Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen. Julkaisin 200. artikkelin 2020-03-14.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language. I published 200th article on 2020-03-14.




2020-03-28

2020-03-28_20:14:20 Uusi Kansallinen Korona-kriisi

Tänä keväänä olemme todistaneet julkisuudessa kansallista erimielisyyttä, mutta toisaalta poliitikkojen lisääntyvää yksimielisyyttä, ainakin Suomessa. Tilanteeseen johtaneessa kehityksessä olemme nähneet lukuisten kansakuntien kääntäneen kelkkansa pakon sanelemana. Markkinat ovat sahanneet epätietoisina edestakaisin, mutta suunta on ollut pääasiassa kohti huonoja tulevaisuuden odotuksia. Öljyn hinta on hyvä indeksi siitä, että käynnissä on erittäin poikkeuksellinen tilanne.

Suomessa poikkeustilan käyttöönotto on edennyt varovaisesti asteittain. Poliitikot ovat vedonneet tilanteessa perustuslain säätämiin määritteisiin ja käytäntöihin. Ajatuksena taustalla on, että Suomen laki olisi täydellinen ja lakia noudattamalla ja sääntöjä korostamalla asiat sujuisivat parhaiten. Sama ilmiö on näkynyt Hanhikiven ydinvoimalan suunnittelussa: kun venäläinen Rosatom palkattiin rakentamaan voimala – mutta ensin suunnittelemaan se – ajatuksena taustalla oli, että jos suunnittelu ja rakentaminen tehtäisiin Suomen oman lainsäädännön ja ohjeiden mukaan, hankkeesta tulisi täydellinen ja huipputurvallinen. Samaa ajatusta suomalaiseen lainsäädäntöön nojaamisesta ollaan toteutettu myös ranskalaisessa Olkiluoto 3:ssa, ja hanke on jo 11 vuotta myöhässä. Tämä on vastaavan pituinen aika, kun Hanhikiven rakennuslupaprosessia ollaan käyty. Kiinassa puolestaan rakennettiin 2600-paikkainen Korona-sairaala kaksi kuukautta sitten kahdeksan päivän ajassa. Kun tammikuussa totesin, että vastaavaan olisi tekniset valmiudet myös Euroopassa, minua muistutettiin, että se onnistuisi vain teoriassa – Euroopan rakentamismääräykset eivät jousta.

Tällä viikolla ihmisoikeuksiin keskittynyt lakimies on kritisoinut Suomen hallitusta siitä, että se leikkii Jumalaa. On kuitenkin todettava, että Suomen lait eivät ole tulleet Jumalalta. Jos Jumala olisi antanut Suomen Lait, hänen täytyisi varmasti vihata meitä suomalaisia. Suomen lait ovat ikävä kyllä vain ihmisten tekemiä, ja se näkyy huonossa varautumisessa tulevaisuuden vaikeasti ennakoitaviin kriiseihin. Suomen lainsäädäntö on melko vähän muuttunut globalisaation ja kansainvälistymisen myötä – ollaan ajateltu, että kehitystä ei kannata jarruttaa. Silti globalisaatio, vapaa matkustaminen ja tuotannon kansainvälistyminen on johtanut Suomen ennennäkemättömään kriisitilanteeseen, johon ei ole lainsäädännössä valmistauduttu. Tilannetta pahentaa se, että kaikki maailman maat ovat nyt samassa tilanteessa. Nopeimmin reagoivista maista mainittakoon Intia (1339 miljoonaa ihmistä kotikaranteeniin kolmeksi viikoksi) ja Jordania (ulkonaliikkumiskielto ja armeija toimittaa kotitalouksille leipää ja vettä). Epidemiaan tarttunut Kiina sulki tammikuussa 11 miljoonaa ihmistä karanteeniin ja Italia sekä Espanja ovat vasta kriisin muodostuttua kansalliseksi hätätilaksi julistaneet liikkumiskiellon, joka on toimenpiteenä varmin, kun kuolleiden määrä vastaa sota-aikaa. Suomessa on eräs maailman suurimmista määristä ampuma-aseita kotitalouksissa, toisaalta lainkuuliaisuutta, mutta ajatusta täydellisestä armeijan ohjaamasta ulkonaliikkumiskiellosta pidetään liian radikaalina. Suomessa kriisioloihin ollaan toisen maailmansodan opettamina kuitenkin paremmin varauduttu kuin Ruotsissa. Suomessa reagointi toimisi parhaiten, jos ihmiset omatoimisesti toimisivat jyrkemmin kuin viranomaiset ohjeistavat.

Hallitus on tällä hetkellä puuttumassa perustavanlaatuisesti suomalaisten vahvaksi kokemaansa ihmisoikeuteen käydä ravintolassa vetämässä vatsansa täyteen olutta ja sen jälkeen konttaamaan kotiin. Ollaan myös päätelty, että mellakoiden välttämiseksi aikuisten sokerijuomakauppa eli Alko on pidettävä auki. Kun tilannetta katsotaan kansanterveydelliseltä kannalta, ei siihen olisi perusteita. Alkoholin nauttiminen pandemian kaltaisena kriisiaikana aiheuttaa onnettomuus- ja tapaturmariskin kasvua, jonka hoitamiseen terveydenhuollon resurssien käyttäminen on tuhlausta. Kriisitilanteessa alkoholin humalahakuinen juominen vain lisää ongelmia – siitäkin huolimatta, että lukuisat suomalaiset kokevat sen perustuslailliseksi ihmisoikeudekseen.

Olisi tietenkin mukavinta, jos voidaan luvata tulevaisuuden tuovan vain positiivisia asioita. Tähänhän poliittisten virkojen hakeminen juuri perustuu: hyvän tulevaisuuden lupaamiseen. Kun olen itse ottanut töissäni kantaa tulevaisuudessa vaikeasti ennakoitaviin asioihin, jotka eivät ole positiivisia, niin toki olen saanut pettynyttä vastaanottoa kollegoiden puolelta: ”Riskeihin varautuminen on turhaa”. Vaikka nykytilanne voi näyttää synkältä, voisin kuitenkin sanoa, että tilanne voisi olla huonompikin ja siksi pitäisi toimia niin, että tilanne ei entisestään synkkenisi. Olen itse varautunut vakavampaan tilanteeseen, kuin nyt käynnissä olevaan Koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin – Suomen tilanne ei nykytilanteessa ole vielä paha, jos sitä verrataan Etelä-Euroopan tilanteeseen. Yleensä yksi laaja kriisi käynnistää uusia kriisejä, ja kuten viime vuosikymmenellä ollaan nähty, globaalissa maailmassa kriisien leviäminen vaikuttaa kaikkiin maihin. Yleinen etu olisi, jos maailmantalous kokisi ainoastaan globaalin markkinatalouden pandemiapohjaisen taantuman. Valitettavasti nykytilanteessa ei selvitä pelkällä taloustaantumalla, sillä pahimmat epidemia-alueet Italiassa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa tuovat enemmänkin mieleen sota-ajat.

Nyt käynnissä oleva Korona-kriisi johtaa ihmiset muuttamaan maailmaa parempaan suuntaan. Itse mietin 16.3. kirjoituksessani, että tulevaisuuden arkkitehtuuriset tarpeet ovat verrattavissa Suomen historian aiempaan tuberkuloosikriisiin, jonka jälkeen funktionalismi koettiin kansalliseksi aatteeksi. Olen myös todennut, että johtuen teknologisesta kehityksestä nykytilanteen vaatimat ratkaisut tulevat vaatimaan digitalisaation ja vastaavan teknisen kehityksen huomioimisen. Toinen vertailukohta vastaavan mittaluokan kriisiin on Lontoon savusumu-ongelma vuonna 1952, johon kuoli 12 000 henkeä. Tämä asetti tavoitteita puhtaampaan energiantuotantoon sekä ympäristöystävällisempään liikkumiseen. Suomessa rakennusten fyysisiin vaatimuksiin vaikuttaa tuore lainsäädäntö, jossa tavoitellaan energiansäästöä ja uusiutuvan energian käyttöä. On aivan selvää, että nykyinen kriisi tulee asettamaan muutospaineita sekä liikkumiseen, matkailuun, yhdyskuntarakenteeseen että työn teon tapoihin, sitä kautta kotien sisustamiseen ja työpaikkoihin – ennen kaikkea lisäämään etätyötä kotona. Arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa ollaan opittu, että New York ei ole kaikessa esikuva eikä tavoittelemisen arvoinen - Yhdysvalloissa New York on nyt vakavimpien tautialueiden joukossa, eikä se ole sattumaa – Yhdysvalloissa on aina tiedetty, että tämä kaupunki on kaikkein haavoittuvin vakaville kriiseille, sillä sen suunnittelu pohjautuu taloudelliseen laskelmointiin ennen ihmisten huomioimista ja suurien riskien ottamiseen ensimmäisenä maailmassa. Ensisijaisesti voidaan kuitenkin päätellä, että suurimmat korjaukset nykyisen kriisin jälkeen on tehtävä elintapoihin ja elämisen rakenteisiin – ja tämä tulee koskemaan koko maailman ihmisväestöä.

Taneli_Poutvaara - 20:13:59 @ 2020, Eurooppa, Poikkeustila, Ravinto ja juomat, Suomen politiikka, Talous, USA | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.





Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.