaupungilla värikäs tausta ja paljon suomalaisittain yksilöllisiä erikoispiirteitä. Käsittelen kirjoituksessani rakennetun ympäristön historiaa, nykytilaa sekä tulevaisuutta. Kuten kaikilla suurilla suomalaisilla kaupungeilla, myös Tampereella on korkeat tavoitteet kehittää omaa erityisasemaansa.
 
1. TAMPEREEN HISTORIAA
 
Jääkausi päättyi Sisäsuomessa noin 11 000 - 10 900 vuotta sitten. Jääkauden aikana sulavan jäätikön sisäisten jokien pohjalle kertyi maa-aineksesta kerrostumia, joista muodostui lopulta harjuja. Tampereen Pyynikin harju tunnetaan kaupungin länsipuolella nimellä Pispalanharju ja Tammerkosken itäpuolella nimellä Kalevankangas. Huomattavaa historian kannalta on Tampereen asema pohjoisen Näsijärven ja eteläisen Pyhäjärven välillä. Tampereen keskustassa kulkeva Tammerkoski laskee 18 metriä 1,5 kilometrin matkalla Näsijärvestä Pyhäjärveen. Kiinteä maayhteys Tammerkoskelta pohjoisessa on 70 kilometrin päässä ja etelässä 28 kilometrin päässä. Vasta siltojen ja teiden rakentamisen jälkeen liikkuminen helpottui. Tampereen historia on oleellisesti Tammerkosken historiaa. Tammerkoski syntyi noin 7500 vuotta sitten, kun maannousu muutti Näsijärven virtausreitin etelään kohti Pyhäjärveä – aluksi purona, mutta myöhemmin koskena, joka kulutti kohdaltaan pehmeän maaperän pois, jolloin kosken pohjasta tuli kivikko. Tämä yksinkertainen koski on ollut Tampereen perusta.
 
Tampereelta ei tunneta merkittäviä esihistoriallisia löytöjä, mutta vähäisiä kivikautisia löytöjä on Tammerkosken syntymisen ajoilta sekä rautakaudelta. Paikalla on ollut mahdollisesti ”talvikylä”, ja maanviljelys lähialueilla alkoi noin vuosien 420 -120 eKr. aikoihin ja keskiaikaan tultaessa on kirjallisiakin lähteitä kalastuksesta. Ristiretket eivät yltäneet Tampereelle, vaikkakin 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Tampere oli Ruotsin hallitseman Suomen keskellä. Ruotsin Suomeen perustamista linnoista Hakoisten linna ajoittuu 1200-luvulle, Hämeenlinna 1200-luvun lopulle, Turun linna 1280-luvun lopulle, Vaasan Korsholman linna 1300-luvun puolivälin jälkeen ja Olavinlinna 1400-luvun loppupuolelle. Lähinnä Tamperetta Suomen linnoista sijaitsee Hämeenlinna, etäisyyttä Tampereelle on 70 kilometriä. Tampereen historia olisi muuttunut, jos Ruotsi olisi perustanut Tammerkosken rannalle linnan tai linnoitetun kaupungin. Pelkkä puukylä kosken rannalla loi Tampereelle monikansallisen markkinaidentiteetin, ja kylään päästiin helposti.
 
Koski mahdollisti vesivoiman hyödyntämisen. Tammerkoskelle perustettiin myllypatoja ainakin 1400-luvulla. Ruotsin valtio perusti 1500-luvun puolivälissä paikalle kruununmyllyt ja 1600-luvulla Tammerkosken rannalle syntyi markkinapaikka. Ympäröivien harjujen vuoksi Tampereella oli pakottavana tarpeena tiivistyä urbaaniksi samoin kuin Helsingin niemellä tai Tallinnan sekä Tukholman vanhoilla kaupungeilla. Tampereen keskustan eteläpuolisella Hatanpään niemellä kilometrin verran Tammerkoskesta lounaaseen sijaitsee Hatanpään kartano, joka perustettiin 1690-luvulla. Kartanolle valmistui uusi päärakennus 1885. Kartano määritti kaupungin itärajaa, kunnes se 1913 liitettiin Tampereen kaupunkiin. Kaupungin länsipuolen raja oli pitkään Pyynikin harjun ja Pispalan raja.
 
Tampere perustettiin Ruotsin Kuninkaan Kustaa III päätöksellä alun perin Tammerkosken nimellä 1.10.1779 ja samoihin aikoihin tehty asemakaavakartta määritti Tammerkosken länsilaidalle muodollisesti kaupungin ruutukaavan hahmoon. Kirjallisena lähteenä on myös seuraavana vuonna kaupungista tehty ruutukaavakartta. Kaupungille annettiin vapaakaupunkioikeus, joka tarkoitti vapaata ammattien harjoittamista sekä tullitonta ulkomaankauppaa Venäjälle. Tammerkoski oli 1775 -1870 Hämeen läänin ja Turun ja Porin läänin välillä, vaikka Suomesta tuli Haminan rauhassa 17.9.1809 osa Venäjää. Kaupungin väkiluku oli 1800-luvun alussa vielä alle 500 henkeä ja pinta-ala noin 3 neliökilometriä. Tampere oli melko syrjässä itärajan rajamuutoksista. Pähkinäsaaren rauhan 1323 jälkeen, jossa Tampere vahvistettiin kuuluvan Ruotsille, raja muuttui vasta 1809 Haminan rauhassa, jolloin koko Suomi siirtyi Suomen Suuriruhtinaskunnaksi osaksi Venäjää.
 
Turun Palo 1827 oli Suomessa suurpalo, jonka seurauksena ruutukaavan muotoiselle asemakaavalle asetettiin tarkempia määritteitä koko maassa. Vuonna 1830 C.L.Engel (1778-1840) oli määrittänyt Tampereelle uuden ruutukaavan vanhasta keskustasta ja 1841 C.W.Gyldén (1802-1872) vielä uuden ruutuasemakaavan. Tampereen palossa 19.8.1865 tuhoutui kokonaan 27 taloa ja kotinsa menetti 516 henkeä kaupungin väkiluvun ollessa 5000 henkeä. Palo syttyi Kauppakatu 10 ulkorakennuksesta mahdollisesti huolimattoman tupakoinnin vuoksi. Tämän jälkeen C.A.Edelfelt (1818-1869) laati vuonna 1868 uuden ruutuasemakaavan, hänet oli edellisenä vuonna nimitetty yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajaksi, mutta hän menehtyi sairauskohtaukseen seuraavana vuonna. Vuoden 1868 asemakaavassa Hämeenkadun leveydeksi määritettiin 30 metriä ja nykyisen Hämeenpuiston leveydeksi 60 metriä. Nämä toimivat siis kaupunkipaloa estävinä palokatkoina, myöhemmin Hämeenpuisto muuttui Tampereen komeaksi kaupunkibulevardiksi. Mallia tuli Haussmannin (1809-1891) Pariisin uudistustöistä vuosina 1852-1870. Samalla Pariisin vaikutuksesta ratkesi Tampereen puolustuksellisten näkökulmien avaaminen, liikenteen sujuvoittaminen sekä kaupunkielämän terveellisyyden lisääminen.
 
Vuonna 1876 Länsirannan kaupunkiin liitettiin kosken itäpuolen alueet, rautatie saapui kaupunkiin ja kaupungin nimi muuttui Tampereeksi. Kyttälän alueliitoksista tehtiin asemakaava huhtikuussa 1877 ja alue liitettiin Tampereeseen 1.7.1877. Länsipuolelle Amuriin tehtiin uutta ruutukaavaa ja itäpuolelle Tammelan ja Kyttälän alueille ilmeisesti ensimmäisen kaupunginarkkitehdin (1876-1891) F.L.Caloniuksen (1833-1903) laatimana.
 
Kyttälän ruutukaava jatkui samansuuntaisena Länsirannalta tulevan Hämeenkadun mukaan ja Tammelan ruutukaava ilmeisimmin oli pohjois-eteläsuuntainen Helsingistä tulevan rautatien mukaan. Kaksi ruutukaavajärjestelmää eivät olleet samansuuntaisia, vaan niissä oli 6-7 asteen ero ja tämä manifestoitui vasta 1930-luvulla, kun lännestä tuleva Hämeenkatu kohtaa Itsenäisyydenkadun kaarteen, joka aseman aukiolla siirtyy tunneliin ja jatkaa tunnelissa Tammelan ruutukaavan koordinaatiston suuntaisena.
 
Teollistamisen myötä vuosisadan loppuun mennessä kaupungin väkiluku nousi 35 000 ihmiseen, jolloin kaupunki oli Suomen kolmanneksi suurin Helsingin ja Turun jälkeen.  Kaupungissa oli vuosisadan vaihteessa viisitoista kaupunginosaa ja Hämeenkadusta oli muodostunut kaupungin pääkatu.
 
Tammerkosken ylitys kulki asutuksen varhaisvuosista lähtien lautalla Tammerkosken eteläpuolelta, jossa on virtaus Pyhäjärvelle ja mahdollisesti myös pohjoispuolelta veneillä Näsijärvellä, jossa piti varoa virtausta kohti Tammerkoskea. Tammerkosken keskivaiheella olevaan suvantoon, lähelle nykyistä Hämeensiltaa, on rakennettu ensimmäinen silta jo keskiajalla, 1800-luvulla rakennettiin puusiltoja, kunnes 1884 rakennettiin lyhytikäiseksi jäänyt rautainen silta. Vasta vuonna 1929 valmistui nykyinen raudoitettu betoninen kaariholvisilta: Hämeensilta, joka on päällystetty punagraniittiharkoilla. Myös Finlaysonin ja Tampellan tehtaiden väliin rakennettiin 1800-luvun puolivälissä puusilta ja 1900-luvun alussa valmistui kivinen sekä teräsbetonivahvisteinen Satakunnansilta.
 
Tammerkosken rannalle perustettiin Suomen Suuriruhtinaskunnan aikaan useita teollisuusyrityksiä: yläjuoksulla länsirannalla oli Finlaysonin tehdasalue vuodesta 1828 alkaen puuvillatehtaana ja itärannalla Tampella vuodesta 1844. Satakunnansillan eteläpuolella länsirannalla toimi Frenckellin paperitehdas vuosina 1783 -1928. Hämeensillan eteläpuolella itärannalla sijaitsi Tamfeltin verkatehdas 1856 -1967.
 
Sanan Tampere etymologiasta: yleisten arvioiden mukaan Tampere liittyy muinaisruotsin sanaan damber, joka tarkoittaa patoa. Paikan varhaiset asukkaat ovat kuitenkin olleet saamelaisia ja myöhemmin suomalaisia, joten sana ei välttämättä liity ruotsin kieleen. V.A.Koskimies on esittänyt vuosisata sitten, että saamen sana dabbal, joka tarkoittaa kosken suvantokohtaa, voisi olla lähtökohta Tampere-sanalle. Viime vuosina myös Rahkonen ja Heikkilä ovat tukeneet teoriaa ja liittäneet sanaan myös myöhäissaamelaisen sanan tempel. Tampereella on ollut yhteyttä sekä Ruotsiin, että Venäjään laajalti kiertäneiden kauppiaiden ja kulttuuripiirien kautta. Esitän etymologiasta omaa arviotani.
 
Ottaisin esille nykyruotsista tam –adjektiivin, joka tarkoittaa kesyä tai lauhkeaa  ja perenn – sanan, joka tarkoittaa kasveista monivuotista, tai per, joka tarkoittaa suomeksi kautta ja on myös erisnimi. Ruotsissa on myös tambur, joka tarkoitta porstuaa tai eteistä sekä tamburin, joka tarkoittaa tamburiinia; sana tamp tarkoittaa köydenpäätä, ruotsin verbi tamponera tarkoittaa suomeksi lääketieteen termiä tamponoida. Nykyruotsin sana damm, jonka monikko on dammar  tarkoittaa patoa, suojaa tai varustusta ja on lähellä muinaisruotsin sanaa damber. Ruotsissa Tampereesta käytetään edelleen nimeä Tammerfors, joka tulee sanoista Tammer  ja fors = koski; se on ruotsinkielinen versio suomen erisnimestä Tammerkoski. Tammer kuulostaa ruotsin sanalta dammar  eli padot viitaten padon tavoin toimivaan massiiviseen harjumuodostelmaan.
 
Ottaisin esille nykyvenäjästä sanat tam = siellä, tuolla, sekä pere- prefiksin. Prefiksillä pere- alkavat kymmenet verbit merkitsevät 1) paikasta toiseen tai jonkun yli tapahtuvaa toimintaa, 2) uudelleen suoritettavaa tai toisella tavalla suoritettavaa toimintaa, 3) liiallisuuteen, usein kielteiseen tulokseen johtavaa toimintaa, 4) voiton, paremmuuden saavuttamista jossakin toiminnassa, 5) usein olioihin tai esineisiin kohdistuvaa toimintaa, 6) kahtia tai osiin jakamista, 7) suunnan muuttamista, 8) lyhytaikaista, vähässä määrin tapahtuvaa toimintaa ja 9) vastavuoroista toimintaa –sya –loppuisissa verbeissä. Tämä kattaa melko hyvin kymmeniä merkityksiä Tam-pere- -sanayhdistelmälle, mutta ei suomalaisen muodon osalta sisällä venäjänkielisen verbin loppuosan merkitystä. Kuvailevasti sanoisin, että nykyvenäjässä Tampere kuulostaa paikalta, jossa jotain asiayhteyteen liittyvää on tapahtumassa.
 
Otan nykykreikasta esille sanan tama tarkoittaen uhraamista, esim. jumalalle tai pyhimykselle ja perai  jonkun ylittäen ja perefanos tarkoittaen ylpeää. Osaamatta muinaiskreikkaa tai muinaisvenäjää arvelen nykykreikan tarjoavan lähellä olevia viitteitä merkityksestä, tämä viittaisi esimerkiksi uhraamiseen koskelle. Nykyvenäjässä on myös tambus, joka tarkoittaa eteistä, tambuuria, sekä tamburin, joka tarkoittaa tampuuria, helyrumpua; sekä tamplier tarkoittaen temppeliherraa tai temppeliritaria. Tämä viimeinen nykyvenäjän sana muistuttaa myöhäissaamelaista tempel-sanaa.
 
Englannista otan esille sanan tamper, joka tarkoittaa sullointa ja toinen merkitys on peukalointi tai väärentäminen. Suomen sukukielestä virosta otan esille sanat tamm tarkoittaen tammea ja pere tarkoittaen perhettä – siis viron tamm-pere olisi vähän kuin tammiperhe. Nykyranskasta otan esille père tarkoittaen isää, mutta Tam-sanaa lähellä on Thames-jokea tarkoittavaa Tamise, joka yhtyy sanaan tamisé, tarkoittaen pehmeää tai hillittyä, tukahdetuttua, kesytettyä – siis ranskan Tamisé-pere viittaisi vähän kuin aisoissa olevaan isään, tai aisoissa olevaan hillitysti virtaavaan jokeen.
 
Englannin sana taper on äännettynä melko lähellä Tamperetta. Se kuvastaa hyvin maakaistaleen kapenemista kahden laajan vesialueen väliin. Nykykielessä se viittaa kaventumiseen ja heikkenemiseen. Se voisi siten viitata samaan aikaan sekä maakaistaleeseen että sen läpi kulkevaan virtaan.
 
Ottaisin esille myös metalliteollisuuden sanan tamppi, joka tarkoittaa lävistimen tapaista metallipuikkoa, merasinta, tuurnaa; tai tamppimyllyä, vanhainaikaista survin-, petkelmyllyä. Esim. lause kosken kuohuissa jyskivä tamppi ja hyrisevät myllyt. Tässä sanassa ottaisin esille, että tamppi-pere  tai tampp-ere voisi viitata paikkaan, jossa myllytetään tai jossa on omana aikanaan ollut uudenaikainen mylly, siis esimerkiksi mainitsemani kruununmylly tai varhaisempi paikallisten omistama mylly. Kosken mahdollistama vesivoima oli ennen niin merkittävää, että paikkaan kannatti perustaa kaupunki.
 
Tampere oli aikoinaan hyvin kansainvälinen ja rautatien valmistuminen Helsingistä Hämeenlinnaan 1876 oli peruste sille, että Itäranta, jossa asema oli, liitettiin kaupunkiin. Rata Tampereelta Poriin valmistui 1895. Helsingin ja Tampereen välinen yhteys on säilyttänyt jo 140 vuotta tärkeän asemansa, sillä Suomen rataverkon kehitys on nojannut tähän rataan. Sijainti Suomen logistisessa keskipisteessä ja merkittävä teollisuus toi myös varjopuolensa. Tampere oli tärkeä 1917, kun Venäjällä alkoi sisällissota osana ensimmäistä maailmansotaa ja seuraavana vuonna alkoi myös Suomen sisällissota. Tampere yhdistetään Suomen historiassa erityisesti sisällissotaan. Sisällissodan aikana Tampereella kuoli noin 1800 henkeä, kun Tampereella asui siihen aikaan noin 44 000 asukasta. Lähes yhtä suuruinen joukko kuoli myös Kalevankankaan vankileirillä.
 
Suomen sisällissota muodosti helmikuussa 1918 rintamalinjan Suomessa Pori-Orivesi-Kouvola-Viipuri-Pietari–linjan eteläpuolelle. Venäjän armeija oli sisäisesti erimielinen vallankaappauksen vuoksi ja sen vuoksi sen toiminta oli Suomessa heikkoa, osa sotilaista siirtyi suomalaisten kapinallisten puolelle. Senaatin edustamat joukot kohdistivat hyökkäyksensä maaliskuussa Kouvolan ja Tampereen suunnille. Ratkaisevin taistelu käytiin Tampereella 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918 ja vastaavan kokoisia taisteluita käytiin myöhemmin Viipurissa ja Helsingissä. Sodan kymmenet tuhannet kuolonuhrit ja pitkäkestoiset useita sukupolvia kestäneet vihanpidot ovat olleet Suomelle taakka samoin kuin Venäläisille vastaava on ollut Neuvostoliiton aika. Sisällissodan taistelupaikat ovat jääneet jälkipoville muistiin ja se on osin vaikuttanut jopa asemakaavoitukseen. Rintamalinjan siirtyminen Messukylästä Kalevankankaalle - Tammerkosken molemmin puolin - Pyynikin harjulle - loppuen kapinajoukkojen ahdistamiseen Pispalaan ja antautumiseen on varmaan tarinana jäänyt ihmisten mieliin. Niin erikoiselta kuin voisi vaikuttaa, Tampereen paloittain edenneestä asemakaavoituksesta voi pääpiirteittäin ja osin rakennuksittainkin lukea ainoan Tampereella käydyn maataistelun kulun vuodelta 1918. Ei olekaan yllätys, että aikakausien muututtua Tampereen kaupunki pyrkii yleiskaavassa ja asemakaavoituksessa vähentämään Neuvostoliiton aikana vallinnutta riippuvuutta historiallisiin viitteisiin Suomen sisällissodasta – kuitenkin monta sukupolvea myöhemmin tarinat yhä elävät. Siitäkään huolimatta historiaa ei voi jättää huomioimatta, mutta ratkaisevaa on, miten siihen pyritään ottamaan kantaa. Tampereen taisteluiden alueet ovat nyt pääosin jo rakennettu ja uudessa rakentamisessa on kyse lähinnä tonttien ja alueiden käyttötarkoituksien muuttamisesta, mikä ei ole sekään yksinkertainen tehtävä.
 
Suomen itsenäistyttyä ja Neuvostoliiton kanssa solmitun Tarton rauhan jälkeen 1920 Tampere on kuulunut ainoastaan itsenäiseen Suomen valtioon. Varsinaisesti rajamuutoksia Tampereella oli siis vain kaksi: Ruotsiin kuuluneen Suomen liittäminen Venäjään 1809 ja itsenäisen Suomen rajojen vahvistaminen 1920 Tarton rauhassa Neuvostoliiton kanssa. Itäraja on sen sijaan muuttunut neljätoista kertaa.
 
1900-luvun alkupuolella Tammerkosken yli valmistui kolme siltaa: 1900 Satakunnansilta, 1929 Hämeensilta ja 1937 Tammerkosken rautatiesilta.
 
Suomen sisävesien suurin vesistöturma oli Höyrylaiva Kurun uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7.9.1929 huonossa säässä. Turmassa kuoli noin 138 henkeä. Tapaus oli oman aikansa Estonian uppoaminen, tosin kapteeni oli yksi kahdenkymmenen pelastuneen joukossa.
 
Tampereen väkiluku oli 30-luvun lopulla vähäisempi kuin Helsingissä ja Viipurissa. Kaupungin pinta-ala oli kasvanut kahdessa vuosikymmenessä alueliitoksilla viisinkertaiseksi. Myös Tampereen väkiluku oli noussut 77 000 asukkaaseen. Talvisodan aikaan Tampereelle tuli noin 7400 pakolaista ja vuoden 1940 lopussa kaupungissa asui 86 000 henkeä. Asuntotilanne heikkeni myös sen vuoksi, että Tampereen Talvisodan pommituksissa tuhoutui noin 3000 -4000 asuntoa. Seuranneissa Jatko- ja Lapin sodissa tuli lisää pakolaisia sekä sankarivainajia. Tampere oli kuitenkin kaukana rintamalta ja pommituksissa kaupunkilaisia kuoli toista kymmentä - vähemmän kuin Helsingissä, Turussa ja Viipurissa – tähän vaikutti turvallinen sijainti keskellä Suomea. Jatkosodan aikaan Tampereella ei ollut yhtään ilmahyökkäystä.
 
Sodan seurauksena Tampereelle jäi 9000 pakolaista ja vuonna 1947 kaupunkiin liitettiin Messukylä sekä 1950 Lielahti, jolloin pinta-ala taas kaksinkertaistui ja väkiluku nousi 10 000 hengellä 94 000 henkeen. Toisen maailmansodan jälkeen säännöstely jatkui 1950-luvun alkuun saakka.
 
1900-luvun jälkipuoliskolla Tammerkosken yli valmistui seitsemän siltaa: 1959 Ratinan silta, 1977 ja 1997 Näsinsilta (kaksiosainen), 1985 Vuolteen silta, 1987 Kehräsaarensilta, 2000 Patosilta, 2010 Laukon silta ja 2012 Palatsinraitin silta.
 
Tampereen vanhin rakennus on 1510-1530 valmistunut Messukylän vanha kirkko. Tampereen Vanha kirkko avattiin 1825 ja se on Bassin suunnittelema ja sijaitsee keskustorin laidalla. Kirkon kellotapuli valmistui C.L.Engelin suunnitelmien mukaan 1829. Messukylän kirkko valmistui 1879. Tampereen Aleksanterin kirkko on Hämeenpuiston laidalla, se on Deckerin suunnittelema ja valmistui 1881. Tuomiokirkko valmistui vuonna 1907. Tampereen Viinikan kirkko valmistui 1932 ja Kalevan kirkko 1966. Näiden ohella Tampereella on kaksi kirkkoa Aitolahdessa (1928 ja 2001), Finlaysonin tehdaskirkko (1879), Hervannan kirkko (1979), Härmälän kirkko (1972), Lielahden kirkko (1961), Pispalan kirkko (1971), Teiskon kirkko (1787) ja Tesoman kirkko (1878). Tampereen ortodoksinen kirkko valmistui 1899 ja maahanmuuton seurauksena radan toisella puolella on myös Tampereen Islamilaisen yhdyskunnan rukoushuone. Tampere on nykyään hyvin monikulttuurinen ja kaupungissa on suurin piirtein kaikkien uskontokuntien edustajia.
 
Tampere on laajentunut alueliitoksilla, ja sen seitsemän naapurikuntaa ovat Ruovesi, Orivesi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Nokia ja Ylöjärvi. Tampereen seutukuntia ovat Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Hämeenkyrö, Ylöjärvi. Valtaosa Tampereen ympäristöstä on nykyään metsää ja varsinkin vesistöjen rannoilla on peltoja paikoissa, joissa maa on hienojakoista ja viljelykelpoista.
 
 
2. TAMPEREEN ERIKOISPIIRTEITÄ
 
Tampereen Pyynikin harju on kolmen Salpausselän ja Sisäsuomen reunamuodostuman välissä ja sen muodostelma ulottuu Etelä-Pohjanmaalta Salpausselälle. Sisäsuomen tunnetuin harju on Jyväskylän Harju, joka sijaitsee kaupungin keskustassa metsäisenä puistoalueena. Pyynikin harju on maailman korkein pitkittäisharju, sen korkeus alemman Pyhäjärven pinnasta on 85 metriä. Pyhäjärven korkeus merenpinnasta on 77 metriä joten harjun korkeus merenpinnasta on 162 metriä. Pyynikin harjusta länteen päin oleva harjanne tunnetaan Tahmelana ja Pispalanharjuna. Keskustan itäpuolella harju on nimeltään Kalevankangas, joka syntyi jääkauden loppuvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten. Harjun eteläpuolella on Iidesjärvi ja sen etelärinnettä kulkee Tampere-Jyväskylä-rata. Harjut jatkuvat idässä Kangasalla, jossa ne ovat luontokohteina.
 
Kokemäenjoen vesistö on Suomen viidenneksi suurin ja sen laskujoki, 121 kilometriä pitkä Kokemäenjoki, virtaa Sastamalasta Huittisten, Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan ja Porin kautta Selkämereen. Virtaama on noin 240 kuutiota sekunnissa ja tulvavirtaama on ollut 918 kuutiota sekunnissa. Tampereen pohjoispuolelle oleva Näsijärvi on Suomen 16. suurin järvi, sen pinta-ala on 256 km[sup]2[/sup] ja pituus 44 kilometriä. Järven suurin syvyys on 63 metriä. Tampereelta pohjoissuuntaan Näsijärvi katkaisee maayhteydet 39,5 kilometrin päähän Muroleen kanavalle saakka ja järven pinnankorkeus on 95,4 metriä. Tampereen lävitse virtaava Tammerkoski virtaa kaupungin eteläpuolella olevaan Pyhäjärveen, jonka pinnankorkeus on puolestaan 77 metriä. Tammerkoskessa vesi siis laskee kaupungin läpi kulkiessaan 18,4 metriä. Pyhäjärven suurin syvyys on 50 metriä ja se laskee Nokianvirran kautta Kuloveteen ja edelleen Kokomäen kautta Pohjanlahteen. Tammerkosken eteläpuolella Pyhäjärvi muodostaa 23,7 kilometriä pitkän vesistöesteen, jonka ylitse rakennettiin 1973 Rajasalmen silta. Tätä ennen vesistö oli muodostanut 63 kilometriä pitkän pohjoisen ja etelän suuntaisen vesistöesteen, jonka välillä sijaitsi Tammerkoski.
 
Tampereen elämä on keskittynyt Tammerkosken rannalle. Tammerkoskessa Näsijärvi virtaa 1,5 kilometrin päässä olevaan Pyhäjärveen laskien 18,4 metriä. Tammerkoski syntyi noin 7500 vuotta sitten, kun maannousu siirsi Näsijärven vedet laskemaan koti etelää. Maannousu on Tampereella nykyään noin 5 mm vuodessa. Tammerkoski muuttui purosta koskeksi, joka kulutti pehmeän maaperän altaan. Kosken pohjoispuolella olevat kalliot vähentävät joen virtausta. Tammerkosken virtaama on tässä kuussa ollut 60-130 kuutiota sekunnissa. Maksimivirtaama on ollut 16.6.1988 noin 247 kuutiota sekunnissa.
 
Ylempää Näsijärveä ja alempaa Pyhäjärveä erottava harju on kapeimmillaan Pispalanharjuna, jonka leveys on vain 550 metriä. Kannas on eräänlainen pato, vaikkakin kansainvälisesti ihminen on rakentanut huomattavasti suurempiakin. Esimerkiksi melko samankokoinen Mosulin pato Irakissa on mitoiltaan samaa luokkaa, kuin Tampereen kannas, vaikkakin vesireservit sekä korkeuserot ovat kolme kertaa suuremmat verrattuna Pyhäjärveen. Ihmisten rakentamien patojen vakaus on lisäksi riippuvainen valtiopolitiikasta, kun taas luonnon muodostelmat, kuten Tampereen järviä erottava harju, on lähes yhtä vanha, kuin ensimmäiset ihmisen merkit Suomen alueella. Mosulin pato on kuitenkin insinööripiireissä kaikkein seuratuimpia patoja, koska sen vakaudella on merkitystä myös maailman mittakaavassa. Tampereen harjujen alla on puolestaan kalliota sekä suurikokoista kiviainesta ja ylempi Näsijärvi säilyttää korkeutensa, kun Tammerkosken ylemmät vesiesteet pidetään kunnossa.
 
Tampereella on lähes 200 järveä ja lampea. Näsijärvi laskeutuu Tammerkosken kautta Pyhäjärveen, mutta keskusta-alueella on myös samaan valuma-alueeseen kuuluvina Iidesjärvi, Alasjärvi, Peltolammi, Särkijärvi, Hervantajärvi, Kaukajärvi ja Tohloppi. Tampere ottaa vetensä pohjavesistä sekä Kangasalan eteläpuolelta Roineesta, joka myös laskee Pyhäjärveen. Tampereella on viisi vesitornia ja yksi maan sisällä oleva vesisäiliö. Vesitornit ovat Kaupissa, Hervannassa, Peltolammilla ja Tesomassa.
 
Tampereen seutua ympäröivät paitsi metsät, myös suot. Talousmetsiä on Tampereen metsistä viidennes eli 15 neliökilometriä, metsiä on yhteensä 72 neliökilometriä ja niistä ulkoilumetsiä on 42 neliökilometriä. Luonnonsuojelualueita Tampereella on 2,4 neliökilometriä joista suurin Teikon Vattulassa on 61 hehtaaria. Puistoja Tampereella on yli 100. Ilmastoltaan Tampere on eteläboreaalinen, mutta ilmaston puolesta lämpötila on lauhtumassa ja sateet ovat yleisiä.
 
Tampere on kasvanut alue- ja kuntaliitoksilla mm. 1914, 1920, 1922, 1925, 1937, 1947, 1950, 1966 ja 1972. Työn alla on Tampereen ja Lempäälän yhteisesti rakennettava Vuoreksen lähiö noin 14 000 asukkaalle. Tampereen väestö on pääosin suomenkielistä ja ulkomaalaisia on noin 10 000, vieraskielisiä noin 15 000. Tampereella puhutaan 107 kieltä, joista yleisimpiä suomen jälkeen ovat venäjä, arabia, ruotsi, persia, viro ja englanti. Kaupungin väestön koulutustaso on korkea ja kolmasosa yli 15 vuotiaista ei ole suorittanut muuta tutkintoa, kuin peruskoulun. Väestön määrä on kasvanut historiallisesti jatkuvasti. Keskustassa asuu noin 40 000 henkeä ja sen jälkeen suurimmassa kaupunginosassa Hervannassa asuu 22 000 henkeä. Tamperelaisten keskitulot ovat noin 28 000 euroa ja pienituloisia on noin 39 000 henkeä eli 18% kaupungin asukkaista. Tamperelaisten tulotaso on koko maan tasoa pienempi ja pienituloisten määrä sekä tuloerot ovat kasvamassa.
 
 
3. TAMPEREEN KAUPUNKIKUVAA, ALUESUUNNITTELUA JA ARKKITEHTUURIA
 
Tampereen pinta-ala on 689,59 km[sup]2[/sup], josta maata on 525,04 km[sup]2[/sup] ja sisävettä 164,55 km[sup]2[/sup]. Tampereen naapurikuntia ovat Ruovesi, Orivesi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Nokia ja Ylöjärvi. Näiden lisäksi seutukuntiin kuuluvat Pälkäne, Vesilahti ja Hämeenkyrö, mutta Ruovesi ei kuulu seutukuntiin.
 
Tampereen väkiluku on 225 269 ja väestöntiheys 429,1 henkeä / km[sup]2[/sup] ja kaupunki on Suomen kolmanneksi suurin Helsingin ja Espoon jälkeen. Tamperetta hieman pienempiä kaupunkeja ovat Vantaa, Oulu ja Turku.
 
Tampereen seutukunnat ovat Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Hämeenkyrö, Ylöjärvi. Seutukunnissa asuu 389 896 asukasta (2014). Tampereen kaupunkiseutuun ei kuulu Hämeenkyrö ja Pälkäne. Tampereen keskustaajama on Helsingin seudun jälkeen Suomen toiseksi suurin ja 2012 lopussa siellä asui 317 316 henkeä alueen ollessa 265,86 km[sup]2[/sup], väestöntiheys oli 1 193,5 asukasta / km[sup]2[/sup]. Keskustaajama ulottuu Lempäälän kirkonkylään, Pirkkalaan, Nokialle, Ylöjärven Metsäkylään ja Kangasalle.
 
 
Tampereen kaavoituksen eteneminen:
1779              Daniel Hall / kuninkaallinen asemakaavakartta kaupungin perustamisen yhteydessä
1780              Limon & Stålström ruutuasemakaavaluonnos
1809              Tampere siirtyi Venäjään osana Suomen Suuriruhtinaskuntaa
1827              Turun palo
1830              C.L.Engel Tampereen ruutuasemakaavaluonnos (Vanha keskusta)
1841              C.W.Gyldén ruutuasemakaava
1865              Tampereen palo
1868              C.A.Edelfelt (Kaava syntyi kaupungin laajetessa)
1876              Kaupungin laajeneminen itään, rautatien avaaminen
1877              F.L.Calonius ensimmäinen kaupunginarkkitehti: Kyttälän, Amurin ja Tammelan asemakaavat
1914              Viinikan ja Lapin kaupunginosan rakentaminen alkoi
1917              Suomen itsenäistyminen
1920              Hatanpää liitettiin Tampereeseen
1925              Härmälän asemakaava
1947              Messukukylä liittyi Tampereeseen
1966              Aitolahti liitettiin Tampereeseen
1969              Hervannan rakentaminen alkoi
1972              Teisko liitettiin Tampereeseen ja kaupungin pinta-ala kolminkertaistui
1979              Tampere-Pirkkalan lentoasema avattiin
2010              Vuoreksen rakentaminen alkoi
2017              Tampereen Pohjoinen Rantaväylä (tunneli) avataan
 
 
Tampereella on tunnettuja historiallisia rakennuksia, jotka jäävät katukuvassa hieman varjoon. Tampereen Vanha kirkko avattiin 1825 ja se on Bassin suunnittelema ja sijaitsee keskustorin rannalla. Tampereen Aleksanterin kirkko on Hämeenpuiston laidalla, se on Deckerin suunnittelema ja valmistui 1881. Messukylän kirkko valmistui 1879 ja Messukylän vanha kirkko valmistui 1510-1530 ja se on Tampereen vanhin rakennus. Tampereen vuonna 1907 valmistunut Tuomiokirkko on 500 metriä rautatieasemasta luoteeseen pienen puiston ympäröimänä. Rakennus on tyyliltään kansallisromantiikkaa ja se on 64 metriä korkea. Suunnittelija on Sonck, joka on suunnitellut myös Turun Mikaelin kirkon ja Helsingin Mikael Agricolan sekä Kallion kirkot.
 
Tampereen kaavoituksessa on lisäpiirre, joka liittyy Sonckin (1870-1956) saamaan tehtävään Tampereen Tuomiokirkon suunnittelusta. Tuomiokirkon ympäristö noudattaa Sonckin kaavan mukaan Camillo Sitten (1843-1903) kansainvälistä ideaa kaupungin suljetusta tilajärjstyksestä ja epäsäännöllisestä rakenteesta eroten ruutukaavasta. Tämä toteutuikin osittain ja yksi kokoava teema oli usean kadun näköala-akselin päättyminen Tuomiokirkkoon, joka ideatasolla vastaa keskiaikaista ”kirkko keskellä kaupunkia kokoavana voimana” –ideaa.
 
Tampere-Pirkkalan lentoasema avattiin 1979 ja Yle TV2 sai alkunsa 1960-luvun puolivälissä Tampereella. Tampereelle perustettiin sodan jälkeen kaupungin liikennelaitos, joka pohjautui polttomoottoribusseihin, johdinbussiliikenne loppui 1976. Tampereen merkittäviä uusia rakennuksia oli 1962 Keskussairaala, 1965 Jäähalli, 1966 Ratinan stadion ja 1971 Näsinneula. Uudempaa rakentamista olivat Pääkirjasto 1986, Koskikeskus 1988 ja Tampere-talo 1990. Uutta rakentamista oli Hämeensilta 1929 ja uusi rautatieasema sekä ratapihan alittava tunneli 1936. Tampereelle valmistui joukko uusia rakennuksia, kuten Hotelli Tammer 1928, Pyynikin näkötorni 1929, Viinikan kirkko 1932, Hatanpään sairaala 1935 ja Tampereen lyseo 1936.
 
Tampereen hiippakunta perustettiin 1923 ja sillä oli jo valmiiksi oma tuomiokirkko. Tampereen asukkaista 68,3% kuuluu evankelisluterilaiseen seurakuntaan, jonka Tuomiokirkko sijaitsee keskustassa. Tampereella on myös pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja pyhän Nikolaoksen kirkko, mutta ortodokseja on Tampereella kolmisen tuhatta. Uskonnollinen elämä on monimuotoista – Tampereella on suurin piirtein kaikkia niitä uskonnollisten yhdyskuntien edustajia, joita on muuallakin maassa. Tampereen islamilaiseen yhdyskuntaan kuuluu alle 1500 henkeä, yhdyskunnalla on Tampere-taloa vastapäätä oma rukoushuone.
 
Tampereella on useita palatseja, jotka ovat siirtyneet vähitellen julkiseen omistukseen. Keskustassa sijaitseva 1901 valmistunut Palanderin kerrostalo sisältää esimerkiksi kaupungin omistaman ateljeen. Vuonna 1690 valmistunut Hatanpään kartano ja 1885 valmistunut uusi päärakennus ovat Tampereen kaupunginmuseon käytössä. Vuonna 1898 valmistunut Näsilinna siirtyi kaupungille jo 1905 ja sinne perustettiin viime vuonna uusi historiallinen museo.
 
Tampereen Näsinneula valmistui 1971 Tampereen kansalliseksi maamerkiksi ja sen juurelle avattiin kaupungin ylläpitämä Särkänniemi 1975. Sitä nimitetään elämyspuistoksi ja sen korkeakulttuurikohde on Sara Hildénin taidemuseo, jota kaupunki ylläpitää.
 
Tampereen keskustasta 6 kilometriä länteen sijaitsee Tohlopin järvi, jonka etelärannalla sijaitsee Yleisradion toimitilat. Näillä studioilla tehdään sekä ajankohtaisohjelmia sekä lastenohjelmia. Tilat ovat Yleisradion Helsingin Pasilan studion jälkeen suurimmat. Etäisyys keskusten välillä on 161 kilometriä. Ylen Pasilan tapaan Tohlopissa ei ole omaa tv-mastoa, vaan lähetystekniikka on hajautettu.
 
Teollisuusalueita Tampereella on lännessä, etelässä ja idässä: Lielahti on 7 kilometriä keskustasta länteen ja alue on osin siirtymässä asuinalueeksi. Myllypurossa Tampereen ja lännessä olevan Nokian rajalla sijaitsee Kalkun teollisuusalue ja alueen suurin yritys on kallioalan koneita valmistava Tamrock. Hatanpään valtatien itäpuolella on teollisuutta sekä liikkeitä sekä 200 metriä leveä ja kilometri pitkä ratapiha, joka jatkuu etelään Tampereen eteläiselle ohitustielle saakka. Nekalassa sijaitsee rakennus- ja sisustusalan yrityksiä sekä tukkuliikkeitä. Lahdesjärvessä sijaitsee IKEA ja K-rauta. Sarakulmassa sijaitsee teollisuutta, mm. Pirkanmaan Lehtipaino sekä messukeskus.
 
Tampereen eteläpuolella Helsingin valtatien varrella sijaitsee IKEA, joka avattiin Lahdesjärvellä vuonna 2010. Samassa Korttelissa on myös K-Rauta ja yhteydet toimivat autolla. Tampereen Ideapark on Helsingin valtatien eteläpuolella Lempäälässä 15 kilometriä keskustasta etelään ja se  toimii lähinnä valtatien kautta. Ideapark avattiin 1.12.2006 ja sen koko on 100 000 neliötä ja pihalla on 4000 parkkipaikkaa. Vierailijoita Lempäälässä oli 2010 7,8 miljoonaa. Ideapark-keskuksia mietittiin ympäri Suomea, mutta lopulta vain Oulun Kuivasrantaan avattiin 31.10.2014 Ideapark Oulun Ritaharjuun. Keskuksen koko on 24 000 neliötä, ja sinne odotetaan vuosittain kolme miljoonaa vierailijaa. Itse alkuvaiheen Ideapark huumassa mietin, että Suomeen oli keksitty uusi ehtymätön kultakaivosidea, mutta alkuvaiheen jälkeen olen hahmottanut Ideaparkin enemmänkin kaupunkisuunnittelun kirosanana.
 
Pirkanmaan S-ryhmällä on Tampereella on viisi Prismaa, joiden sijainnit ovat Kaleva, Koivistonkylä, Lielahti, Linnainmaa ja Ideapark. Tampereella sijaitsee kuusi S-markettia, joista vain yksi sijaitsee keskustassa ja yksi Lempäälässä. Sokos-tavaratalo sijaitsee Hämeenkatu 21:ssä Tammerkosken länsirannalla. Sale-myymälöitä on Tampereella 13 kappaletta, joista kuusi on keskustassa. Kesko-ryhmällä on Tampereella kolme Citymarkettia - Turtolassa, Lielahdessa sekä Linnnainmaalla, 7 K-Supermarkettia ja  21 K-markettia. Lidlillä on Tampereella kuusi myymälää ja lähiseudulla neljä muuta myymälää. Stockmann-tavaratalo sijaitsee Hämeenkatu 4:ssä Rautatieaseman lähellä liittyen maanalaiseen pysäköintiluolaan. Tavaratalo avattiin 1957, uusittiin 1981 ja 2012 ja on Tampereen keskeisimpiä. Tavaratalossa on myös Akateeminen kirjakauppa.
 
Tampereen ehkä kaavoitukseltaan onnistunein kauppakeskus on maaliskuussa 1988 avattu Koskikeskus Ratinan suvannon vieressä ja viereen on valmistumassa Ratinan kauppakeskus. Molemmat ovat kävelykeskustan ja tieyhteyksien saavutettavissa.
 
Tampereen yliopistollinen sairaala, TAYS, valmistui 1962 ja sitä on laajennettu useita kertoja. Rakennuksen korkein osa on 49 metriä korkea 13 kerroksella. TAYS:n keskussairaala on kiinteällä omalla maalla, toisin kuin Turun TYKS, jonka keskeltä kulkee rautatie ja valtatie. Näistä syistä TAYS on rakennettu selkeästi väljemmin kuin TAYS, mutta kuitenkin lähelle samaa tiiviyttä, kuin muut yliopistolliset keskussairaalat: KYS, OYS ja HYKS. Näistä ainoa tähän saakka pitkälle yhtenäinen suunnittelu on ollut OYS:n sairaalalla, joka valmistui 1976 Reino Koivulan strukturalistisen suunnitelman mukaan. Arkkitehtuurisesti kaikkein tyylillisesti epäyhtenäisimmät kokonaisuudet ovat TYKS ja HYKS, vaikka tämä ei tarkoita, etteivätkö eri rakennukset toimisi kokonaisuutena myös tyylillisistä eroista huolimatta. Tampereen keskustan itäpuolella on TAYS katon helikopteritasanteineen. Tästä luoteeseen on UKK-instituutti harjoittelualueineen.
 
Keskustan yliopistollisen sairaalakeskuksen ohella TAYS:lla on Pitkäniemen sairaala Nokialla ja asumislaitos Ylöjärvellä. Pitkäniemen sairaala on Pyhäjärven rannalla noin neliökilometrin kokoinen alue, joka rajautuu idässä Tampereen läntiseen ohitustiehen vuonna 1973 Pirkkalasta rakennetun Rajasalmen sillan kautta, pohjoisessa Turuntiehen ja etelässä sekä lännessä Pyhäjärveen.  Sairaala-alue on rakennettu suorakulmaiseen koordinaatistoon ja se liittyy puisto-, luonto- ja maatalousympäristöön. Vanhimmat rakennukset valmistuivat 1800-luvun lopulla ja kuuluvat Museoviraston ylläpitämään valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Museon aikakauden esikuvana oli Lapinlahden sairaala, joka niin ikään sijaitsee veden äärellä ja on Pitkäniemen tapaan jäänyt vuonna 1965 Lapinlahden moottoritiesillan rajaamaksi.
 
Tampereen asumisväljyys henkeä kohden on kasvanut tasaisesti viimeisen 30 vuoden aikana 30 neliöstä 36 neliöön ja asuntojen pinta-ala samana aikana on kasvanut noin 66 neliön määrästä 68 neliöön.
 
Vuonna 1990 valmistunut Tampere-talo sijaitsee rautatiepihan itäpuolella ja sen naapurina on Tampereen yliopiston kampus. Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin kongressi- sekä konserttisali. Talossa on vuosittain noin 700 tapahtumaa. Pääauditoriossa on 1800 istuinpaikkaa ja Sorsapuistosali on 1320 neliön kokoinen. Vuonna 2013 näissä tiloissa järjestettiin Itsenäisyyspäivän vastaanotto.
 
Keskustassa Tammerkosken varrella entisissä Tampellan verstaissa on toiminut vuodesta 1986 Museokeskus Vapriikki, jossa on kymmenkunta museota noin 14 000 neliön tiloissa. Tilat sijaitsevat Tammerkosken koillispuolella Satakunnansillan ja Palatsinraitin sillan välissä.
 
Hämeensillan eteläpuolella itärannalla sijaitsi Tamfeltin verkatehdas 1856 -1967. Paikalla on nykyään Koskikeskus. Tampereen 1901 avattu kauppahalli on Hämeenkadun ja Hallituskadun risteyksessä, ja sen pinta-ala on 2100 neliötä. Helsingin Hietalahden kauppahallin ala on 1916 neliötä.
 
Tampereen keskustan toreista merkittävin on Frenckelin aukio, joka yhdistyy keskustoriin, yhdessä 400 metriä pitemmältä mitaltaan, leveys on noin 50 metriä ja keskustorin etelälaidalla on keskustan bussiaukio, joiden katokset ovat, Tampereen erikseen valitsemaa mallia.
 
Hervannan suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu 1967, jonka voitti Aarno Ruusuvuori ehdotuksella, joka oli Niemeyerin, Le Corbusierin ja strukturalismin välillä. Rakentaminen aloitettiin 1969 ja kaavan toteutuma oli lähinnä suorakulmainen sekä strukturalistinen. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1973. Alueen poikkeus on Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus. Hervannan kirkko on Pietilöiden suunnittelema ja valmistui 1979, sitä ennen vuonna 1964 -1966 oli valmistunut Pietilöiden suunnittelema Kalevan kirkko. Keskus valmistui ajan elementtirakentamiselle poikkeukselliseen tyyliin käsin muurattuna tiilijulkisivuna. Hervanta on myöhemmin muuttunut yhä monimuotoisemmaksi ja alueella on rakennuksia kaikilta myöhemmiltä tyylikausilta. Alueen merkittävin toimija on Tampereen teknillinen yliopisto TTY, ja alueella on myös Poliisiammattikorkeakoulu sekä VTT:n yksiköitä.
 
Tampereen pääkirjasto Metso on myös Raili (1926-) ja Reima Pietilän (1923 -1993) vuonna 1978 arkkitehtuurikilpailun kautta vuonna 1986 toteutettu kohde. Rakennus on arkkitehtuurisesti lähellä Imre Makoveczin (1935 -2011) tyyliä. Pietilät eivät käytännössä edustaneet mitään tyyliä, vaan toteuttivat pääosin volyymeiltään monimuotoisia ja vaihtelevia rakennuksia erilaisilla rakennustavoilla osin aikaa seuraten, osin pyrkien ajattomaan modernismiin tai sisällyttivät suunnitelmiinsa historiallisia viitteitä sekä viitteitä paikan kontekstiin tai kulttuuriin.
 
 
4. KOULUTUS-, URHEILU- JA KULTTUURIPALVELUT TAMPEREELLA
 
Keskustassa Tammerkosken on varrella Ratinan stadion. Se avattiin 1965 ja sen kapasiteetti on 16 800 henkeä. Ratina sijaitsee suvannon ja rannan rajaamalla niemellä, jonka Pyhäjärven puoleiselle rannalle rakennetaan asuinrakennusta rannan pituudelta. Alueella on ollut urheilutoimintaa jo 80 vuotta. Musiikkitapahtumissa yleisöennätys on ollut 32 500 henkilöä, urheilussa puolestaan 24 000 henkilöä.
 
Stadioniin johtaa myös Keskustorin suunnasta Laukonsilta, joka on kevyelle liikenteelle tarkoitettu teräspylonin kannattelema vinoköysisilta. Silta valmistui 2010 ja sen kansi on jännitettyä teräsbetonia. Pylonin korkeus on 38,5 metriä sillan kannesta ja sillan pituus on 150 metriä.
 
Tampereen jäähalli on Hervannan valtaväylän varrella 3 kilometriä keskustasta itään. Hallista käytetään myös nimeä Hakametsän jäähalli. Halli avattiin 1965 ja sitä on remontoitu viiteen otteeseen. Hallin kapasiteetti on 7300 henkeä ja se on Suomen neljänneksi suurin jäähalli Hartwall-Areenan, Turun HK-Areenan ja Helsingin jäähallin jälkeen. Se isännöi SM-liigaan kuuluvien Ilveksen sekä Tapparan joukkueita. Halliin pääsee yksityisellä tai julkisella autoliikenteellä ja ympärillä on tuhatkunta pysäköintipaikkaa. Hallissa on huomiota herättävää ulkopuolella oleva katon kaarta tukevien rakenteiden rivi. Tampereen Jäähallin lähellä Valtatie 12 toisella puolella sijaitsee monitoimihalli Tampere Areena – urheilutilojen ohella sillä on 2500 istumapaikan kapasiteetti ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumapalveluja.
 
Teivon Ravirata sijaitsee Ylöjärvellä ja valmistui 1976. Se on Vermon raviradan jälkeen Suomen toiseksi suurin rata. Yleisradio saapui Tampereelle 1964 ja toimii Tampereen Ristimäessä Tohloppi-järven rannalla. Tilat ovat Pasilan jälkeen Suomen suurimmat.
 
Pyynikissä parin korttelin päässä pääkirjastosta länteen sijaitsevat 1956 avattu sekä 2007-2012 peruskorjattu Pyynikin uimahalli ja 1908 avattu Pyynikin urheilukenttä, Pyynikin harjun juurella sijaitsee 1977 avattu Pyynikin palloiluhalli, jossa on 1000 hengen kapasiteetti.
 
Tampereen Messu- ja urheilukeskus on avattu 1985 ja se sijaitsee neljä kilometriä keskustasta lounaaseen. Siinä on 1500 katsomopaikkaa ja samassa yhteydessä on yhteensä viisi hallia.
 
Tammelan stadion sijaitsee 500 metriä rautatieasemalta länteen keskellä täyteen rakennettua kerrostaloaluetta. Se on avattu 1931 ja sitä laajennettiin 1993. Kapasiteettia on 5050 katsojalle. Harkinnassa on ollut modernin jalkapallostadionin rakentaminen.
 
Kaupin urheilupuisto sijaitsee TAYS:n sairaala-alueen luoteispuolella. Alueella sijaitsee myös vuonna 1980 perustettu UKK-instituutti, joka on erikoistunut terveysliikuntaan.
 
Tampereen ammattikorkeakoulu sijaitsee TAYS:n länsipuolella. Tästä etelään Valtatie 12 toisella puolella ovat vierekkäin Pellervon kirjasto ja Tampereen tullin sekä Työterveyslaitoksen toimistotalo. Pellervon kirjaston naapurissa oleva Tampereen uintikeskus sijaitsee 1,6 kilometriä rautatieasemasta itään Kalevan kaupunginosassa. Se on Tampereen suurin uimahalli, jonka pääallas on 50 metriä pitkä ja sisältää 8 kaistaa. Halli valmistui 1979 ja sitä laajennettiin 2007 sekä peruskorjattiin 2013-2015. Rakenteilla on maauimala nykyisen hallin viereen. Kalevan kirkon puiston vieressä sijaitsee Sampolan kirjasto- sekä koulukeskus.
 
Tampereen Yliopistossa on 15 000 opiskelijaa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa 8000 opiskelijaa. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita on noin 10 000. Peruskouluja Tampereella on 19 kappaletta. Tampereen työttömyysaste on Suomen 20 suurimman kaupungin kolmanneksi suurin, 17,8% verran.
 
Tampereen yliopisto perustettiin 1925 nimellä Kansalaiskorkeakoulu, tavoitteena oli myös kehittää yhdyskuntarakennetta tarjoamalla ylintä koulutusta. Vuonna 1930 korkeakoulun alun perin suppeaa opetustarjontaa kehitettiin lisää ja yliopiston nimi muutettiin Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi.
 
Tampereen yliopisto sai nykynimensä vasta 1966 ja opetustarjonta laajeni nykyvaihtoehtoihin vasta 1970-luvulla. Tärkeitä laajennuksia olivat Humanistisen tiedekunnan perustaminen 1964 ja Lääketieteellisen tiedekunnan perustaminen 1972. Koulutustarjonnan tärkeä laajennus oli Tampereen teknillisen korkeakoulun perustaminen 1965, ja Tampereen arkkitehtiosaston toiminnan aloittaminen 1969 Teknillisessä korkeakoulussa.
 
 
5. KORKEA RAKENTAMINEN TAMPEREELLA
 
Tampereen Tuomiokirkko on 500 metriä rautatieasemasta luoteeseen pienen puiston ympäröimänä. Kirkon julkisivu on harmaakiveä, sisällä on 2000 istumapaikkaa ja se tunnetaan arkkitehtuurisuunnitelman yhteydessä tehdyistä taideteoksista. Tampereen tuomiokirkko valmistui 1907 ja se on 64 metriä korkea – 7 kirkkoa Suomessa on sitä korkeampia ja 3 kirkkoa ovat yhtä korkeita. Suunnittelija on Sonck, jonka arkkitehtisuunnitelmien pohjalta toteutettiin myös Turun Mikaelin kirkko ja Helsingin Kallion kirkko sekä Mikael Agricolan kirkko.
 
Tampereen vanha kirkko sijaitsee keskustorin laidalla, se on Bassin suunnittelema puinen ristikirkko ja vihittiin käyttöön 1825 ja istumapaikkoja kirkossa on vain 310 hengelle. Kirkkoa korkeampi osin kivirakenteinen kellotapuli on C.L.Engelin suunnittelema ja se valmistui 1829.
 
Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevalaisen (Nevskin) ja Pyhän Nikolaoksen tiilikirkko valmistui 1889 ja se sijaitsee ratapihan lounaislaidalla. Se on jäänyt keskustan korkeimpien rakennusten varjoon, mutta on maamerkki Kalevantieltä keskustaan saavuttaessa ennen Sorin aukiota ja Koskikeskusta. Rakennuksen korkeus on Tampereen kansi-hankkeen asiakirjojen mukaan 44 metriä korkea Rautatienkadun tasosta, kun Kansi-Areena-hankkeen korkein torni on 96 metrin korkeudella Rautatienkadusta ulottuen 194 metrin korkeuteen merenpinnasta ja matalammat tornit ulottuvat 177,4 metrin, 168 metrin, 161,5 metrin ja 149 metrin korkeuteen Areenan suurimman korkeuden ollessa 137 metriä merenpinnasta. Idean mukaan etelään sijoittuisi Areena, sen jälkeen kolme tornia, seuraavaksi olisi kauempana olevan Ortodoksisen kirkon mittainen väli, jonka jälkeen välittömästi olisi toiseksi korkein ja korkein torni pohjoisimpana.
 
Tampereen 57 metriä korkea Aleksanterin kirkko on Hämeenkadun länsipäässä Hämeenpuiston laidalla ja sitä ympäröi Pyynikin kirkkopuisto, se on Deckerin suunnittelema tiilikirkko ja valmistui 1881. Kirkossa järjestetään kolmen viikon välein Tuomasmessu.
 
Messukylän kirkko valmistui 1879. Messukylän vanha kirkko on rakennettu 1510-1530 ja se on Tampereen vanhin rakennus. Tampereen Viinikan kirkko valmistui 1932 ja se on 50 metriä korkea. Sen 50-metrinen torni erottuu varsinkin Iidesjärven rannoilta ja rakennus on tyyliltään suomalaista vähäkoristeista klassismia.
 
Kalevan kirkko on massiivinen ja tunnettu moderni rakennus, se valmistui Pietilöiden suunnitelmien mukaan 1966, sen kirkkosalin korkeus on 30 metriä ja katolla oleva betoninen ristikello on 9 metriä korkea. Kirkon betoninen runko pystytettiin liukuvalulla 12 päivän ajassa, on ulkoa tiiliverhoiltu ja sisällä on istumapaikkoja 1005 hengen yleisölle.

Tam_Kirkot.jpg

Näistä rakennuksista Suomen korkein Mikael Agricolan kirkko on Helsingissä jäänyt korkeimpia rakenteita matalammaksi ja lähitulevaisuudessa on jäämässä myös korkeimman kaupallisen tornirakentamisen alapuolelle. Turun tuomiokirkko (97m) säilyttää asemansa Turun korkeimpana rakennuksena, Keski-Porin kirkko (72m) vastaavasti Porin korkeimpana rakennuksena, Lakeuden Risti (65m) Seinäjoen korkeimpana rakennuksena, Mikkelin Tuomiokirkko (64m) Mikkelin korkeimpana rakennuksena ja Oulun tuomiokirkko (56,5m) Oulun korkeimpana rakennuksena. Ouluun on rakenteilla 12-kerroksisia taloja, joiden korkeus jää 42 metriin, mutta Toppilanrannan Satamarannan masto nimisessä asuinrakennushankkeessa tulee olemaan 16 kerrosta ja korkeus tulee olemaan noin 54,1 metriä eli lähellä Oulun tuomiokirkon korkeutta ja jäänee merenpinnasta katsoen alemmaksi eli 58,45 metrin korkeuteen. Tampereen tuomiokirkko oli Tampereen korkein rakennus, Sokos Hotelli Ilves oli sitä metrin matalampi, mutta 2014 valmistunut Hotelli Torni Tampere ylitti sen korkeuden 24 metrillä. Keskustan Sokos Hotelli Ilves liittyy Koskikeskukseen, joka tunnetaan kolmesta lasikattoisesta pohjaltaan oktagonin muotoisesta kupolista.
 
Tampereen korkeimmat kirkot ovat siis 1907 valmistunut Tampereen Tuomiokirkko (64m), 1881 valmistunut Aleksanterin kirkko (57m) ja 1932 valmistunut Viinikan kirkko (50m).
 
Tampereen keskuspaloasema sijaitsee Tuomiokirkon ja Satakunnansillan välillä. Paloasema on jugendtyyliä, valmistunut arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemana, on kivirakenteinen ja kaareva julkisivu on ollut esikuva myös moderneille suomalaisille paloasemille. Rakennus suunniteltiin 1905 arkkitehtuurikilpailun kautta, toteutussuunnittelu tapahtui 1906-1907 ja rakennus valmistui 1908. Julkisivujen verhous on harmaagraniittia. Paloasemassa on myös kivinen torni, joka on jäänyt viereisen Hotelli Tammerin ja keskustan nykyrakennusten korkeuden tasolle.
 
Tampereen ja Suomen korkein näköalatorni on 1971 valmistunut Näsinneula, jonka korkeus on 134,5 metriä, teräsmaston kanssa 168 metriä. Torni on Tukholman Kaknäsin jälkeen Pohjoismaiden korkein. Näsinneulan esikuvina oli Seattlen Space Needle-torni sekä Puijon 75 metriä korkea vuonna 1963 valmistunut torni, jossa on pyörivä ravintola. Näsineulan ravintola on 124 metrin korkeudessa ja pyörii kerran pystyakselinsa ympäri 45 minuutissa. Tornin perusta on 15 metriä Näsijärven pintaa korkeammalla. Näsinneulakin toteutettiin ajalle tyypilliseen tapaan teräsbetonista liukuvaluna 33 vuorokaudessa. Esikuvana tekniikalle oli myös Kaknästorni 1964-1967, Kalevan kirkko 1964-1966 ja Berliinin TV-torni 1965-1969.
 
Kaknäsin tornin suunnittelivat vuosia sitten kuolleet Hans Borgström ja Bengt Lindroos, torni valmistui 1967 ja se on 155 metriä korkea (170 metriä korkea maston kanssa). Rakennuksessa on 31 kerrosta ja sen ravintola ja kahvio on 155 metrin korkeudessa. Torni valmistui 35 päivässä liukuvaluna teräsbetonista keskinopeudella 4 metriä päivässä. Kaknästornissa on sekä länsimaisen modernin arkkitehtuurin teemoja, että sivuteemoina viitteitä Lähi-idän historialliseen arkkitehtuuriin, kuten Islamilaiseen perinteeseen.
 
Tampereen aiempi näköalatorni oli Pyynikin 1929 valmistunut näkötorni. Sen suunnitteli apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolho, tornin korkeus on 29 metriä ja sen ylin kohta on 152 metriä merenpinnasta. Rakennusmateriaali on Ahvenanmaan punagraniittia ja rakennustapa muuraus. Vieressä on Tampereen keskustan korkein linkkimasto. Näköalatornin paikalla oli 1868 Ilomäen huvilahuone, jonka paikalle rakennettiin 1888 Ilomäen puinen näköalatorni, jonka suunnittelija Georg Schreck oli merkittävä arkkitehti Tampereella. Hänen tunnetuimmat rakennuksensa ovat Märketin majakka 1885 ja Tampereen raatihuone 1890. Pyynikin näköalatornissa on nykyään ympärivuotinen kahvio. Näsinneula on nykyään Tampereen oleellisimpia maamerkkejä. Tampereen Tornihotellin korkeus on 88,5 metriä (25 kerrosta) ja sen huippu ulottuu asemaan 186 metriä. Pyynikin vesitornin korkeus on 180 metriä merenpinnasta ja Näsinneulan korkeus 277 metriä merenpinnasta.
 
Seudun korkein masto on Teiskon radio- ja televisiomasto, se on rakennettu 1979 Tampereelle ja on Pirkanmaan korkein rakennelma, korkeudeltaan 326 metriä, se on Suomen viiden korkeimman maston joukossa, jotka ovat myös metrin tarkkuudella yhtä korkeita. Masto kuuluu Digitalle, joka hallinnoi valtakunnallisia digitaalisia televisioverkkoja. Digita kuuluu nykyään Australialaiselle sijoitusyhtiölle ja olisi ollut valtionyrityksistä harvoja voittoa tuottavia. Liikevoitto on jopa 40% ja yrityksellä on monopoliasema. Voitot menevät mahdollisesti Australian liikepankin varainhoidolle, eikä Suomeen. Teiskon masto sijaitsee mäen päällä radio- ja televisioasemalla Kirkkojärven metsäisellä itäpuolella 19 kilometriä Tampereesta pohjoiskoilliseen.
 
Tampereella on kymmeniä korkeita savupiippuja. Pyynikin sairaalan savupiippu on Pyhäjärven rannalla. Tampellan piippu on kaupungin korkein, se on 98 metriä korkea ulottuen 197 metrin korkeuteen merenpinnasta. Tammerkosken rannalla sijaitsevat myös Finlaysonin, Frenckellin, Kehräsaaren savupiiput ja Ratinan stadionia ympäröi neljä korkeaa valaistusmastoa. Näsijärven länsilaidalla Lielahdessa on tehdasalueen piippu, jota lyhennettiin viime syksynä 79 metrin korkeudesta 55 metrin korkeuteen rakenteellisista syistä.
 
Naistenlahteen nostettiin viime vuonna 26.11 Rantatunnelin tuuletuspiippu ja Santalahteen 25.11 toinen tuuletuspiippu. Santalahden piippu on korkeudeltaan 40 metriä ja Naistenlahden piippu 42 metriä. Molempien piippujen halkaisija on 6,35 metriä. Pintamateriaali on säänkestävää terästä ja niihin toteutettiin taidekilpailun pohjalta kuviomainen pintamaalaus, joka Naistenlahdella kuvaa sadetta ja Santalahdella tulta.
 
Lapin kaupunginosan Naistenlahdessa sijaitsee voimalaitos, joka rajaantuu etelässä Valtatie 12 ja sen rakenteilla olevaan tunneliin. Voimalaitoksen betonipiippu on 90-metriä korkea. Sen sisälle rakennettiin syksyllä uusittu piippu. Viereinen piippu on teräksinen ja yhtä korkea. Tampellan savupiippu ulottuu korkeuteen 197 metriä kun taas tästä pohjoiseen sijaitsevien Naistenlahden voimalan piiput ulottuvat korkeuteen 188 metriä merenpinnasta.
 
Tampereen kaksi korkeaa hotellia ovat 1986 valmistuneet 63 metriä korkea Sokos Hotelli Ilves, jossa on 19 kerrosta ja vuonna 2014 valmistunut 88,5 metriä korkea Hotelli Torni Tampere, jossa on 25 kerrosta. Sokos Hotelli Ilveksen yhteyteen valmistui Koskikeskus. Mallia hotelliin etsittiin Yhdysvalloista. Tampereen aiempi korkeatasoinen hotelli oli Hotelli Tammer, joka valmistui 1929 keskustaan Satakunnankadun ja Rongankadun risteykseen Keskuspaloaseman viereen. Sokos Hotelli Torni Tampere valmistui 2014 ja siinä on pääosin litteä graafinen julkisivupinta, jossa on satunnaisen oloinen visuaalisesti liikkeen vaikutelmaa tavoitteleva satunnaisuutta imitoiva verhojulkisivun sommittelu. Siinä mielessä se on pitkälti saman henkinen, kuin Espoon Keilaranta 1 tornitalo, jossa erona on tasaisella ½ rytmillä kerroksittain vuorotteleva teema, joka viittaa poikkeukseen tai siirtymään. Tampereen Hotelli Torni pyrkii antamaan vaikutelman epätasapainossa olevasta kokonaismassasta, josta käy ulospäin lännestä katsoen kuitenkin ilmi, että kyseessä on rakennuksesta ulkoneva levymäinen seinän uloke, eikä rakennusvolyymi. Rakennukselle on myöhemmin pyritty luomaan hohdokkuutta kahdella base-hypyllä ylimmän kerroksen ravintolan terassilta. Myös Tampere-talon viereen on suunnitteilla vuodesta 2014 uusi hotelli, johon tulisi 13 kerrosta ja korkeutta olisi 42 metriä.  Keskustan Sokos Hotelli Torni on Rautatieaseman ratapihan itäpuolella, kuten Tampere-talokin.
 
Yksi Hotelli Torni Tampereen kanssa esikuvatyyppinen toteutettu rakennus on Istanbulin vuonna 2014 valmistunut 170-metrinen 35-kerroksinen Kristal Kule, Istanbulissa on tosin yli puolensataa yli 140 metriä korkeaa tornia. Kristal Kulen pinta-ala on 60 000 neliötä ja Kreikan National Bank of Greece osti sen 2014 hintaan $303 miljoonaa. Hankkeen suunnittelija on Pei Cobb Freed & Partners turkkilaisen yhteistyökumppanin Has Mimarlik Ltd:n kanssa. Vuodenvaihteessa Kreikan pankki siirtyi Qatarin SAQ-pankin omistukseen vähäisellä 2,7 miljardin euron summalla. Istanbulin projektin kaavoitus alkoi 2005 ja rakentaminen 2011, rakennus oli valmis vuonna 2014. Rakennus pohjautuu pitkälti amerikkalaisen arkkitehtuuriyrityksen verhojulkisivujen sekä korkeiden tornien rakenne- sekä arkkitehtuurisuunnitteluun ja siten sitä voi sanoa pitkälle omaperäiseksi, vaikka samoihin aikoihin esim. vuonna 2007 OMA ehdotti hieman vastaavaa, vaikka ehkä kömpeömpää massoitteluideaa Mexico Cityyn toteutumattomassa projektissa Torre Bicentenario. Arkkitehtuuritoimisto OMA tunnetaan maailmalla siitä, että ovat monesti tuoneet ideansa esille ja julkisuuteen, ennen kuin he edes itse ovat hahmottaneet, mitä ideat ovat. Tampereelle on valmistelussa myös 2010 alkanut hanke, joka on ehkä ollut puolestaan esikuvana Sokos Hotellille ja on ehkä myöskin saanut vaikutteita Istanbulin Kristal Kule –tornista.
 
Vuonna 2010 Tampereella esille otettu hanke Tampereen kannesta ja Keskusareenasta on NCC:n kiinteistökehityshanke, jonka nimiarkkitehdiksi palkattiin Libeskind. Hankkeen koko olisi määrä olla 60 000 neliötä, viiden tornin ja areenan korkeimmassa rakennuksessa on 20-29 kerrosta ja hanke on nyt jatkosuunnitteluvaiheessa. Sinänsä Tampereen kannen rakennusmassojen massoittelun osalta volyymit muistuttavat Istanbulin Kristal Kulen tornia, jonka massasta on ikään kuin kopioitu rypäsmäinen joukko noin 28-55% koossa, mutta silti teemaa on kehitetty arkkitehtuurisen kansirakenneratkaisun sovelluksella ja julkisivujen jäsentelyllä sekä ikkunajaolla tuoden Tampereelle yleisvaikutelmaa Libeskindille tyypillisestä tavasta suunnitella näennäisen epäsäännöllisiä rakennusmassoja, joiden tasaisten osajulkisivupintojen jäsentelyn kautta pyritään taiteellisella graafisella työllä luomaan modernien rakennustekniikoiden mahdollistamaa uudenaikaista julkisivujen elävän pintarakenteen kokonaisvaikutelman elävää kokonaisuutta. Tampereen projektissa luonteenomainen piirre on yksinkertaiset rakennusmassat, joiden lävitse kulkee massoja halkaisevia abstrakteja tasoja, joiden leikkauslinjoja myöten on suunnittelussa materiaalivaihteluja sekä massoihin on sijoitettu kuorimaisten läpinäkyvien verhojulkisivujen kattamia tyhjiä volyymejä. Itse suunnittelun arkkitehtuuri on sen kannalta melko yksinkertaista ja prosessina hyvin hajautettua, jota voisi toisaalta pitää suunnittelustrategian heikkoutena: riskinä on persoonaton suunnittelujälki, jossa voi olla vaikeaa löytää niin sanottua punaista lankaa. Hankkeen luonteena on vallata alue Tampereen ydinkeskustasta, joka voisi samalla toimia maamerkkinä ja luoda keskustalle vuosituhannen vaihteeseen rakennustapana liittyvä hanke ja samalla yhdistää ratapihan halkaisema Tampereen keskusta. Hanke voitaisiin tosin toteuttaa vastaavalla NCC:n työohjelmalla sekä budjetilla hyvin monella eri tavalla ja allekirjoitus-tyyppinen suunnittelu ei ole yleensä varma tae onnistuneesta ympäristöstä. Myös persoonallisemmat ja rauhallisemmat ratkaisut olisivat mahdollisia.
 
Ongelmana työn edetessä tulee varmasti olemaan myös budjetissa pysyminen, ja laadun karsiutuminen jatkosuunnittelun edetessä. Vastaavan kokoisia riskejä arkkitehtuurissa ei ole Suomessa vielä onnistuneesti toteutettu, vaikka yrityksiä on ollut lukuisia. Olen esimerkiksi itse ottanut vastaavan kokoisia kansi-rakennelma riskejä, jotka eivät ole kuitenkaan saaneet tukea. Ehkä arkkitehtuuritoimeksianto on Tampereen kannen ja Areenan kanssa edennyt niin, että NCC on määritellyt rakennusmassat arkkitehdille ja antanut ymmärtää, että ne pitää muotoilla ja verhoilla omaperäisellä allekirjoitustyylillä. Hotelli Torni on kaukana Tampereen kansi-projektin arkkitehtuurisesta tavoitetasosta julkisivun sekä massoittelun osalta, vaikka julkisivun ikkunajaossa on NCC:n projektiin suoria viitteitä. Arkkitehti Libeskind tunnetaan maailmalla siitä, että häneltä kesti kauan aikaa siirtyä taiteesta arkkitehtuurin käytännön harjoittamisen pariin ja hän on noussut näkyvimmäksi muoti-ikoniksi juutalaisella nykymaailmankuvalla sekä omin tekoisella arkkitehtuuriteorialla. Arkkitehtuurissa hän on ollut edelläkävijä lähinnä museorakennuksissa. Suomen kannalta ongelmallista on, että hänen toimintansa Suomessa on liittynyt vain konsultointiin sekä koulutustoimintaan, eikä omiin toteutuksiin. Luottamus Tampereen kaupungilla on kuitenkin korkealla, mutta yleisemmin Tampereen rakennusprojekteissa on pikemminkin ollut ongelmana hankkeiden toteutuksen niukkuus kuin se, että arkkitehdeilta puuttuu visioita.
 
Vaikka monet arkkitehdit ovat toteuttaneet Pei Cobb Freed & Partnersin Kristal Kulen aikoihin saman kaltaisia projekteja, voi toimisto kuitenkin todeta keksineensä tuoteidean ensiksi. Esimerkiksi Henry Cobbin projekti Fountain Place Dallasissa vuodelta 1986 on ajalta ennen kuin uutena rintamana esiintyneet nykyarkkitehdit olivat innostuneita epäsäännöllisen kristallin näköisistä yli sata metriä korkeista torneista. Kaikki Cobbin ja Pein projekteista ei suinkaan ole olleet läpihuutojuttuja, esimerkiksi John Hancock Tower Bostonissa oli epäsäännöllinen kulmikas verhojulkisivuprojekti vuodelta 1976, jossa oli vakavia ongelmia rakennusmateriaalien käytössä. Hanke on insinööreille ja arkkitehdeille ollut yhä edelleen sellainen keskustelunaihe, että toimisto päätti keskittyä hankkeidensa vahvaan tuotekehittelyyn, eikä muoti-ideoihin. Yrityksen toisen pääarkkitehdin, I.M.Pein, yksi läpimurtoteoksista oli Bank of China Tower, jota rakennettiin 1985-1990. Hanke on edelleen tuore ja jäljittelyä vaikeuttaa korkeatasoinen rakennesuunnittelun sekä arkkitehtuurin yhdistelmä. Pein ja Cobbin yhteistyö oli alkanut jo niin varhain, kuin 1955, siis jo 19 vuotta ennen omaa syntymääni ja Pei on syntynyt 26.4.1917, siis hän on syntynyt ennen kuin Suomi itsenäistyi! Monet arkkitehtuurin eturintamaksi esiintyvät arkkitehdit ovat siis ehkä vuosikymmeniä amerikkalaisesta nykyarkkitehtuurista jäljessä esittämässä vanhoja ideoita sekä osaamista uutena omana osaamisenaan. Sama pätee vielä selkeämmin esimerkiksi Helsingin Keski-Pasilan eteläosan tornivisioon. Suuri yleisö ei siis välttämättä lainkaan ymmärrä amerikkalaisen nykyarkkitehtuurin osaamista katsoessaan maailmaa Euroopassa teatterikiikareiden lävitse.
 
Pääosin Tampere on 4-6-8-10-12 kerroksinen. Tunnen Tampereelta kahdeksan korkeampaa asuinrakennusta, mutta en yhtään korkeampaa toimistorakennusta. Tähän pyritään saamaan Tampereen kansi-hankkeella muutos.
 
Tampereen korkein asuinrakennus on 2011 valmistunut Pirkka 6 Hervannassa, korkeus 55 metriä 16 kerroksella. Matrix I Hervannassa osoitteessa Tieteenkatu 12 on myös 55 metriä korkea, siinä on myös 16 kerrosta ja se valmistui 2013. Matrixin korkein kohta on 196 metriä merenpinnasta. Matrix I:n sisarrakennus on Solaris, joka on samanmallinen, osoitteessa Tieteentekijäntie 6.
 
Tampereen Espankulma valmistui 2008, siinä on 13 kerrosta ja sen korkeus on 45 metriä. Amurinlinna valmistui 1955, siinä on 14 kerrosta ja sen korkeus on 44 metriä. Amurinlinna on Erik Bryggmannin suunnittelema. Rakennus on osoitteessa Puuvillatehtaankadu 15 ja Väinö Linna kirjoitti teoksensa Tuntematon sotilas talossa sijainneessa kaksiossa.
 
Tampereen Opiskelijankatu 5 valmistui 1977, siinä on 15 kerrosta ja korkeus on 43 metriä. Wäinölä 2 valmistui 1974, siinä on 13 kerrosta ja korkeus on 43 metriä. Mikontalo valmistui 1980 osoitteeseen Insinöörinkatu 60 Hervantaan, siinä on 12 kerrosta ja korkeus on 41 metriä.
 
Tampereella on viisi vesitornia, joista korkein on Hervannan vesitorni, se valmistui 1984, sen korkeus on 48 metriä ja sen huipulla on avoin näköalatasanne sekä pizzeria. Tornin kapasiteetti on 1000 tonnia vettä ja se palvelee Hervannan lähiön aluetta. Tesoman vesitorni on 25 metriä korkea. Tampereella sijaitsee myös 1909 rakennettu Pispalan haulien valmistustorni, joka on paikallinen suojeltu maamerkki. Tampereen yliopistollinen sairaala, TAYS, valmistui 1962 ja sitä on laajennettu useita kertoja. Rakennuksen korkein osa on 49 metriä korkea 13 kerroksella.
 
Keskustan rautatieasema on funktionalistinen tyyliltään, asemarakennus Seppälän sekä Flodinin suunnittelema 1930-luvun puolivälistä ja torni on korkeahko, maamerkki. Aulis Blomstedtin suunnitteleman tornin korkeus on 36 metriä laituritasosta ja 47 metriä katutasosta ja valmistui jonkin aikaa asemarakennuksen jälkeen. Rautatieaseman vanhat katokset ovat olleet yksi pääsyy suunnitelmaan matkakeskuksesta, joka muuttaisi aseman ja radan alittava ankea alikulkukäytävä on ollut kannustin suurisuuntaiselle kansi-hankkeelle. Muutos voitaisiin saada myös edullisemmin, mutta lisävolyymi, joka muuttaisi aseman, on aina kallista, mutta sisältää mahdollisuuden tontin avulla rahoituksen saamiseen eräänlaisen keinottelun avulla.
 
 
 
6. TAMPEREEN LIIKENNERATKAISUT
 
Tampere on Pirkanmaan keskus. Sen keskusta on rakentunut Näsijärvestä Pyhäjärveen laskevan Tammerkosken ympärille. Keskustan länsipuolella sijaitsee Pispalanharju puutaloineen ja metsineen. Logistisesti Tampere on Suomen keskusta. Linnuntietä etäisyys Helsingistä on 160 kilometriä, Poriin 110 km, Turkuun 140 km, Hämeenlinnaan 70 km, Lahteen 120 kilometriä, Jyväskylään 130 km, Seinäjoelle 150 km, Vaasaan 210 km, Kuopioon 260 km ja Ouluun 400 km. Maantieteellisesti keskellä Suomea on myös Jyväskylä, mutta Tampereen infrastruktuuri on uudenaikaisempaa ja sijainniltaan keskeisempää liikenneverkon kannalta. Tampere on paitsi teiden myös rautateiden tärkeimpiä kotimaan risteyksiä. Rautatiet tulevat Helsingin ja Turun suunnasta Toijalan kautta etelästä, koillisesta Pieksämäen suunnasta Jyväskylän kautta ja lännestä Oulun suunnasta Seinäjoen kautta.
 
Tampere oli aikoinaan hyvin kansainvälinen ja rautatien valmistuminen Helsingistä Hämeenlinnaan 1876 oli peruste sille, että itäranta, jossa asema oli, liitettiin samana vuonna kaupunkiin. Rata Tampereelta Poriin valmistui 1895. Suomen rataverkossa edelleen keskeisin maakuntien välinen rataväylä on yhteys Helsingin ja Tampereen välillä, sekä reitit maakuntien välillä Helsingistä Kouvolaan ja Tampereelta Seinäjoelle ja lyhyistä reiteistä Helsingin sekä Keravan välinen rata. Myös reitti Tampereelta Seinäjoelle on yhtä vilkas, kuin Helsingistä Kouvolaan.

Tam_Rata.jpg

Tampereen osalta Suomen pääyhteydet on rakennettu, mutta kaupungin alueella ja rataverkon teknisessä tasossa on kehitettävää. Rataverkon henkilöliikenteen osalta Suomen tärkeimmät risteyskaupungit ovat Helsinki, Kerava ja Tampere kun Oikorata Lahteen on vähentänyt Riihimäen tärkeyttä. Tavaraliikenteessä Suomen tärkeimmät asemat ovat Kouvola, Tampere ja Oulu.
 
Euroopan Komission TEN-T strategian mukaan Tampere on Suomen pohjoisen ratayhteyden Etelä-Suomen solmukohta, jota kautta Tornion kautta johtaa Botnian reitti Keski-Ruotsiin ja edelleen Keski-Eurooppaan. Helsingin rooli on Rail Baltican yhteyskäytävänä ja Turun rooli on olla Suomen edustajana muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien verkostossa. Voisi kuitenkin ajatella, että Helsingin oikoratayhteys Pietarin kautta Tallinnaan voisi olla kokonaisteknisesti sekä kokonaistaloudellisesti järkevin tapa suoraan maayhteyteen Keski-Eurooppaan, mutta tämä edellyttää yhteistyön onnistumista Suomen, Venäjän sekä Viron kanssa, pääosin poliittisella tasolla. Yhteyden kehittämisessä olisi etuja myös kaupankäynnille sekä Venäjän sitoutumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön.
 
Siinä missä Helsingillä on esillä tunneli Tallinnaan ja Turulla tunneli Tukholmaan – on Tampereella Botnian käytävällä mahdollisuutena Vaasan ja Uumajan välinen kiinteä yhteys Merenkurkun ylitse siltana, tunnelina tai maasiltana. Reitin yhteispituus olisi 40 kilometriä ja kustannusarvio pari miljardia euroa. Hanketta on pidetty esillä erityisesti Ruotsin Uumajan paikallispolitiikassa. Vaasassa ollaan siinä määrin realistisempia, että tavoitteena pidettäisiin toimivaa rautatieyhteyttä Tampereelle.  Kuitenkin nykymuodossaan Vaasan ja Uumajan välinen liikennöinti laivoilla ja taloudellinen yhteistyö eivät ole kannattavia. Suomen ja Ruotsinkin väestön painopiste siirtyy etelään päin.
 
Voisi todeta TEN-T strategian esille tuomien Helsinki-Tallinna tunnelin, Turku-Tukholma tunnelin ja Merenkurkun sillan Vaasasta Uumajaan olevan pääosin kallista utopiaa, jotka odottavat pitkään muuttumista kannattaviksi. Euroopan Komission Euroopan sisäisestä kuljetusverkosta nämä yhteydet ovat keskeisiä Suomen merireiteille, vaikka operointi laivoillakin on kannattavuuden rajoilla. Helsingin oikoratayhteys Pietarin kautta Tallinnaan olisi 650 kilometriä, kun taas Turun yhteys Tukholmaan Tornion kautta on 1650 kilometriä. Pitkät rautatieyhteydet edellyttävät myös kallista ylläpitoa. Tampere toki hyötyisi kaikista kolmesta tunneli- tai siltahankkeista lähinnä, jos muut maksaisivat ne.
 
Suomen väestöllisen ytimen keskus on 60 kilometriä Tampereesta kaakkoon Hämeenlinnan Hauhon hovikartanolla, eli tähän pisteeseen olisi kaikilla suomalaisilla yhteenlaskettuna lyhin matka. Kun otetaan huomioon liikuntatavat autoilla, lentokoneella ja junalla, sanoisin että liikenteen kannalta tämä keskus olisi ehkä ennemmin Tampere kuin Helsinki. Puolestaan suurten väkijoukkojen vastaanottokapasiteetin kannalta Suomen keskusta on Helsinki. Tähän vastaanottokyvyn rajaan Tampere pyrkii vastaamaan suunnitellulla pikaraitiovaunuliikenne-, Ratinan kauppakeskus-, Areena sekä ratapihan kansi- ja matkakeskus-hankkeilla. Rautatieaseman kaava valmistautuu puolestaan myös mahdollisuuteen Tampereen keskustan kiertävään tavaraliikenteeseen.
 
Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt tavoitteen siitä, että raideliikennettä ei kohdennettaisi sumppuun Tampereen läpi, vaan ratayhteydelle avattaisiin uusi pääväylä Toijala-Tampere-radalta Pirkkalan kautta Ylöjärvelle sekä Tampereen keskustaan ja Tampere-Pirkkalan lentokentän seudulle avattaisiin laaja logistiikkakeskus. Muun Suomen näkökulmasta Tampere ehkä haluaisi keskeisemmän aseman ja merkityksen, mutta ratkaisu siirtäisi ratatoimintoja pois kaupungin keskustasta. Hankkeen ongelma on sama kuin infrastruktuurihankkeissa yleensä, eli usean miljardin euron hintalappu.
 
Metro Tampereella olisi samaa vaativuus- ja kustannusluokkaa, kuin Helsingissä. Tampereella toimiva metro maksaisi useita miljardeja euroja, ja operointi olisi todennäköisesti tappiollista. Pääongelmana kannattavuudelle olisi, että kaupunkirakenne on hajallaan ja liikennevolyymit ovat liian pieniä. Tampereella on ollut kuitenkin pitkään suunnitteilla raitiovaunuliikennettä raitiovaunuilla ja pikaraitotienä.
 
Tampereen kaavoituksellinen erikoisuus on Hervannan lähiö, joka avattiin 1973 aikoihin samoihin aikoihin Espoon keskuksen ja Vantaan Myyrmäen kanssa, jotka niin ikään jäivät irralleen kaupungin muista keskuksista sekä eivät yhdisty kaupunkirakenteen kautta muuhun asutukseen. Hervannan sijainti 8 kilometrin päässä keskustasta ja 2×3 kilometriä kokoinen rakennusalue tekevät lähiöstä hyvin riippuvaisen bussi- ja autoliikenteestä keskustaan. Alkuperäisessä suunnitelmassa Hervantaan olisi johtanut moottoritie ja raideliikenne, jolle on edelleen kaavan puolesta riittävä tilavaraus, sillä liikennevaraukset ovat edelleen ylimitoitettuja. Suunnitelmien mukaan pikaraitiotietä päästäisiin tänä vuonna jo rakentamaan.
 
Tampereelta johtaa pois seitsemän pääväylää, joista etelään menevä väylä haaraantuu Akaassa Turun ja Helsingin suuntaan. Suomen poikittaisväylänä on valtatie 12, joka kulkee Tampereen keskustan pohjoiskautta. Sen lähtee Raumasta, kulkee Huittisten, Sastamalan, Nokian ja Tampereen kautta Kangasalalle, Lahteen ja Kouvolaan. Helsingistä lähtevä Eurooppa 12 –tie kulkee Mannerheimintieltä Hämeenlinnaan, ja lähelle Tampereen keskustaa koukaten Pirkkalaan, ylittää Pyhäjärven, ja kulkee Ylöjärven, Ikaalisten, Parkanon, Kurikan ja Laihian kautta Vaasaan jatkuen lauttayhteytenä Uumajaan ja edelleen Ruotsin kautta Norjaan. Kolmas reitti Suomen halki on Eurooppa 63, joka kulkee Sodankylästä Kuusamon kautta Kajaaniin, Kuopioon, kulkee Jyväskylän halki moottoritienä ja jatkaa Jämsän sekä Oriveden kautta ohittaen Tampereen keskustan itäpuolelta yhdistyen Helsingintiehen sekä eroten siitä Akaassa ja jatkaen Auran kautta Turkuun. Kuudes väylä Tampereelta on Valtatie 11, joka kulkee Tampereelta Poriin ja seitsemäs on kantatie 65, joka kulkee Tampereelta Virroille.
 
Tampereen seudun tieyhteydet etelään ovat Lempääläntie E63 / Valtatie 9, joka kulkee Hämeenlinnan keskuksen länsipuolelta kautta Hämeenlinnan kauppakeskuksen ali Helsinki-Tampere Valtatienä muuttuen Hämeenlinnanväyläksi, yhdistyy suoraan Mannerheimintiehen, joka jatkuu Helsingin erottajalle saakka.
 
Tampereella on myös oma ohitustie, E12 Pyhäjärventie Ylöjärveltä Ristijärven sillan kautta Pyhäjärven yli Pirkkalaan, joka haaraantuu Helsingin tien risteyksessä E63 tieksi kulkien keskustan ja Hervannan välitse haarantuen Aitolahdentieksi ja Jyväskyläntieksi. Tampereelle valmistuu toukokuussa 2017 Rantatunneli keskustan pohjoispuolelle, joka on 2,3 kilometriä pitkä ohitustie, joka idässä yhdistyy Kangasalantiehen sekä Lahdentiehen joka puolestaan haaraantuu tieksi Hämeenlinnaan ja Lahteen. Pohjoinen ohikulkutie kulkee nimellä Kekkosentie jatkuen Paasikiventienä keskustan ohi muuttuen lännessä Vaasantieksi E12 sekä Valtatie 3:na jatkuen Vaasaan. Viherrakentamiset ja viimeistelyt ovat valmiita vasta alkukesästä 2018. Länteen Tampereelta kulkee myös Tampere-Porintie ja lounaaseen Turuntie. Myös Hämeenlinnanväylä haaraantuu Valtatie 9:ksi Turkuun. Pohjoiseen kulkee uusi Kuruntie Ylöjärveltä.
 
Tampere-Pirkkalan lentokenttä on Suomen neljänneksi vilkkain. Sillä on yksi 2700 metriä pitkä kiitorata 06/24 ja suomalaisten pienkenttien tapaan terminaalirakennus. Kentällä on hyvät valmiudet toimia myös VIP-lentokenttänä harvan liikenteen perusteella ja lentokenttä on myös yhdistetty siviili-sotilaslentokenttä.

Tam_Las.jpg

Koska kentällä on vain yksi kiitorata, Tampereen varakentiksi kelvannee periaatteessa 100 kilometrin päässä Pori, 125 kilometrin päässä Turku, 140 kilometrin päässä Helsinki, 155 kilometrin päässä Jyväskylä ja 200 kilometrin päässä Vaasa. Ilman moottoreita esimerkiksi 747-kone voi liitää 10 000 metrin korkeudelta 150 kilometriä ja käytännössä tiedetään Airbus 330 koneen liitäneen 10 000 metrin korkeudelta ilman moottoreita hätätilanteessa 160 kilometrin matkan. Yleensä kuitenkin lentokentän kiitoradan ollessa pois käytöstä lähestyvät lentokoneet ovat jo pudottaneet korkeutta ja koneiden saadessa viestin erikoistilanteesta, ollaan jo matalassa lähestymiskorkeudessa ja tällöin pääsy etäämmällä olevalle varakentälle edellyttää riittävästi polttoainetta sekä moottoreiden moitteetonta toimintaa. Aihetta mutkistaa se, että lentoyhtiöillä on entistä useammin tapana mitoittaa polttoainemäärät niin, että ne juuri riittävät suunnitelman mukaiseen lentoon, mutta eivät pitempään matkaan. Ryanairilla tunnetaan jopa tapaus 26.7.2012, jolloin kolme konetta teki hätälaskun yllätyskentälle polttoaineen loppuessa, kun sää pidensi hieman lentoreittiä. Ryanair lentää tulevaisuudessa Tampereelta Bremeniin ja Budapestiin, ennen reittejä oli seitsemän. Nykyään lentoja on pääasiassa Tukholmaan ja Helsinkiin SAS:n ja Finnairin lennoilla. Myös Primera Air Nordic tekee lentoja Etelä-Eurooppaan.

 

Teiskon lentokenttä, EFTS sijaitsee Tampereella 34 kilometriä keskustasta koilliseen. Sen kiitorata 05/23 on 1,2 km pitkä ja sitä käytettiin purjelentotoimintaan. Myös Härmälässä oli 1936 valmistunut lentokenttä, joka toimi myös Valtion lentokonetehtaan käytössä, mutta toiminta on lopetettu. Lentokentän paikalla on nyt Härmälän omakotialue – vanha terminaalirakennus on Lepolantien ja Lepolankujan risteyksessä keskellä omakotialuetta.

 

Tammerkosken ylittää Tampereen keskustassa 10 siltaa, joista yksi on rautatiesilta ja viisi kevyen liikenteen siltoja. Ensimmäisen ja viimeisen sillan yli johtaa valtatie ja kaikilla neljällä autojen käyttämällä sillalla on ulkoreunoilla kevyen liikenteen väylät.

 

Tampereen ensimmäinen ja pohjoisin silta on Näsinsilta, jota myöten Valtatie 12 kulkee Tammerkosken yläjuoksun ylitse. Silta on osa pohjoista ohitustietä, jossa sillan länsipuolella kulkee Paasikiventie ja itäpuolella Kekkosentie. Sillan muodostavat kaksi erillään olevaa siltaa, jotka ovat valmistuneet 1977 ja 1997. Rakenne on teräspalkkirakenne, jonka kansi on teräsbetonia. Siltojen pituus on 215 metriä. Sillat ovat kaksikaistaisia ja lisäksi ulkoreunoilla on kevyenliikenteen väylät.

 

Rantaväylän tunneli mahdollistaa liikenteen siirtämisen kokonaan Valtatie 12 osalta tunneliin ja siten maankäytön uudelleensuunnittelun. Tampereen vuonna 2017 valmistuva 2,3 kilometriä pitkä rantatunneli muuttaa Tampereen siltatilannetta. On periaatteessa mahdollista, että autoliikenne Näsinsillalta voidaan kokonaan lopettaa. Varsinaisesti purkamiseen en usko, mutta voi hyvinkin olla mahdollista, että maan pinnalla ohitustieliikenne Naistenlahden ja Santalahden väliltä voidaan lopettaa. Tällöin kaukonäköisin vaihtoehto olisi kaventaa sekä hidastaa tiet kaduiksi, muuttaa Näsinsilta joukkoliikenne- sekä huoltoliikenne-käyttöön ja kaavoittaa alueelle mahdollisesti tehokastakin asuntorakentamista uuteen Ranta-Tampellan kaupunginosaan. Mielestäni odotukset voitaisiin asettaa yhtä korkealle, kuin Tampereen Kansi ja Areena-hankkeelle. Myös perustamisratkaisut ovat selkeämpiä, kuin kaavoittaminen rautatien päälle. Itse näen aiheessa visiona mahdollisuuden suuresta uudesta kaupunginosasta kävelymatkan päässä keskustasta. Aluetta on kuitenkin jo suunniteltu vuodesta 1991 alkaen ja suunnitelmat ovat pitkälti valmiina.

 

Tampereen toinen silta, Tammerkosken Rautatiesilta, on kaksiraiteinen sekä kaksiosainen, 150-metrinen ja 13 metriä leveä sijaiten kymmeniä metrejä Näsinsillan eteläpuolella. Rautatiesilta todennäköisesti halutaan strategia- ja kustannussyistä säilyttää entisellä paikallaan. Silta valmistui 1937 ja se alkaa olla ikääntynyt ja uusittaessa siltapari on mahdollista vaihtaa vuorotellen keskeyttämättä liikennettä. Uusi silta tulisi olemaan nopeasti elementeistä koottava.

 

Tampereen kolmas silta on Palatsinraitin silta padon kohdalla, jossa virta kapenee. Länsipuolella sijaitsee Finlaysonin palatsi ja itäpuolella Aleksandra Siltasen puisto. Kymmenien metrien päässä tästä pohjoisessa alkaa Tammerkosken nykyään keinotekoinen pato, joka on osittain Palatsinraitinsillan alapuolella. Palatsinraitin silta rakennettiin 2009-2012 ja padossa on tulvaportit. Palatsinsilan pohjoispuolella on ns. Koskenniskan silta kosken pudotuksen kohdalla, mutta se ei ole julkinen väylä. Alajuoksulle päin Finlaysonin ja Tampellan välillä on pato.

 

Tampereen neljäs ja vanhin silta on Satakunnan silta, joka on rakennettu 1897-1900 ja on kivirakenteinen 127 metriä pitkä ja 12 metriä leveä silta. Sitä kannattaa viisi holvikaarta, jotka ovat teräsbetonivahvisteisia ja joen keskellä nämä tukeutuvat kiviarkkurakenteisiin. Sillan erikoisuus on pieni saavuttamaton Konsulinsaari keskellä Tammerkoskea, johon silta tukeutuu. Saarella oli ennen kahvila, joka purettiin uuden sillan valmistuttua. Saarelle voisi olla nykyäänkin yhteys, mutta johtuen ympärillä virtaavasta koskesta on nykyään parempi, että pienelle saarelle ei turvallisuussyistä enää pääse.

 

Satakunnan sillan eteläpuolella on sähkölaitoksen pato. Tampereen viides silta on Patosilta vanhan voimalaitoksen kohdalla ja valmistui vuonna 2000 Satakunnansillan ja Hämeensillan väliin. Se on nimensä mukaan rakennettu padon rakenteisiin kiinni padon sivulle.

 

Tampereen kuudes, kuuluisin ja toiseksi vanhin silta on Hämeensilta, joka johtaa Hämeenkadun Tammerkosken yli. Hämeenkatu yhdistää kaupungin itäpuolen Rautatieaseman aukion ja länsipuolen Aleksanterin kirkon Pyynikin kirkkopuistossa, jonka vieressä sijaitsee myös Tampereen pääkirjasto Metso. Sillan asema tekee siitä Tampereen vilkkaimman kävelysillan ja suunnittelussa on kävelykadun muuttaminen joukkoliikenne- ja kävelykaduksi. Hämeensilta on yksiholvinen teräsbetonista valmistettu ja graniittiverhoiltu silta, jonka jänneväli on 40 metriä ja leveys 28,5 metriä. Silta avattiin 1929 ja se tunnetaan myös neljästä pronssipatsaasta, joita kutsutaan Hämeensillan Pirkkalaisveistoksiksi. Sillassa on neljä ajokaistaa ja molemmilla laidoilla 5 metriä leveät kevyen liikenteen väylät. Paikalla on ollut silta jo 1550-luvulla, mahdollisesti aiemminkin ja paikalla on ollut myös puusiltoja, ensimmäinen terässilta rakennettiin nimellä Isosilta 1884, mutta se päätettiin uusia teräsbetoni- ja kivisillalla. Historian puolesta siltaa voi verrata London Bridgeen, josta on tehty Suomessa tuttu lastenlaulu ”London Bridge is falling down”.

 

Tampereen seitsemäs silta, Kehräsaarensilta vuodelta 1987, on 70 metriä Vuolteensillasta yläjuoksuun nykyisen M-realin Takon 1865 perustetun kartonkitehtaan padon eteläpuolella ja yhdistää Laukontorin Hotelli Ilveksen kohdalta Kehräsaaren kautta Laukontorille.

 

Kahdeksas silta, Vuolteensilta, on kevyen liikenteen vinoköysisilta, joka valmistui 1985 Koskikeskuksen ja Laukontorin väliin. Siltaa kannattaa A-pyloni, rakenneratkaisu on melko tyypillinen kävelysiltaratkaisu.

 

Tampereen yhdeksäs silta on teräspylonin kannattelema vinoköysisilta, joka johtaa Keskustorin suunnasta Ratinan stadionille Ratinan suvannon yli. Laukonsilta on tarkoitettu kevyelle liikenteelle. Se valmistui 2010 ja sen kansi on jännitettyä teräsbetonia. Pylonin korkeus on 38,5 metriä sillan kannesta ja sillan pituus on 150 metriä. Siitä järjestettiin suunnittelukilpailu 2007 ja rakennustyöt kestivät 2009 -2010. Silta tuo uuden tulkinnan yleiseen vinoköysisiltatyyppiin. Suomen ensimmäinen maantiekäytössä ollut vinoköysisiltatyyppi on vuonna 1989 avattu Rovaniemen Jätkänkynttilä ja pisimmät sillat Aasiassa ovat yli kilometrin pitkiä.

 

Tammerkosken eteläisin ja kymmenes silta johtaa Tampereen valtatien yli Tammerkosken suvannon ja purkusuun Pyhäjärveen. Silta on nimeltään Ratinan silta ja se valmistui 1953-1959. Rakenne on betoninen holvikaarisilta, jonka kaareen tukeutuu kaaren molemmin puolin neljä pystysuoraa tukiseinää kannattaen sillan kantta, sekä kansi jatkuu pylväiden kannattamana molemmille puolille kaarta kahtena maasiltana. Sillan pituus on 152 metriä, josta siltakaaren osuus on 50 metriä, lännessä siltaan liittyy 61,8 metrin viiden poikittaisen pylväsrivin kannattama maasilta ja idässä kolmen poikittaisen pylväsrivin kannattama 40,4 metriä pitkä maasilta. Sillan leveys on 30 metriä, josta keskellä olevien neljän autokaistan leveys on 21 metriä. Sillan liikennemäärä päivittäin on noin 35 000 autoa. Sillan ylittää molemmilla ulkosivuilla kevyen liikenteen väylät.

 

Pyhäjärvi muodostaa 23,7 kilometriä pitkän vesistöesteen Tampereen eteläpuolelle, jonka ylitse 9 kilometrin päähän Ratinan sillasta länteen rakennettiin yhteydeksi vuonna 1973 Rajasalmen silta. Tätä ennen vesistö oli muodostanut Pyhäjärven Vesilahdensalmen ja Näsijärven Muroleen salmen välille 63 kilometriä pitkän pohjoisen ja etelän suuntaisen vesistöesteen, jonka välillä sijaitsi Tammerkoski. Rajasalmen uusi silta valmistui 2006.

 

Näiden Tammerkosken ylittävän 10 sillan ja eteläisen ohitustien sillan kautta kaiken itä-länsisuuntaisen liikenteen on nykyään kuljettava 60 kilometriä pitkällä vyöhykkeellä Tammerkoskesta 23 kilometriä etelään ja 40 kilometriä koilliseen. Tampereen vahvuus on siis eräänlaisessa suppiloroolissa. Isomman kapasiteetin itä-länsisuuntaisten kiertoteiden ylityskohtien etäisyys on 86 kilometriä ja tiet ovat mutkaisempia. Ei siis ihme, että Tampereelle on valmistumassa pohjoinen ohitustie tunnelissa kallion sisällä, se lisää itä-länsisuuntaista kapasiteettia.

 

Rajasalmensilta on osa Tampereen kehätietä, E12-tietä, Valtatie 9:ää idässä ja Valtatie 3:a lännessä. Tampereen ohikulkutie kiertää Tampereen etelä- ja länsipuolelta.  Tie alkaa Tampereen itäisenä kehätienä Tampereen keskustan eteläpuolelta, kulkee Pirkkalan kautta Ratinansalmen sillan yli Nokialle ja jatkuu Tampereen läntisenä kehätienä Tampereen länsipuolelta Ylöjärvelle. Tampereen kehätie yhdistää kaikki Tampereelta pois johtavat pääväylät: idästä laskien Pyhäjärventienä Jyväskyläntien, Teiskontien Kangasalaan, Hervannantien, Helsingin sekä Turuntiet, Porintien, Vaasantien ja tien Virrat-kuntaan.

 

Tamperella on myös muita siltoja: Särkijärven silta on Hervannan kaupunginosan länsipuolella. Se on 310 metriä pitkä, ylittää itä-länsi-suuntaisen järven ja on 12 metriä leveä. Sillan primäärirakenne on teräspalkeista, jotka kannattavat teräsbetonista kantta liittorakenteena. Silta on Tampereen pisin ja se on 18 metrin korkeudella Särkijärvestä ja valmistui vuonna 2011. Tampereen keskustan ratapihan pohjoispuolella on Erkkilän silta, joka on teräskaaren tukema ja palkkirakenteen kannattama maantiesilta, jonka jänneväli on 42 metriä.

 

Tampereen vanhin silta sijaitsee 15 kilometriä keskustasta pohjoiseen Tampereen ja Ruoveden välillä ja sillan on suunnitellut arkkitehti Schreck, joka tunnetaan myös Tampereen raatihuoneesta (1890). Silta valmistui graniitista vuonna 1899, vuosi ennen Satakunnansiltaa ja vuonna 1983 sen korvasi 100 metriä itään Kaitaveden silta. Silta on nykyään museosilta ja sen graniittinen kiviholvi on Suomen suurin. Aunessillan pituus on 46,7 metriä ja leveys on 6,1 metriä. Sillan arkkitehdin laskema kustannusarvio sillasta ylittyi toteutuksessa kolmanneksella. Ylityksestä oli vastuussa sillan rakentaja, jonka takuumiehistä kaksi menetti talonsa kunnalle maksaessaan budjetin ylitystä. Silta sijaitsee entisessä Teiskon kunnassa, joka on vuodesta 1972 kuulunut Tampereen kaupunkiin.

 

 

7. TAMPEREEN KAAVOITUKSEN HISTORIAA

 

Tampere alkoi kehittyä länsirannalta laajentuen vuosisatojen mittaan.

 

Tampereen kaavoituksen eteneminen:

5500 eKr.      Tammerkoski syntyy

1323              Tampere kuuluu Pähkinäsaaren rauhan mukaan ensimmäistä kertaa virallisesti Ruotsin valtioon

1400-luku      Tampereelle rakennetaan myllyjä

1775              Tammerkoski erotti Hämeen läänin ja Turun ja Porin läänin.

1779              Daniel Hall / kuninkaallinen asemakaavakartta kaupungin perustamisen yhteydessä Tammerkosken nimellä

1780              Limon & Stålström ruutuasemakaavaluonnos

1809              Tampere siirtyi Venäjään osana Suomen Suuriruhtinaskuntaa

1827              Turun palo

1830              C.L.Engel Tampereen ruutuasemakaavaluonnos (Vanha keskusta)

1841              C.W.Gyldén ruutuasemakaava

1865              Tampereen palo

1868              C.A.Edelfelt (Kaava syntyi kaupungin laajetessa)

1876              Kaupungin laajeneminen itään, rautatien avaaminen ja kaupungin nimeäminen Tampereeksi

1877              F.L.Calonius ensimmäinen kaupunginarkkitehti: Kyttälän, Amurin ja Tammelan asemakaavat

1907              Sonckin aloitteesta Tampereen tuomiokirkon kaavaan tuli Sittemäinen katuverkosto useiden kortteleiden alueelle eroten ruutukaavasta

1914              Viinikan ja Lapin kaupunginosan rakentaminen alkoi

1917              Suomen itsenäistyminen

1920              Hatanpää liitettiin Tampereeseen

1925              Härmälän asemakaava

1947              Messukukylä liittyi Tampereeseen

1966              Aitolahti liitettiin Tampereeseen

1969              Hervannan rakentaminen alkoi

1972              Teisko liitettiin Tampereeseen ja kaupungin pinta-ala kolminkertaistui

1979              Tampere-Pirkkalan lentoasema avattiin

1998              Kantakaupungin yleiskaava

2010              Vuoreksen rakentaminen alkoi

2016              Keskustan strateginen yleiskaava 2030 valmistui

2017              Tampereen Pohjoisen Rantaväylän tunneli avataan

2040              Tampereen yleiskaavan strategian tavoitevuosi

 

 

Hervanta, osin ruutukaavamallinen, 2×3km kokoinen lähiö, osin tavoitteena oli kehittää uusi lähiö, joka liittyisi kaupunkirakenteen kautta keskustaan ja olisi erillinen lähiö, joka kasvaisi kiinni kaupunkiin. Matka keskustaan on noin 8 kilometriä tietä myöten ja Hervanta on jäänyt erilleen keskustasta kasvaen omana alueenaan sisältäpäin.

 

Turun palo 4-5. syyskuuta 1827 oli Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo. Siinä tuhoutui ¾ kaupungin rakennuksista ja kodittomaksi jäi 11 000 asukasta. Turun paloa on varmaan pidetty myös perusteluna vanhan puurakentamisen purkamiselle ja korvaamiselle kivirakentamisella. Turun palon seurauksena myös yliopisto siirrettiin Helsinkiin.

 

Tampereen palo 19. elokuuta 1865 alkoi mahdollisesti huolimattomasta tupakoinnista ja yli 500 henkeä menetti palossa kotinsa. Kaupugissa asui tuolloin yli 5000 henkeä. Seurauksena C.A.Edelfelt kaavoitti Tampereelle Hämeenkadun Tammerkoskesta poikittain 30 metriä leveäksi ja Hämeenpuiston erottamaan keskusta Pyynikistä, tämä Tampereen erikoisin bulevardi on vuoden 1868 asemakaavassa palokatkoksi suunniteltu 1300 metriä pitkä ja vajaa 60 metriä leveä Hämeenpuisto. Sen molemmilla puolilla on ajotie ja keskellä kaksi kahden puun riviä, joiden välissä on promenaadi. Päätteenä pohjoisessa on Emil Wickströmin suunnittelema Näsilinnan suihkukaivo ja poikittaiskatuna Näsijärvenkatu. Päätteenä etelässä on Osuustoimintaliikkeen muistomerkki ja katu muuttuu Tampereen valtatieksi, joka ylittää Tammerkosken Ratinan sillalla.

 
Ruutukaavan yksi varhaisteoreetikko oli Miletoslainen Hippodamus, joka eli 489-408 eKr. Vanhimmat ruutukaavat ovat tosin 4500 vuotta vanhoja. Suomessa Turun ruutukaavan ohella Engelin laati myös Tampereen, Porvoon ja Helsingin ruutukaava-alueet ja Turun ruutukaava kannusti samaan malliin myös muissa Suomen kaupungeissa.

Ruutukaava_Suomi.jpg

Suomi_Palot_1.jpgSuomi_Palot_2.jpg

Maailma_Palot.jpg

8. TAMPEREEN JA SUOMEN DEMOGRAFIAA

 

Tampereen väkiluku on 225 269 ja väestöntiheys 429,1 henkeä / km[sup]2[/sup] ja kaupunki on Suomen toiseksi kolmanneksi suurin Helsingin ja Espoon jälkeen. Tamperetta hieman pienempiä kaupunkeja ovat Vantaa, Oulu ja Turku.

 

Kaupunkialueen määritelmä on sellainen suurehko väestökeskittymä, jossa asutus on maaseutua tiheämpää ja väkimäärältään aluetta voi kutsua kaupungiksi. Kaupunkialueen väkiluku voidaan ilmoittaa hallinnollisen väkiluvun mukaan, suurkaupunkialueen (metropolialueen mukaan) tai siihen voidaan lukea myös työssäkäyntialueeseen kuuluvat alueet. Kaupunkialue voi olla hallinnollista aluetta suurempi, kuten Helsingin kaupunkialue laskee mukaan myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisen. Alue voi olla myös hallinnollista aluetta pienempi, kuten esimerkiksi Jyväskylässä, jossa kaupunkia ympäröi hallinnollisesti yhdessä oleva maalaiskunta.

Suomi_10_kaup.jpg

Suomen kaupunkialueista suurimmat ovat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti. Väentiheys ei korreloi asukaslukua ja kaupunkialue perustuu yhtenäisen kaupunkirakenteen määritelmään. Kaupunkialueen määrittely ei vastaa myöskään kuntarajoja.

 

Tampereen seutukunnat ovat Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Hämeenkyrö, Ylöjärvi. Seutukunnissa asuu 389 896 asukasta (2014). Tampereen kaupunkiseutuun ei kuulu Hämeenkyrö ja Pälkäne. Tampereen keskustaajama on Helsingin seudun jälkeen Suomen toiseksi suurin ja 2012 lopussa siellä asui 317 316 henkeä alueen ollessa 265,86 km2, väestöntiheys oli 1 193,5 asukasta / km[sup]2[/sup]. Keskustaajama ulottuu Lempäälän kirkonkylään, Pirkkalaan, Nokialle, Ylöjärven Metsäkylään ja Kangasalle.

 

Suomessa kaupunkialueet perustuvat kaupunkimaisten taajamien yhdistämiseen. Suomessa on 104 kappaletta yli 5000 asukkaan taajamaa. Kaupunkimaisissa taajamissa asuu yli 15 000 asukasta ja tämä on myös kaupungin raja. Kaupunkialue jaetaan tehokkaammin rakennettuun sisäkaupunkiin ja väljempään reunakaupunkiin. Kehysalueet ovat kaupungin välittömässä läheisyydessä.

Suomi_10_Kaup_alue.jpg

Suomi_13_kaup.jpg

Metropolialueen määritelmä on alue, jonne kaupunkialueen välitön taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus ulottuu. Tähän kuuluu suurkaupunki, sen esikaupungit ja lähialueet. Määritelmä ei ole yksiselitteinen tai määritä varmalla tavalla aluetta, vaan vaihtelee alueittain. Euroopassa yksi määrittelijä on Eurostat. Suomen ainoa suurkaupunkialue on Helsinki.

Pohjoismaa_Metrop.jpg

OECD Metropolialueen määritelmä on kehitetty Euroopan Komission ja Eurostatin kanssa ja tavoitteena olisi yhtenäinen määritelmä. Tyypillisesti alue koostuu urbaanista ytimestä ja syrjäseuduista, jonka työvoimaa arvostetaan ytimessä. Urbaanissa ytimessä väentiheys neliökilometrillä on vähintään 1500 henkeä. Pienet yhteen liitymät, joissa Euroopassa on alle 50 000 henkeä eivät kuulu laskelmaan. Urbaanit syrjäseudut ovat sellaisia, joissa vähintään 15% asukkaista työskentelee urbaanissa ytimessä. Urbaanit aluetyypit vaihtelevat neljään luokkaan: pienillä kaupunkialueilla asuu alle 200 000 henkeä, keskikokoisilla 200 000- 500 000 henkeä, metropolialueilla 500 000 – 1 500 000 henkeä ja laajoilla metropolialueilla yli 1 500 000 henkeä. Tämän lisäksi määritelmiä on väestöstä, alasta, BKT:stä, ympäristöstä, työmarkkinoista, patenteista, kaupungin muodosta ja hallinnosta.

Maailma_Euroop_Metro.jpg

Huom. Alue-, hallintotapa- hallintoalue- ja rakennemäärittelyt noudattavat OECD-määritelmiä Pietaria ja Moskovaa lukuun ottamatta. Euraasiassa sijaitseva Istanbul on suurinpiirtein Pariisin kokoinen metropolialue.

 

 

 

 

9. TAMPEREELLA KÄYNNISSÄ OLEVIA RAKENNUS- JA KAAVOITUSHANKKEITA

 

Mahdollisuuksiltaan suurin Tampereella oleva hanke on Rantaväylän Rantatunnelin mahdollistama Ranta-Tampellan kaavoittaminen. Hanketta on kuitenkin jo suunniteltu vuodesta 1991 alkaen. Rakennusyhtiö YIT on tehnyt aiheesta jo oman hankkeen, joka voisi alkaa tämän vuoden aikana. YIT:n suunnitelman mukaan alueelle tulisi 2000 kotia, joka voisi asuttaa 3500-3600 henkeä. Rakennusalueen koko on 16,5 hehtaaria Näsijärven rannalla. Kaavan mukaan nykyisen moottoritien kohdalle tulisi viiden ja neljän tornin rivi ja rannan puolelle valmistuisi kuuden tornin rivi ja lisäksi seitsemäntoista rakennusta olisivat vaihtelevissa koordinaatistoissa.

 

Mahdollisuuksiltaan toiseksi suurin hanke on Tampereen Kansi ja Areena, jota käsittelin luvussa Korkea rakentaminen Tampereella. Hankkeen sijainti keskellä kaupunkia on itsessään kokonaisratkaisuna monessa mielessä edullinen ratkaisu. Hankkeen suurimmat haasteet liittyvät turvallisuussuunnitelmien onnistumiseen, myöskin sen vuoksi, että Kansi ja Areena sisältävät suuret rakennusmassat suoraan keskeisen ratapihan yläpuolella.

 

Tampereen infrahankkeista edelliseen liittyen Tampereen kehärataa tukisi Kannen ja Areenan rakentaminen, vaikkakin olisi parempi, että ne valmistuisivat lyhyellä siirtymäajalla riskien vähentämiseksi. Nyt vaikuttaa siltä, että Tampereen kehärata ei ole ajankohtainen vuosikymmeniin, mutta Kansi ja Areena-hanke etenee vuosien ajassa. Tampereen aseman kautta kulkee päivittäin noin 150 junaa, joista osa kuljettaa vaarallisia aineita. Osa vaarallisista aineista sisältää vähäisiä mutta laajoja onnettomuusriskejä. Myöskään tahallisia riskejä ei voida sulkea pois.

 

Tampere-talon viereen suunniteltu Hotelli Marriot on työn alla ja kaupungin kannalta tavoitteena on entisestään kasvattaa keskustan vastaanottokapasiteettia sekä erityisesti Tampere-talon mahdollisuuksia. Läheiselle Kalevankankaalle on suunniteltu maauimala olemassa olevan uimahallin yhteyteen. Tampereen yliopistollista keskussairaalaa (TAYS) ollaan laajentamassa ja työ kestänee vielä neljä vuotta. Alueelle rakennetaan kolme uutta sairaalarakennusta ja maanalainen pysäköintihalli. Myös Tammerkosken varrella on laajentamispotentiaalia teollisuuskiinteistöissä, samoin kuin kaupungin laidalla, kuten jo käynnissä olevalla Lielahden alueella.

 

Tampereen suurin käynnissä oleva kauppakeskushanke, Ratina, eroaa Ikeasta ja Ideaparkista siten, että Ratina sijaitsee Tampereen kävelykeskustassa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Ratinan kauppakeskushankkeen olisi pitänyt alkaa jo 2009, mutta aloitus siirtyi vuodelle 2015 ja toteutus lienee valmis 2018. Hanke toteutetaan vanhan linja-autoaseman ja Ratinan Stadionin väliselle joutomaalle. Ratinan kauppakeskuksen budjetti on neljännesmiljardi euroa. Hankkeella on pinta-alaa 52 000 neliötä ja pysäköintirakennukseen mahtuu 1250 autoa. Kauppakeskus on Tampereen suurin ja on positiivista, että se valmistuu keskustaan, eikä niin sanotuksi automarketiksi.

 

Kaupunki on niin ikään harkinnut matkakeskuksen yhdistämistä rautatieasemaan, mutta toistaiseksi päätettiin kunnostaa linja-autoasema vuonna 2008. Asemojen välillä on etäisyyttä yli puoli kilometriä, joten kulkuvälineen vaihto onnistuu etupäässä terveillä ja hyväkuntoisilla. Vuonna 2014 aiheesta oli arkkitehtuurikilpailu, joka itseltäni meni huomamatta ohi. Kiinnitin aiheeseen huomiota ensimmäisen palkinnon osalta, hieman samansuuntaista ideaa kaarikäytävästä, jonka päällä on rakentamista, mietin 1998 Lontoossa – silloin tosin sellaisen olemassa olevan tiilisen kaarikäytävän uudelleenkäyttämistä, joka on nyt myöhemmin purettu. Suomalaisissa pikkukaupungeissa matkakeskus rautatieaseman yhteydessä on ollut tapana ja lähes ”naapuriasemalla” vastaava hanke valmistui Jyväskylässä vuonna 2002. Ehkä onnistuneimpia hajautettuja matkakeskushankkeita Suomessa on Kampin keskus, vaikkakin helppo yhteys Rautatieasemalle yhä puuttuu – maanalaista reittiä se olisi tosin mahdollista louhia.

 

Liikennehankkeista Tampereen merkittävämpiä on Tampereen raitiotiehanke, hanketta on mietitty osin nauhamaisena, osin haarautuvana verkoston muodon osalta. Reitti kulkisi keskustasta haaraantuen Kalevankankaalla Hervantaan ja TAYS:iin ja keskustasta toiseen suuntaan kulkisi harjujen ja Tampereen Pohjoisen ohitustien suuntaisesti Lielahteen ja Lentäväänniemeen saakka. Kaupunginhallitus on vuonna 2011 hyväksynyt Rambollin ja kaupungin oman työryhmän jatkamaan hankkeen jatkoselvitystä. Raitiovaunun nopeudeksi kaupunkialueella kaavaillaan 20-30 km/h ja pitkillä pysäkkiväleillä, kuten matkalla Hervantaan, 70 km/h. Liikennehanketta mietitään yhdessä myös busseihin perustuvan joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen kanssa. Suomen rataverkon raideleveys on 1524 mm ja Helsingin metron raideleveys on 1522, Helsingin raitiovaunujen raideleveys on 1000 mm osin kapeiden katujen vuoksi, kun monesti ulkomailla raideleveys on valittu samaksi kuin rataverkolla. Tampereella suunnitellaan 1435 mm raideleveyttä tai 1524 mm raideleveyttä. Näistä 1435mm raideleveyttä käytetään Norjassa, Sveitsissä ja Turkissa, joka voisi laskea kalustohankintojen hintoja.

 

 

 

 

10. TAMPEREEN KEHITTÄMINEN

 

Yksi kehittämissuunta Tampereella on ollut maanalaisen rakentamisen alkaminen ja erityisesti kalliorakentaminen. Tampereen suurimmat hankkeet ovat olleet maanalainen pysäköintiluola sekä Rantaväylän Rantatunneli. Hankkeiden myötä Tampereella on havaittu maanalaisen kaavoituksen haasteet ja kaupungissa ehkä harkitaan Helsingin tapaan maanalaisen asemakaavan ja yleiskaavan tarvetta. Näistä oleellista on kallioresurssien kartoitus ja tulevien sekä olemassa olevien tilojen pohjalta määritettävä tilamalli.

 

Tähän mennessä yleisempi ja edullisempi ratkaisu kalliorakentamiselle on ollut kaivaa iso kuoppa, rakentaa siihen tiloja ja kattaa se kannella. Toriparkkeja on toteutettu Jyväskylään, Mikkeliin, Lahteen, Vaasaan, Kotkaan, Helsinkiin ja Kuopioon. Suunnitteilla on Joensuussa, Helsingissä ja Turussa uusi toriparkki. Turussa on suunniteltu toriparkkia jo 30 vuotta. Toriparkki Jyväskylässä joudutaan kunnon vuoksi ehkä rakentamaan uudelleen ja tehokkaampana. Kuopioon suunnitellaan laajennusta 1400 autoon ja Vaasaan 1500 autoon.

 

Tam_TorP.jpg

Toriparkin sijaan Tampereelle on rakennettu 972 paikan kallioparkki, Oulussa 900 autopaikan kalliohalli, aiemmin on Helsingissä ollut yli 5000 autopaikan verran luolissa kallioparkkeja. Tampereen Hämpin parkki on 972 autopaikan Finnparkin operoima maanalainen kallioparkki, joka on avattu 2012. Sen sijaitsee Rautatieaseman itäpuolen ja Tammerkosken itärannan välillä ja on pitkänmallinen. Etu on maanalaiset yhteydet keskeisen kadun varrella oleviin rakennuksiin.
 
Oulun kivisydän on 900 autopaikan kallioluolatyyppinen pysäköintilaitos, joka otettiin käyttöön 1.10.2015. Se sijoittuu 30 metrin syvyyteen kallion alle ja sisältää mahdollisuuden laajennukseen 1500-paikkaiseksi. Oulun ja Tampereen pysäköintiluolat ovat helsinkiläisen 1300-paikan Europarkin Forumin pysäköintihallin henkisiä, Forumin halli on eräänlainen kallioparkkien protoratkaisu Suomessa. Helsingissä on kahdeksantoista Q-Parkin ja yhdeksän Europarkin pysäköintihallia, joista molemmilla yrittäjillä on vastuullaan kymmeniä tuhansia paikkoja. Helsingin uusin pari vuotta sitten valmistunut pysäköintiluola Musiikkitalon ja Finlandiatalon välissä sisältää 650 autopaikkaa.
 
Tampereella on suunnitteilla Pohjoisen ohitustien valmistuttua rakentaa isompi maanalainen erikoisliittymä Pohjoisen ohitustien tunnelista Hämeenpuiston bulevardin alla olevaan maanalaiseen Hämeenpuiston parkkiin sekä ristimäiseen Kunkun parkkiin, joka olisi Kuninkaankadun sekä Hämeenkadun alla siitä olisi myös yhteys Keskustorin alla olevaan parkkiin. Suunnitteilla on myös koko Hämeenkadun, sekä useiden sen poikkikatujen muuttamista kortteleiden pituudelta kävelykaduiksi. Suunnitelma liittyy yleiseen Suomessa olevaan suuntauksen vähentää kadunvarsipysäköintiä sekä ruuhkaisia keskuskatuja ja muuttaa katuja joukkoliikenne- sekä kävelykäyttöön.
 
Turun yleiskaava 2020 on vuodelta 2001 ja se on melko tarkka ja siitä huolimatta kohtuullisen selkeä. Sen sijaan Helsingin uusi yleiskaava 2015 on tässä vaiheessa ehdotusasteella, kattaa koko kaupungin, mutta esittää lähinnä rakentamisen tehokkuutta ja pääliikenneväylät ilman yksityiskohtia. Tampereen kantakaupungin yleiskaava 1998 kattaa vain osan kaupungista ja on pääosin kaavaväreillä tehtyjä aluemerkintöjä pohjakartan päälle. Turussa on suunnitteilla uusi Yleiskaava 2029 ja olen itse tehnyt Helsingille ja Tampereelle aloitteita, joiden mukaan heidän kannattaisi pyrkiä asettamaan yleiskaavojensa tavoitetason vähintään samaan kuin Turussa.
 
Pirkanmaalla on suunnitteilla maakuntakaava 2040 ja viimeisessä kaavaluonnoksessa painotetaan Tamperetta alueen keskuksena, joka asettaa paineita tiiviyteen ja ympäröiviin suuriin luontoalueisiin sekä samalla tavoitteeksi kaupungin laajentumisen yhtenäisemmäksi pääliikenneverkkojen tukemaksi kaupunkialueeksi. Pirkanmaan kaavassa suurena tavoitteena on myös Pirkkalan seudun logistisen alueen kehittäminen, kuten kehärata ja logistiikka-alue Pirkkalaan. Tampereen kannattaisi miettiä Turun tavoin lentokentän laajentamisen pitämistä aluevarauksena. Ainakaan nykyisen sotilaslentokenttästatuksen vuoksi lentokentän ympärille ei voi Turun tapaan suunnitellakaan kenttää ympäröivää rakentamista.
 
Tampereella on valmisteltu myös Keskustan strateginen yleiskaava tavoitteena vuosi 2030, joka on etenemässä vahvistettavaksi kaupunginvaltuustossa lähiviikkoina. Yleiskaava kattaa vanhan sekä uuden ruutukaava-alueen sekä sen reuna-alueita. Strateginen yleiskaava on siinä mielessä hyvin vaikealukuinen, että se sisältää pääosin nauhoja, nuolia, alueita ja rajauksia ja sen vuoksi sen ymmärtäminen edellyttää käytännössä myös riittävää paikkatietoutta sekä tietoa yksittäisistä olemassa olevista kohteista sekä tulevista hankkeista. Ajatus keskustan strategisesta kaavasta on pääosin uusi Suomessa, ja sen vaikutteet ovat pääosin kansainvälisiä. Hankkeen kaavakuvat ovat vielä tässä vaiheessa hieman kömpelöitä, mutta toisaalta ilman riittävän selkeitä ja yksinkertaistavia kuvioita kaavan lukeminen voisi olla vaikeaa – oleellistahan on myöskin kaavan selityksen merkitys tavoitteiden ymmärtämisessä. Siltä näkökulmasta katsoen vaikeaselkoinen, mutta yksityiskohtainen strateginen kaava olisi voinut olla myös tarkoituksenmukainen.
 
Tampereella on paljon kehittämisen vaihtoehtoja, mutta käynnissä olevien hankkeiden osalta on taloudellisinta toteuttaa hankkeet yhden hyvin harkitun toteutusvaihtoehdon pohjalta. Näistä esimerkiksi Tampereen Areena ja Kansi sekä Ranta-Tampellan hanke. Miettiä tosin voisi, että onko Tampere riittävästi harkinnut nykyisiä hankkeita. Esimerkiksi Ranta-Tampella olisi mahdollistanut myös Tampereen kansi-hankkeen laadullisen tavoitetason ja verrannollisen rakentamistehokkuuden.
 
Tampereen Kansi ja Areena hankkeen yhteydessä varmaan mietitään myös uuden jäähallin rahoitusta ja käyttöä. Tampereen Tappara tai Ilves voisivat saada potentiaalisesti myös rahoitusta Venäjän KHL-sarjalta ja Areena olisi KHL:n kannalta toinen potentiaalinen suomalainen Jääkiekkoareena Hartwall-Areenan jälkeen.
 
Yksi pohtimani aihe Tampereen kehityksessä on myös infran kehittäminen, kuten liikenneratkaisujen osalta miettimäni uusi rautatiesilta ja yleisesti Tampereella on mietitty kalliorakentamisen mahdollisuuksia.
 
Suurimmat mahdollisuudet Tampereen kannalta on kaupungin ja alueen hallinnon kehittämisessä. Tampereen TAYS on alueen Sote-hallintojaon Erva:sta vastaava pääyksikkö ja muuten Tampere on Pirkanmaan maakunnallinen keskus. Tampereen yhteistyön laajentaminen naapurikutien kanssa on ollut käynnissä, kuten esimerkkinä Vuoreen kaava. Varmasti myös kuntaliitoksia harkitaan.
 
Suomessa on ollut keskustelussa suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erikoisasema, kun valtio on ajamassa hallintouudistuksia ja Sote-uudistusta. Metropolialueita Suomessa on kuitenkin vain Helsinki, jonka yhteydessä on harkittu metropolihallintoa, ja lisäksi keskikokoisina kaupunkialueina on kolme lähes tasavartaista: Turku, Tampere ja Oulu.
 
Hallintoalueuudistuksessa hallintotasot jaetaan kolmeen osaan:
1. Valtio
2. Itsehallintoalueet (18), Sote-alueet (15)
3. Kunta
 
On kuitenkin huomattava, että Suur-Helsingin alueella asuu 25% Suomen väestöstä. Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkialueella asuu 14% Suomen väestöstä. Nämä neljä suurinta Suomen kaupunkialuetta hyötyisi selkeästi, jos ne otettaisiin huomioon itsehallinnon kehittämisessä ja valtionkin kannalta ratkaisun kestävyyden osalta huomioiminen olisi järkevää, myös koska viidestä Erva-alueesta Kuopiota lukuun ottamatta yliopistolliset keskussairaalat liittyvät näihin keskuskaupunkeihin.
 
Varsinaisesti hallintomallin suhteen vaihtoehtoja on paljon, mutta myös Suomen harvaan asuttaminen samoin kuin muiden kaupunkien pienuus on otettava huomioon tehdessä vertailuja esimerkiksi liittovaltiomallisiin valtioihin, kuten suuriin liittovaltioihin Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Saksaan tai pieniin liittovaltioihin, kuten vaurasiin Sveitsiin, Arabi-emiirikuntiin tai Belgiaan. Kuitenkin liittovaltiomallia noudatetaan myös kehitysmaissa kuten Keski-Afrikan maissa sekä epätasaisesti kehittyneissä suurissa maissa, kuten Intiassa ja Brasiliassa. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomen saavutettu hallintouudistus ei ole paras mahdollinen.
 
Suomen merkittävin kehitys liittyy nimenomaan Tampereen, Turun ja Helsingin seudun muodostavaan lounaisen alueeseen, joista Tampere toimii eräänlaisena välikeskuksena keskiseen sekä osin itäiseen Suomeen ja  pohjoiseen Suomeen, jonka keskuksena on Oulu. Hallinnon kehittämisessä haasteena on yleiskaavojen kehittäminen Helsingin, Turun ja Tampereen alueella. Näiden alueiden väkiluku on kasvaa seuraavan 15 vuoden aikana ennusteiden mukaan vajaalla puolella miljoonalla hengellä, joka asettaa lisää paineita myös keskustan sekä reuna-alueiden liikenteen päärunkoverkkojen kehitykseen. Varsinkin Helsingin alueella uuden maa-alueen kaavoittamisen eteneminen rakentamiseen on hidasta, mutta on satama-alueiden osalta mahdollistanut kasvua, sen sijaan Tampereella kasvu on mahdollistettu jopa ydinkeskustassa.
 
 
 
 
 
16.1.2016   Taneli Poutvaara
 
 
Päivitys 2019:

Pirkkalan lentoasemalle on siirretty Malmin lentokoulutustoiminnot.

Taneli_Poutvaara - 06:01:29 @ 2016, Arkkitehtuurin historia, Suomen kaupungit | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.

Automaattisen roskasisällön vähentämiseksi tämä toiminto on suojattu captchalla.

Tämä edellyttää kolmannen osapuolen toimittajan, Googlen, sisällön lataamista ja evästeiden tallentamista.





Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.