2025-11-13
Revit on arkkitehtuurisuunnittelussa ehkä Suomen eniten potentiaalia sisältävä ohjelma, mutta samalla siihen on melko vähän valmista materiaalia. Jos itse otsikko sisälsi vaikeita termejä, loppu tekstistä sisältää niitä enemmän.
Kolme vuotta sitten Suunnittelutoimisto Poutvaara laati Talo 2000 nimikkeistön laajennuksen, Poutvaara 2022 nimikkeistön. Saman pohjalta muodostui Revit ohjelmassa Keynotes -parametrit muodostava tekstitiedosto, jota voi käyttää tiedonhallinnassa materiaalien ja elementtien osalta. Artikkeleita tässä nimikkeistössä on 7600 kappaletta.
Tuoreeltaan vuonna 2025 laadittiin Poutvaara 2022 -nimikkeistön pohjalta Revit Assembly Code parametritiedosto, jota voi käyttää puolestaan elementtien nimeämiseen ja sen pohjalta tiedonhallintaan. Sisällöllisesti se on kaksi tuhatta artikkelia, mutta se on arkkitehtuuripainotteinen, tosin Revitin omassa käyttöliittymässä on muut alat mukaan lukien noin 3600 sisään rakennettua kategoriaa.

Keynote ja Assembly Code txt-parametritiedoston lataamisen alasvetovalikko Revit 2021 ja 2026 käyttöliittymissä. Itse tiedoston rakentamiseen ja käyttöön löytyy myös ilmaista englanninkielistä verkkomateriaalia.
Tiivistetysti toteaisin, että Talo on suomalainen luokitusjärjestelmä, jossa rakentamisen eri osapuolia pyritään saamaan yhteen projektitiedon hallintaan ja vastaava on kansainvälinen käytäntö, jota Revit-ohjelman kaltaiset tietomallintamisohjelmat ovat edistäneet. Kaikissa maissa on kuitenkin omat standardinsa, ja tämän ohella maakohtaisten standardien ohella kehitystä tapahtuu myös yrityskohtaisesti.
Talo 2000 nimikkeistöä voidaan käyttää Revitin kanssa Keynote-merkintöinä (yleisin), Assembly Code:na (toiseksi yleisin) tai molempia samassa. Hyötyä itse ohjelman käytön kanssa on tietysti vähemmän, jos kumpaakaan ei käytä, ja rakennusalan yhteistyötä hankaloittaa, jos käyttäisi muuta standardia tai vanhempaa järjestelmää. Talo 90-järjestelmiäkin on toki monilla toimijoilla yhä käytössä. Rakennusalan varsinaisessa ammattityössä järjestelmillä on hyötyä etupäässä vähintään talon kokoisissa monialaisissa uudisrakentamistoteutuksissa. Itse materiaalitiedon hallinnassa ja siihen pohjautuvassa työssä hyötyä tulee toki vasta sitten käytännössä, kun vaihtoehtojen määrä on kasvanut ja samoja yksityiskohtia voidaan ratkaista monilla eri tavoilla materiaalinhallinnasta riippuen, tämä tarkoittaa käytännössä peruskokoista taloa suurempia uudisrakennuskohteita, joissa suunnittelu on insinööri- tai arkkitehtivetoista ja suunnittelutyön kulkua ja toteutustapaa tai mallia ei ole etukäteen määritetty.
Taneli_Poutvaara - 18:00:00 @ 2025, Arkkitehtuuri, Rakentaminen, Suunnittelutoimisto Poutvaara