Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language.




2019-10-29

2015-12-26_15:32:37 Eduskunnan istuntosalin patsaista

Eduskunnan rakennustoimikunta päätti loppuvuodesta, että istuntosalin viisi patsasta vaihdetaan. Nykyiset pronssivalokset ovat asetettu paikalleen 1969. Aiemmat veistokset olivat kullattuja kipsiveistoksia, jotka olivat paikallaan vuodesta 1932 alkaen. Eduskuntatalo valmistui 1931.
 
Nykyiset kullatut kipsiveistokset ovat taloudellinen ratkaisu, vielä edullisempaa on, kun vanhat patsaat voidaan kaivaa uudelleen esille. Voitaisiin kuitenkin ottaa esille teoreettinen ratkaisu: nykyisten patsaiden kopioiminen vahavalulla on edullista, tarkkuutta parantavat digitaalinen 3D-mallintaminen sekä tulostaminen. Tällöin patsaita olisi myös mahdollista silottaa tai korjata jälkikäsittelyn parantamiseksi.
 
Valmistaminen kultavaluna on harvinaista tämän mittaluokan kappaleissa, mutta teoreettisesti mahdollista. Ongelmallista tällöin olisi kuitenkin kappaleiden massa, minkä vuoksi niiden pitäisi olla paitsi onttoja myös sisältää sisäinen lisärakenne. Ongelmaksi varmaan nähtäisiin myös kustannukset, sillä Suomella on kultaa 49 tonnia, josta vain kaksi tonnia on varastoitu Suomeen. Onttoinakin viisi patsasta veisivät kultaa lähes koko Suomen kotimaan varastot. Myös kansanedustajat kokisivat todennäköisesti Suomen kultavarantojen tuomisen istuntosaliin paitsi turhana, myös turvallisuusriskinä.
 
Pronssivalu voidaan puolestaan toteuttaa myös kullattuna, tällöin olisi hyödyllistä pintojen suhteellinen tasaisuus. Lehtikulta on suhteellisen edullista, sillä sen paksuus on vain 0,0001 mm. Sitä on perinteisesti käytetty erilaisiin yksityiskohtiin, kuten Suomessa arkkitehtuuriin, huonekaluihin, taulunkehyksiin, muistomerkkeihin ja nykykuvanveistoon. Tunnetuimmat arkkitehtuurikohteet ovat luterilaiset sekä ortodoksiset kirkot ja valtion edustusrakennukset, mutta lehtikultausta on käytetty myös yleisessä käytössä oleviin julkisiin- sekä tavallisiin asuinrakennuksiin.
 
Milanon Madonnina veistos sijaitsee Milanon Katedraalin huipulla 108,5 metrin korkeudella. Kaupungissa on tehty sopimus, jonka mukaan mikään rakennus ei ole korkeammalla, kuin Madonnina, sen vuoksi Pirelli-tornin valmistuttua 1958 rakennuksen katolle sijoitettiin siitä kopio 127.1 metrin korkeuteen, samaten Lombardia rakennuksen katolle 161,3 metrin korkeuteen 1:1 mittakaavaan. Tästä uusimmasta pidettiin virallinen avajaisseremonia tämän joulukuun 16. päivä. Kopion korkeus on 4,16 metriä ja paino 1390 kiloa. Se on myös kullattu 4750 täyslehtikulta-arkilla. Kultaus on siten maksanut useita tuhansia euroja.
 
Lehtikultausta on Euroopassa käytetty pronssiajasta lähtien. Sen käyttö on ollut yleistä niin veistotaiteessa, kuin ikoneissa ja muussa kristillisessä taiteessa. Arkkitehtuurissa bysanttilaisessa sekä romaanisissa kirkoissa se yleistyi 400-luvulla. Lehtikultausta on käytetty myös Kanadan parlamentin senaatin salin katossa ja 1800-luvulta lähtien jopa ravintoloissa sekä hotelleissa. Lehtikultaa on 1600-luvulta lähtien käytetty myös juomissa ja ruoissa, vaikkakin se on mautonta ja lähinnä sillä on haaskaukseksi luokiteltavaa luksusarvoa.
 
Kaikki maailmassa oleva kulta mahtuisi 21 metriä särmältään olevan kuution sisälle, määrä on noin 185,000 tonnia. Kultaa tuotetaan jatkuvasti lisää, mutta sitä myös häviää kulumisen ja esineiden kadottamisen vuoksi, esimerkiksi ulkoillessa sekä viemäreihin. On esimerkiksi laskettu, että miljoonan asukkaan kaupungin viemäriverkostossa on vuosittain 12 miljoonan euron verran metalleja, mukaan lukien parin miljoonan euron arvosta kultaa ja hopeaa. Esimerkiksi kalifornialaiset viemärityöntekijät ovat saaneet lisätuloja kultasormusten myynnistä.
 
Kullan pääarvo liittyy kansakuntien rahan vakuuteen keskuspankeilla ja yksittäisillä ihmisillä koruihin sekä sijoittamiseen, mutta myös moniin uudempiinkin aloihin, kuten elektronisiin johtimiin, lääketieteeseen ja uuteen teollisuuteen. Eduskunnan vanhojen veistosten kipsivalosten kultaus on siis edelleen ajankohtainen huolimatta kokonaisuuden raaka-ainearvosta, joka jää tuhansiin euroihin. Kannattaisi kuitenkin harkita, tekisikö veistoksista uuden version uudella teknologialla. Eduskunnan rakennuksen remontti valmistuu 2017.
 
Päivitys 2019:

Vanhat ja uudet patsaat on esitetty ”Kuvastossa”.

Taneli_Poutvaara - 18:32:01 @ 2015, Arkkitehtuurin historia, Taide, Talous | Lisää kommentti




Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.