Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Kirjoitettua palsta alkoi joulukuussa 2015 ja on keskittynyt arkkitehtuuriin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Sen 280. kirjoitus julkaistiin 2.11.2022. Viimeaikaiset aiheet ovat keskittyneet suunnitteluohjelmistoihin ja arkkitehtuuriin.

 

"Kirjoitettua" column, "Written" in Finnish, started in December 2015 and it is focused in architecture and current topics. The 280th writing was published 2.11.2022. Recent subjects are related to design programs and architecture.




2021-03-07

2021-03-07_12:35:00 R-Arvo Arkkitehdin näkökulmasta

Aakkosten määrä on fysiikan käytössä hyvin rajallinen – Suomen kielessä niitä on vain 29 kappaletta. Fysiikassa niitä on tapana jatkaa esimerkiksi kreikan aakkosilla, koska ne ovat yleisemmin tunnettuja kuin vaikkapa verrattuna seemiläisiin tai Itä-Aasian kieliin. Eräs viime aikoina esillä ollut luku on R-arvo. Arkkitehdin näkökulmasta ensin tulee mieleen R-arvo, joka tarkoittaa Resistance-sanan mukaan Thermal Resistancea eli lämpöresistanssia. Siinä määritellään rakennusosan lämmöneristyskapasiteettia kertoimena – mitä suurempi arvo on, sitä parempi eristysominaisuus sillä on. Vastaavasti U-arvo on lämmönläpäisykerroin ja määrittää rakennuksen vaipan eristyskykyä – mitä pienempi arvo on, sitä paremmin rakennuksen vaipan osa – yläpohja, alapohja tai seinä tai sen osat – eristävät. R-Arvo pandemian osalta on osuus lopussa.

U-Arvon enimmäisarvo on määritelty rakennuslaissa siten, että vuodesta 2010 alkaen ollaan siirrytty vuoden 2007 matalaenergiatalonormeja tiukempiin määräyksiin. Matalaenergiatalot vuoden 2010 standardeilla edellyttävät U-arvoiltaan Ulkoseinässä 0.17, Yläpohjassa 0.09, Alapohjassa 0.16, Ikkunoissa 1.0 ja Ovissa 1.0 arvoa. Suomessa ollaan siirrytty jatkuvasti tiukempiin U-arvoihin uudisrakentamisessa. Lähes nollaenergiataloissa on Aran 2/2013 ohjeen mukaisesti arvot:

• Ulkoseinä 0.08 – 0.14
• Alapohja 0.1 – 0.15
• Yläpohja 0.06 – 0.09
• Ikkuna 0.7 – 0.9
• Kiinteä ikkuna 0.6 – 0.8
• Ulko-ovi 0.6 – 0.8
Yksikköinä käytetään Watti / (neliömetri x Kelvin)

Arkkitehtuuriin liittyvässä rakentamisessa sovelletaan useammin U-arvoa kuin R-arvoa, sillä U-arvo on tarkempi ja sillä voidaan laskennallisesti käsittää koko rakennus. Sen sijaan R-arvoa käytetään enemmän rakennusfysiikassa ja fysiikkaan pohjautuvassa tutkimuksessa.

R-arvo IC-epidemian mallintamisessa on monimukaisempi käsite, josta epidemian alun R-arvon perusteet voi lukea THL:n julkaisusta 20.4.2020: Koronavirusepidemian mallintaminen / epidemian alkuvaihe. Mallintamisparametrit ja se miten R-arvo saadaan, edellyttävät huomattavan paljon empiiristä aineistoa maan väestöstä ja useimmin R-arvo eri ajankohtina voidaan selvittää vasta jälkikäteen tarkastelukausikohtaisesti.

Seuraavat kaaviot eivät kuvaa todellista ennustetta, ainoastaan sitä, miten erilaisilla R-arvoilla tämän päivän tartuntaluvut voisivat ideaaliolosuhteissa ilman muutoksia johtaa epidemian laajentumiseen:

Jos esimerkiksi R-arvo olisi enimmillään 1.5 ja yhteiskunnassa ei reagoitaisi mitenkään tautitapausten määrän kasvuun ja ihmiset hakeutuisivat viimeiseen saakka muiden kanssa kontaktiin, olisi toukokuussa koko Suomen väestöä vastaava määrä sairastunut. Tämä on kuitenkin enemmänkin varoitus siitä, että asioihin on reagoitava, eikä kuvaa todellisuutta. Näihin määriin on päädytty Yhdysvalloissa, Intiassa ja Brasiliassa, joissa on huomattavasti laajempi väestöpohja.

R-Arvo_A.jpg
Suurin julkisuudessa esitetty projektio sairastumisille on kiinteältä R-arvoltaan 1.35. Tässä mallissa pääsiäisen aikaan olisi 5 000 uutta sairastunutta päivässä ja jo Vappuna 20 000. Tässäkään mallissa ei tarkastella todellisuutta, vaan kuvitteellista epidemian mallia. Näihin määriin on päädytty esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa epidemian toisen aallon aikana.

R-Arvo_B.jpg
Lopuksi epidemian realistiset todelliset mallit kertovat, että R-arvon ollessa 1.15, olisi toukokuun puolivälissä uutta 5000 sairastapausta päivässä, R-arvon ollessa 1 ilmaantuvuus pysyy samana ja R-arvon ollessa 0.75 alkavat epidemian uudet tapaukset hitaasti loiventua nollaan kuten Suomessa viime kesänä.

R-Arvo_C.jpgNämä kolme skenaariota ovat fiktiivisiä malleja, joilla havainnollistetaan R-arvon käsitettä epidemian kehityksen ennustajana. Mallin pohjana ei ole käytetty Suomen yhteiskuntaa vaan ideaalista matemaattista mallia. Tavoitteena on havainnollistaa R-arvon käyttäytymistä ilman muita tekijöitä tai muuttujia, kuten rajoitustoimenpiteitä, yhteiskunnan rakennetta tai ihmisten luonnollista vuorovaikutusta. Tosiasiassa R-arvo siis muuttuu ja riippuu ihmisten kollektiivisesta ja yksilöllisestä toiminnasta. R-arvon ennakointi on hyvin vaikeaa ja tämän epidemian suhteen Suomessa kannattaisikin tarkastella vertailutapauksia.

Taneli_Poutvaara - 12:34:54 @ 2021, Arkkitehtuuri, Poikkeustila, Rakentaminen, Suomen politiikka | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.

Automaattisen roskasisällön vähentämiseksi tämä toiminto on suojattu captchalla.

Tämä edellyttää kolmannen osapuolen toimittajan, Googlen, sisällön lataamista ja evästeiden tallentamista.





Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.