Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language.




2019-10-29

2015-12-26_15:34:56 Pohjanmaa-laivan käytöstä poistaminen

Vuonna 1979 valmistunut Pohjanmaa on 1450 tonnin miinanlaskijalaiva, joka on jäänyt pois käytöstä. Suomen laivastoa rajoitettiin toisen maailmansodan rauhansopimuksissa, mutta kun Suomella ei ole enää Petsamon tapaan yhteyttä Jäämerelle, vaan Itämerelle, ei Suomella ole muutenkaan tarvetta valtamerilaivastolle. Vaikka Suomi on luopunut Pariisin rauhansopimuksen aserajoituksista, on rauhansopimuksen hengellä yhä merkitystä. Itämeren keskisyvyys on 54 metriä ja syvin kohta 459 metriä, joten se ei sovellu suurille valtamerilaivoille tai sukellusveneille.
 
Itämeren hallinta on tärkeä sen rannoilla oleville maille, Ruotsille, Suomelle, Venäjälle, Virolle, Latvialle, Liettualle, Puolalle sekä Saksalle. Pisin rannikkoviiva Itämerellä on Ruotsilla, sen jälkeen Suomella. Kaikista länsimaista Suomella on myös pisin maaraja Venäjän kanssa. Kanavia lukuun ottamatta liikenne ulos Itämereltä kulkee Tanskan salmien kautta Pohjanmerelle. Tästä syystä Suomen laivastolla on käyttöä vain EU:n vartiointitehtäviin ja rannikkolaivastoksi. Merirosvous on Itämerellä ollut tuntematonta vallinneen rauhan aikana, joten laivastoilla on ollut merkitystä lähinnä kansainvälisessä valtiopoliittisessa voimanmittailussa, rajavalvonnassa sekä tullin tukemisessa.
 
Miinalaiva Pohjanmaasta on tehty alustava purkupäätös. Sen hävittämisessä yksi laajasti maailmalla käytetty tapa olisi upottaa se Helsingin edustalle. Tällöin ei voitaisi tosin käyttää hyödyksi metallin kierrätystä. Valittu ratkaisu romuttaa laiva olisi ennen kaikkea ekologinen verrattuna laivan upottamiseen, jolloin laiva olisi puoliksi mereen upotettua jätettä, siitäkin huolimatta, että asbesti, koneet ja muu vastaava materiaali purettaisiin. Upottamisessa menetettäisiin tuloa tuova materiaali, eli kierrätysmetalli. Ainoa upottamisen ekologinen hyöty olisi suojapaikka vesieläimille sekä kasveille, mittakaavavaikutus Itämerellä yhdellä laivalla olisi tosin vähäinen. Olisi lisäksi otettava huomioon, että olemassa olevissa hylyissäkin riittää tutkittavaa ja nostettavaa olisi enemmän, kuin on resursseja. Lisäksi upotetun hylyn käyttöarvo sukelluskohteena olisi ollut vain muutamia kuukausia vuodessa. Sotilaspiireissä tunnetuimpia esimerkkejä teräksen uudelleenkäytöstä on USS New York vuodelta 2009, jonka teräs kerättiin New Yorkin rauniokasoista. Vastaavasti voisi ajatella, että myös Pohjanmaan kierrätysmetallin voi merkitä uudelleen käytettäväksi uuteen korvettiin.
 
Suomen laivasto on uudistumassa suuremmilla ja tehokkaimmalla aluksilla, jotka parantavat Suomen valmiutta sekä voivat toimia laajemmin esim. EU:n merivalvontatehtävissä. Osa aluksista on valmiina, osa rakenteilla ja osa suunnitteilla. Laivue 2020 -ohjelman mukaan valmistuisi neljä korvetti-luokan alusta, joiden elinikä jatkuu vähintään vuosille 2055 -2060. Tämä vahvistaa Suomen laivaston merikelpoisuutta lähelle samaa luokkaa, kuin Ruotsilla, tosin Ruotsilla on myös käytössä suuri määrä taisteluveneitä, sukellusveneitä ja muita laivoja. Ruotsi on tosin ollut pitkään Pohjoismaiden itsenäinen sotilaallinen suurvalta, joka ei ole ollut mukana valtiosodissa kahteen sataan vuoteen. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että Suomen ja Ruotsin laivastolla on erilainen rakenne.
 
Ruotsi ja Suomi kuuluvat eurooppalaiseen turvallisuusjärjestelmään. Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia ovat myös vahvoja merivoimia, joista Yhdysvalloilla on suurimmat resurssit. Näihin verrattuna Suomella on oman rannikon puolustusjoukot, jotka riittävät tulevaisuudessa myös kansainväliseen yhteistoimintaan.
 
Suurvaltojen laivastoja:

Laivastotilasto.jpg

26.12.2015

Päivitys 09.10.2016

Miinalaiva Pohjanmaata ei purettu, vaan se muutettiin kesällä 2016 valtion Meritaito Oy:n tieteelliseksi merentutkimusalukseksi uudelta nimeltään Pohjanmeri. Uusi alus täydentää Suomen ympäristökeskuksen Tutkimusalus Arandaa. Uutta isoa tutkimusalusta ei oltaisi rakennettu, ellei romutettavaksi päätetty laiva olisi herättänyt kotimaista mielenkiintoa.

 

Päivitys 2019:

Suomen laivaston suuri uusi laivatilaus toteutetaan kotimaassa. Maailmalla on viime vuosina nähty jopa suurempiakin hankkeita.

Taneli_Poutvaara - 18:46:11 @ 2015, Liikennevälineet, Militaarinen, Suomen politiikka | Lisää kommentti




Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.