Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language.




2019-10-30

2016-05-08_19:00:01 Auringon valokuvaus

Suunnittelin tälle päivälle, aurinkoiselle sunnuntaille, auringon testivalokuvaamisen. Varsinainen kuvauspäivä onkin vasta huomenna maanantaina, jolloin pitäisi olla tämän päivän tapaan täysin aurinkoista.

AurinkoPOU.jpg

 
Aurinko kuvattuna tänään iltapäivällä kuuden aikoihin – kuvaustekniset tiedot: f/11, Valotusaika 1/1000 s, ISO 100, Polttoväli 1000mm, suodatin AstroSolar ASSF, lopputulos kirkkaus- sekä värikäsitelty ja kuvakoko pienennetty puolella.

 

 

Huominen maanantai 09.05.2016 on varsin erikoinen auringon kuvauspäivä, sillä Merkurius kulkee auringon editse iltapäivällä. Vastaavan voi nähdä eteläisellä pallonpuoliskolla vasta 11.11.2019, 13.11.2032 ja 7.11.2039. Sen sijaan Suomessa vastaavaa pitää odottaa 7.5.2049 saakka – pitäisi siis odottaa ainakin yksi kokonainen sukupolvi, eli 33 vuotta.

 

Auringon ohikulku on huomenna kello 14:12 - 21:41 välisenä aikana ja se etenee tasaista vauhtia, puoliväli on kello 17:56. Merkurius ei kulje täysin auringon keskeltä, mutta ei reunallakaan. Auringon ohikulku siis alkaa vasta iltapäivällä, mutta loppuu vasta alle tunti ennen auringonlaskua. Tämä tapahtuman pitkäkestoisuus tekee seuraamisesta työlään, toisaalta useimmat voisivat irrottautua työpäivästä ainakin osittain tapahtuman alun jälkeen.

 

Tapahtumaa ei voi seurata ilman voimakasta kaukoputkea tai vastaavaa apuvälinettä ja välttämätön edellytys on myös virallinen käyttötarkoitusta varten valmistettu aurinkosuojafiltteri, joka on koko ajan katsojan silmän ja auringon välissä, varmasti katselulaitteeseen kiinnitettynä. Suomen Tähtitieteellinen yhdistys Ursa järjestää laajimman seurantatapahtuman Kaivopuiston tähtitornilla, mutta vastaavan tapahtuman järjestää myös 16 muuta Ursan paikallisosastoa. Eniten tapahtumaa seuraavat alan kymmenet tuhannet harrastajat hajallaan eri puolilla maata omilla laitteillaan. Huomiseksi onkin luvassa aurinkoista suurimmaksi osaksi päivästä, joten ulkona oleskelu on viihtyisää. Tärkeintä kuitenkin on, että käytetyt laitteet ovat virallisesti tyyppihyväksyttyjä ja niiden toiminnassa ei ole mitään epäselvää.

 

Aurinkovalokuvauksen suhteen itse suositan peiliheijastuskameraa, esimerkkikuvan asetukset riittänevät vastaavaan kuvanlaatuun, jos kamerassa on tarkka kuvakenno. Lisäksi tarvitaan vakaa säädettävä jalusta – aurinko on tapahtuman alussa eteläisessä Suomessa noin 45 asteen kulmassa horisonttiin nähden ja loppuvaiheessa laskee lähes horisontin tasolle.

 

Tarkennukseen itse suositan, että etsin on peitettynä ja käytetään nostettua peiliä, jolloin kuvaa voi katsoa kameran nestekidenäytöstä. Tällöin aurinkoa ei voi vahingossakaan katsoa. Tarkennukseen riittää, että tarkentaa auringonpilkut näkyviin nestekidenäytöstä, tämä onnistuu parhaiten, jos kuvattavan kohteen voi lisäksi suurentaa näytöllä ennen kuvan ottoa. Tämä on tietenkin haastavaa aurinkoisella säällä, joten lisäksi suositan kuvaajan pään ”pussitamista” – tummaa paitaa, joka on kauluksestaan kuvaajan kaulan ympärillä ja paidan alaosa peittää kameran rungon, jolloin nestekidenäyttöön ei tule heijastumia. Harvemmat tietävät, että vastaavalla tavalla valokuvattiin vuosisata sitten. Toinen haaste pitkällä polttovälillä on kohdistaa kamera aurinkoon ja pitää asemointi liikkuvaan kohteeseen, sillä näkökenttä on vain pari astetta.

 

Kuvaamalla aurinkoa ilman suodatinta voi helposti polttaa kuvakennon rikki. Tästä tapahtumasta kuvaamista ei kannata tehdä myöskään optisella zoomilla, käsivaralla tai puhelinkameralla ilman kaukoputkea, sillä tällöin kuvasta ei erota juuri mitään. Kuvan ottamisessa on hyödyksi, jos käytössä on etäkäytettävä infrapunalaukaisin, jolloin kameraan ei tarvitse koskea, ja tällöin se ei myöskään tärähdä. Kuvan jälkikäsittely on myös tarpeen. Omassa kamerassani päivänvaloasetuksilla ja aurinkokalvon kanssa kuvan väri on harmaa ja sen voi värikäsittelyllä sekä kontrastin ja valoisuuden säädöllä korjata enemmän auringon näköiseksi. Kaikkein tarkimpia ja parhaimman laatuisimpia kuvia auringosta on julkaissut Nasa.

Taneli_Poutvaara - 13:17:50 @ 2016, Avaruus, Poutvaaran Kamerakoulu | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.





Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.