Kirjoitettua

2019-10-30

2016-03-17_20:45:17 Taivaan seurantaa ja valokuvauksesta

Taivaan seurannassa helpoin seurattava kohde on kuu. Valaistun taivaan seuranta on periaatteessa yksinkertaista, mutta auringon seuraaminen on vaarallista, auringon valokuvaus on sitäkin vaikeampaa.
 
Öisen taivaan seuraaminen on turvallista, koska kaikki kohteet ja koko taivas on turvallisesti katsottavissa. Käytännössä harrastetasolla kuun kiertoa voi seurata ilman laitteita, mutta kuun tarkka havainnointi ja varsinkin kuvaaminen edellyttää lisälaitteita. Taivaalta voidaan periaatteessa havaita ilman apulaitteita tähtikartta sekä planeettoja, mutta niiden, sekä kaukaisempien kohteiden yksityiskohtainen kuvaaminen edellyttää vielä tarkempia apuvälineitä, kuin kuun osalta. Jos kaukaisempien taivaankappaleiden kuvaaminen edellyttää monimutkaisia ohjelmistoja sekä kalliita suurikokoisia laitteistoja, etsivät useimmat taivaankappaleista mieluummin valmiita kuvia ja keskittyvät taivaan yleishavainnointiin. Loppujen lopuksi tarkimpia kuvia kaukaisista kohteista saadaan vain raskailla satelliiteilla, jotka ovat mittavia sekä nykyään monikansallisia projekteja.

Oheinen kuva kuusta esittää kuun ensimmäistä neljännestä eilispäivältä. Tekniset tiedot ovat aukkoarvo f/8, Valotusaika 1/8000s, ISO 6400 ja polttoväli 500mm.

Tarkempia kuvia kuusta voi ottaa pitemmällä polttovälillä. Valokuvaus on yleistynyt huomattavasti kaikissa laatuluokissa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Laitteistojen hinnat ovat laskeneet, nopeus on lisääntynyt ja laatu on kasvanut. Väittäisin valokuvauksen muuttuneen erääksi maailman yleisimmäksi harrastukseksi. Kun kameroiden kokonaismäärä on moninkertaistunut, digitaalinen kuvaus muuttaa kuvat heti käytettäväksi sekä tiedonsiirto on helppoa - uutena ilmiönä valokuvaukseen on tullut amatöörien välittömästi julkaistavat valokuvat. Ennen valokuvaus oli huomattavasti hitaampaa sekä kalliimpaa ja kynnys julkaisuun oli korkea. Voisi todeta, että laitteistojen määrän kasvaminen on huomattavasti parantanut valokuvaamista, mutta määrittänyt myös uusia laatutasoja julkaisuun.

 
Valokuvauksen historian voisi tiivistää seuraavasti:

Nykyään valokuvaus on paitsi harrastus, myös tapa dokumentoida, sosiaalinen ilmiö, taidemuoto, kaupallinen menetelmä ja tieteellinen menetelmä mm. tutkimuksessa, lääketieteessä, tähtitieteessä ja muissa luonnontieteissä. Tämä on lisännyt valokuvauksen normien tarvetta.

Valokuvauksessa on tarpeen noudattaa eettisiä sääntöjä, joita on ollut jo vuosisadan ajan. Kameroiden yleistyminen asettaa myös sellaisia määritteitä, että kameroille ei pitäisi asettaa itseisarvoa. Yleisemmin ihmiset voisivat myös miettiä, että tarvitseeko kameralla varustettua matkapuhelinta kuljettaa jatkuvasti mukanaan, dokumentoida kaikkea ja olla jatkuvasti yhteydessä sosiaalisiin medioihin. Suurin osa maailman toiminnoista ei tarvitse eikä kaipaa valokuvaamista. Myöskin maailman reaaliaikaisuuden soveltaminen on johtanut osittain epäoikeudenmukaiseen koko maailmaa haittaavaan tekniikan ehdoilla toimivaan diktatuuriin. Internetin harvojen sosiaalisten medioiden välityksellä toimiva maailma kannattaa myös kyseenalaistaa, varsinkin kunkin ihmisen omassa elämässä.

Varmin tapa ottaa hyödyllisiä kuvia on ammattilaiskameran harkittu käyttö. Ammattikameraan voi liittää erilaisia objektiiveja, kaukolaukaisimen, GPS-tallentimen, lisäakun, mikrofonin ja vakaan sekä tasokkaan jalustan. Ammattikameralla saavuttaa satoja erilaisia toimintoja, nopeutta, laatua ja tehoa. Haittapuolena on suuri koko, paino ja hitaus. Sen vuoksi ammattikameran ohella valokuvaajat suosivat myös puoliammattilaiskameroita.

Ammattivalokuvaamisessa on edelleen olemassa pääjako japanilaisten Canonin ja Nikonin välillä. Leicalla ja muilla saksalaisten kielialueiden kameroilla on vakiintunut kannattajakunta. Aasialaiset Fuji, Olympus, Panasonic, Sony, Samsung ja halpayhtiöt ovat viime vuosina tuottaneet ammattitasolla päteviä kameroita. Amerikkalaiset ovat pitkälti riippuvaisia Aasian tuotannosta. Pioneerin asemassa ollut Kodak, joka yleisti valokuvauksen harrastukseksi, on lopettanut vanhan toimintansa, samoin Polaroid. Silti nostalgiamielessä vanhoja tuotteita kaivataan. Vanhan valokuvauksen aika on kuitenkin jo ohitse. Itse olen ekologisista ja tehokkuussyistä kokonaan luopunut filmivalokuvaustekniikoista. Digitaalinen kuvankäsittely on saanut minut hylkäämään filmitekniikan käytännön soveltamisen, vaikkakin sen teoreettinen hallinta on edelleen tärkeää. Mielestäni tärkeää on kuitenkin hallita vanhat kuvaamistekniikat, kuten piirtäminen eri tekniikoilla. Arkkitehtuurialalla piirtämistä paperille ei pystytä koskaan ihmiskunnan tulevaisuudessa korvaamaan digitaalisilla tekniikoilla. Kuvataiteessa, kuten esittämisessä värimaalauksilla, on valokuvaus dokumentoinnissa ylivertainen, mutta ei kuitenkaan pysty syrjäyttämään mekaanista kuvan tuottamista taidemuotona. Plastisissa, 3D-taiteissa, ovat uudet digitaaliset tekniikat tuottaneet uusia vaihtoehtoja varsinkin dokumentointiin, mutta eivät silti korvaa teknisesti vanhojen tekniikoiden taidearvoa.
 
17/3/2016 Taneli Poutvaara
 
Tarkennus 2019:

Olen myöhemmin kehittänyt samaa teemaa kuusta sekä valokuvauksesta.