Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language.




2019-11-21

2019-11-21_15:11:50 Älkää upottako museota Eteläsatamaan!

Eteläsataman museohanke on ollut aktiivisessa keskustelussa viime vuosikymmenen alkupuolelta Armi-museokilpailusta Katajanokalle – seurasi hotellisuunnitelma, mutta lopputuloksena tulikin meriuimala-, ravintola- ja maailmanpyörä -kompleksi. Nyt viereen ollaan miettimässä kutsukilpailussa pääkonttoria, toimistotaloa. Kun Pakkahuoneenlaiturin ja Makasiinilaiturin tienoille mietittiin muutama vuosi sitten Guggenheim-museota, olivat kulut yksi tekijä pysäyttämässä hanketta. Silti rahaa kului kilpailuun mukavasti. Vielä ollaan lämmittelemässä Arkkitehtuuri- ja Designmuseo-ideaa samaan paikkaan Eteläsatamaan. En ole ollut kuitenkaan mihinkään näistä hankkeista tyytyväinen.

Oman osaamiseni arkkitehtuurin, kaavoituksen ja rakennesuunnittelun kannalta antaisin kaupungille hyvän ohjeen säästää kustannuksissa: hankkeet kannattaa suunnitella hyvin. Ensinnä ei ole ollenkaan turha mainita, että Eteläsatamassa rakennusten suunnittelussa pitää ottaa huomioon laivat. Vaikka tilapäisen näköinen entisen Kanavaterminaalin rakennuksen tienoilla on uudisrakennus osin vedessä olevien paalujen varassa ja kiinni rannassa, on huomioitava, että kyseessä on urheilurakennus, jolla ei ole siten korkeita kriteerejä. Kyse on eri tilanteesta silloin, kun rakennukseen kohdistuu yhden alan keskeistä arkisto- ja kokoelmatoimintaa ja rakennus on tarkoitettu suurille yleisöryhmille – silloin on otettava huomioon myös Eurokoodissa mainittu vaatimus ottaa huomioon törmäys tässä tapauksessa suurimmillaan ruotsinlaivan tai sotalaivan kanssa – teoreettisesti laiva voisi ajaa rantaan vaikka täyttä vauhtia. Perustuksissa on otettava huomioon, että alueella on yli kymmenen metrin syvyydellä pehmeää maa-ainesta, joka edellyttää joko paaluttamista tai erittäin kallista merenalaista perustamisrakentamista. Kun tämä yhdistetään vielä laivoihin, on aivan perusteltua varoittaa: Älkää upottako museota Eteläsatamaan! Otettaessa huomioon ilmastonmuutos ja merenpinnan jatkuva kohoaminen sekä tulvat, minä oikeastaan edelleen mietin museo- ja arkistorakennuksen siirtämistä kallioiselta mäeltä merenrantaan erikoisena älynväläyksenä.

Mahdollisuuksia sijoittaa uusi Arkkitehtuurin ja Designin museo on ollut monta: ensinnä tulee mieleen Kasarminkatu 21, johon kaupungin rakennusviraston tilalle rakennettiin toimistotalo. Toisena tulee mieleen naapuri Punanotkonkatu 2, johon päätettiin sijoittaa asuinkerrostalo. Kolmantena voisin ottaa esille hieman vanhemman Eiranrannan ja Jätkäsaaren, jossa on esimerkiksi museokäyttöön rakenteiden lujuudeltaan sopiva Bunkkeri, joka päätettiin kuitenkin muuntaa urheilu- ja asuinkäyttöön. Jos puhutaan maailmanluokan museosta, josta esimerkkinä mainitsisin itselleni tutun LV-säätiön museon Pariisissa, niin siinä arkkitehtuurinen laatu oli peruste lohkoa laita puistosta, jota Suomessa vastaisi esimerkiksi Kaivopuisto, Tähtitorninvuori, Töölönlahden puisto ja Kaisaniemen puisto. LV-museossa on tosin kymmeniä rakennepatentteja ja uusia rakennustuotteita, joten mieluummin kuin käyttämällä miljoona euroa arkkitehtuurikilpailuun, kannattaisi käyttää 50 miljoonaa euroa arkkitehtuurisuunnitteluun ja rakenne- sekä tuotekehittelyyn.

Kun katsotaan tonttitasolla uudelle Arkkitehtuuri- ja Designmuseolle sopivia tontteja kaupungissa, jotka voisivat tuoreeltaan tulla käyttöön, ehkä järkevin etenemistapa olisi purkaa 1960-luvun jälkeinen toimistorakennus Helsingin keskustasta. Mannerheimintie 14 on ehkä arkkitehtien kannalta harkittu kokonaisuus, mutta se ei ole yleisön suosiossa. Vastaavasti esimerkiksi Arkadiankatu 6 on menettänyt Patentti- ja Rekisterihallituksen pääkäyttäjänään. Käyttäjäoptimoinnin kannalta Kampin metroaseman lounaisen sisäänkäyntirakennuksen tontti julkisessa käytössä tarjoaisi uudisrakennukselle hyvän sijainnin, vaikkakin alueelle ollaan suunniteltu terveysasemaa. Tuoreita vaihtoehtoja siis löytyy, jos ei lue pelkästään lehtiä.

Taneli_Poutvaara - 14:11:47 @ 2019, Arkkitehtuuri, Helsinki, Rakentaminen | Lisää kommentti




Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.