Vierailu-info
Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen. Julkaisin 200. artikkelin 2020-03-14.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language. I published 200th article on 2020-03-14.




2019-10-29

2015-12-29_22:05:29 Uusiutuvan energian autoista

Autojen polttomoottorien käyttöönotto on merkittävimmin muuttanut viime vuosisadalla yhdyskuntarakennetta. Vaikka energiantuotannon rakennetta on uudistettu, suuri rakenteellisen kehittämisen ulkopuolella oleva toimiala, autoliikenne on kehittynyt vain hitaasti, 70-luvulla pienempien autojen ansiosta, 80-luvulta lähtien katalysaattorien vaikutuksesta, 90-luvulla energiatehokkaammilla moottoreilla ja 2000-luvulla ekologisemmilla moottoreilla, jotka parhaimmillaan toimivat uusiutuvalla energialla. Kehitystyö on välttämätöntä, jotta maailma pystyy sopeutumaan ympäristön kantokykyongelmiin.
 
Sähköautoille latauspisteitä ylläpitävä Liikennevirta Oy aloitti toimintansa syksyllä 2013 ja on keskittynyt sähköisen liikenteen energian tarjoamiseen. Yhtiön taustalla on 17 energiayhtiötä kotimaassa, ja operaattorin latauspisteissä voi ladata Virtapiste-latauspisteissä sähköautoja. Latauspisteet nykyisellään ovat keskittyneet Etelä- ja Länsi-Suomeen. Latauspisteellä auton voi ladata prepaid-maksulla sähköisellä asioinnilla puhelimen, mobiilisovelluksen tai pantillisen sirukortin avulla. Suurin verkosto on pääkaupunkiseudulla, jossa on 26 latauspistettä. Lisäksi on muiden kaupallisten tarjoajien yksityisiä latauspisteitä myös huoltoasemilla, kauppakeskuksissa ja pysäköintitaloissa. Pohjoismaiden tiivein latauspisteverkosto on tällä hetkellä Oslon alueella.
 
Fortum on vuodesta 1998 alkaen jatkanut entisen Imatran voiman ja Nesteen toimintaa ja on keskittynyt energialiiketoimintaan. Yrityksellä on lähes 9000 ihmisen henkilöstö. Fortumin latausverkosto on keskittynyt Etelä- ja Lounais-Suomeen, jolla alueella on yhdessä Oulun ja Vaasan seudun kanssa kolmisen kymmentä latauspistettä; Käsivarren sekä Pohjoisen Lapin alueella on kymmenen latauspistettä. Yrityksenä Fortumin toiminta on kansainvälistä monilla alueilla. Varsinkin uusiutuvaan energiantuotantoon on kiinnitetty lisää huomiota, vaikka Fortum liittyy Loviisan voimaloihin ja Fennovoima-hankkeeseen. Kritiikkiä on esitetty avainhenkilöiden miljoonapalkoista, jotka ovat etäännyttäneet yritystä kohtuullisuudesta, rakenteellisena ongelmana on, että yrityksen osinkotuotot ovat pitempään pohjautuneet omaisuuden myyntiin eikä uusiin tulevaisuuden liiketoiminta-aloihin.
 
Sähköauton päästöt ovat päästökaupan piirissä ja ovat keskimäärin 19g / km ja 320 kg hiilidioksidia vuodessa. Tämän sijaan bensiini- ja dieselautojen päästöt ovat keskimäärin 119g/km ja 2554 kg hiilidioksidia vuodessa. Voisi siten todeta, että sähköautojen verotukeminen vastaa siihen rakenteelliseen kulutusongelmaan, johon ei ollut vielä toimivaa teknistä ratkaisua viisi vuotta sitten perehdyttyäni aiheeseen kandidaatin työn yhteydessä.
 
Sähköistä liikennettä kannattaa tukea mm. verotuksen kautta yksityisautoilussa, mutta on aloitettu myös joukkoliikennekokeilut Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Ruotsissa sähköisen joukkoliikenteen tuet ovat 50 miljoonaa kruunua vuonna 2016 ja seuraavina vuosina 100 miljoonaa kruunua. Muut tukirahat ovat suurempia ja autoverotustuet korkeampia kuin Suomessa. Suomessa sähköautokanta on yli 1000 autoa ja arvioidaan, että kanta kasvaisi 5000 autolla vuosittain seuraavan viiden vuoden ajan. Hybridiautojen määrä on kasvanut nopeammin, kuin täyssähköautojen kanta. Varsinkin itäisessä Suomessa, jossa latauspisteet ovat pääosin yksityisiä, täyssähköautojen määrä on vähäisempi. Autokanta hybrideissä on puoliksi japanilaislähtöinen, samoin sähköautoissa ja Teslalla on ollut noin neljänneksen markkinaosuus.
 
Teslan voi ladata missä tahansa, jossa on pistorasia. Latausta varten on autokohtaisia adaptereita. Yleisintä on siis autojen kotilataus. Suositelluin latausaika on yöaika, jolloin sähkön kulutus ja hinta on yleensä alimmillaan. Teslan lataushinnoista voisi todeta, että 500 km päiväajoon tarvitaan noin 9 tunnin lataus, jonka hinta on noin 15-16 euroa. Noin 100 km ajomatkaan riittää vajaa kahden tunnin lataus, jonka hinta on noin 3 euroa. Lisäksi uutena toimintoina S-mallin autoille on puolen tunnin pikalataus, Supercharge, jolla saavutetaan noin 270 kilometrin toimintasäde. Supercharge latauspisteitä on Yhdysvalloissa, EU:n vanhalla hyvinvointialueella, Itä-Kiinassa, Australian itärannikolla ja muutama Japanissa. Norjassa on 25 pistettä, Tanskassa 9, Ruotsissa 14 ja Suomessa piste Paimiossa, Akaassa ja Vierumäellä. Teslalla on myös oma järjestelmä oman aurinkosähkön tuottamiseen kotona.
 
Teslan autoissa ongelmana pidetään korkeaa hintaa. S-mallin autot maksavat 86-150 tuhatta ja suunnitteilla on sekä puolet halvempia että kalliimpia automalleja. Toisaalta käyttömaksuissa voidaan saada edullisempia energianlähteitä, lukuun ottamatta korkeita alkuinvestointeja. Pääsyy kuitenkin Teslan käyttöön on se, että kyseessä on sähköauto. Teslan autot pärjäävät hyvin verrattuna polttomoottoriautoihin, myös Suomen olosuhteissa.
 
Merkittävä suomalainen perheyritys, Woikoski, on kehittämässä vetykaasukäyttöisten henkilöautojen tankkausverkostoa. Tähän mennessä ainoat tankkauspisteet ovat Vuosaaressa ja Voikoskella, mutta tavoitteena on Suomen laajuinen verkosto. Suomen ensimmäisellä vetyhenkilöautolla on 600 kilometrin toimintasäde. Täysi tankkaus on viisi kiloa nesteytettyä vetyä, joka maksaa 10 euroa kiloa kohden. Vetytankkaus on nopea ja autojen hintataso laskee nykyisestä 50-70 tuhannen euron tasosta tulevaisuudessa 30-50 tuhannen euron tasolle. Ainoa haaste on sama kuin perinteisissä polttomoottoriautoissa, eli polttoainesäiliön suojaus. Moottori toimii polttokennolla, jossa käytetään platinaa, mikä nostaa auton hintaa. Yleisesti on ollut vuosia keskustelua siitä, että kaduilla on kulta- palladium- ja platinapölyä. Euroopassa kerätään jo jalometalleja katupölystä, sama kannattaisi myös Helsingissä.
 
Gasum on kokonaan suomalaiseen omistukseen siirtynyt maa- ja biokaasua välittävä suuryritys. Yritys työllistää 300 henkeä, Gasumilla on 18 omaa asemaa Etelä-Suomessa ja muilla yrittäjillä on kuusi asemaa Etelä-Suomessa. Liikennekaasu eli CNG sisältää vaihtoehtoina maakaasun ohella myös uusiutuvan vaihtoehdon biokaasun. Markkinoilla on parikymmentä kaasuautoa, joiden hinnat ovat 15 000-60 000 euron välillä. Kaasuautojen polttoainetankissa on samat haasteet, kuin vetyautossa. Maakaasun litrahinta on 0,87 euroa ja biokaasun 0,928 euroa, joten uusiutuvaa kaasua ei vielä tueta hinnaltaan ensisijaiseksi. Biokaasun kulutuksen hinta 100 km matkalla on noin 7,4 euroa, joka on kuitenkin verotussyistä edullisempaa, kuin nestemäisissä polttoaineissa. Ongelmana Suomessa on, että jakeluverkoston pohjoisin kaupunki on Tampere.
 
Perehdyin alkuvuodesta 2010 maailman sekä Suomen energiatuotannon rakenteeseen, tulevaisuuden näkökulmiin ja vaikutuksiin rakentamiseen. Näin jälkikäteen katsoen tavoitteita on asetettu jatkuvasti yhä korkeammalle ja uusia toimivia teknisiä ratkaisuja on otettu käyttöön. Arkkitehdeiltä vaaditaan tulevaisuudessa tietotaitoa kotimaan sekä maailman energia-alan tilanteesta sekä kehityksestä. Erityisesti omakotiarkkitehtuurissa ladattavat autot ovat keskeisiä niillä seuduilla, joilla on heikosti toimiva joukkoliikenne, eli käytännössä suurimmalla osalla Suomen pinta-alasta.
 
 
Päivitys 2019:

Vajaassa neljässä vuodessa alalla ei ole syntynyt teknisiä läpimurtoja ja poliittisella tasolla pääpiirteittäin mielessä on poliittisen tahdon heikkous muuttaa autoliikennettä sekä autovalmistajien epäluotettavuus.

Taneli_Poutvaara - 19:38:51 @ 2015, Energia, Liikenne, Liikennevälineet, Suomen kaupungit | Lisää kommentti




Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.