Kirjoitettua

2021-02-23

2021-02-23_09:50:00 Investointi Revit-osaamiseen

Loppuvuonna 2020 syksyn aikana toteutin 3 + 1 kuukautta kestäneen CAD-projektini kasvattaakseni omia suunnitteluresurssejani. Puolestaan alkuvuonna 2021 olen investoinut aikaani, poikkeusaikojen talviaikaani, Revit-osaamiseen. Revitiin olen käyttänyt tänä vuonna aikaani tähän mennessä 1) Revit-foorumiin, AUGI-foorumiin ja Revitin tietoresursseihin; 2) kehittämällä puoli kuukautta omia kaupallisia Revitin käyttöä tukevia järjestelmiäni; ja 3) kerraten kuukauden vuonna 2017 tekemääni Revit-aloituskurssia 1000-sivuisen käsikirjan pohjalta lukien kirjan myös uudelleen sekä 4) ohjelman käytön opiskelun inspiroimiin jatkohankkeisiin. Jatkoa tämän pohjalta on ainakin kesään saakka ja pari projektia jo odottavat uusien taitojen soveltamista.

Suomessa yleisimmin käytetty tietomallintamisohjelma ArchiCAD on saatavilla suomeksi, mutta sujuvasti englantia hallitsevana käytän työkielenäni suomea ja englantia ja siksi suurempien toimistojen käyttämä Revit on ollut looginen valinta. Pedagogisen osaamisen hallitsevana näen, että tuottaisin vääriä mielikuvia tarjoamalla Revit-koulutuspalveluita siltä pohjalta, että osaan itse käyttää ohjelmaa – en ole käytännön rutinoitunut ohjelmapedagogi, enkä liioin väitä, että kukaan osasi käyttää ohjelmaa pelkästään tutustumalla omakohtaisesti ohjelmaan ja alkamalla vain käyttää sitä. En väittäisi, että Revit tai mikään muukaan vastaava ohjelma toimisi sillä tavalla kuin arkkitehdit ajattelevat. Suosittelisin jokaiselle, joka tarvitsee tai käyttää ohjelmaa tai tekee siitä päätöksiä, aloitustavaksi lukea ensin esimerkiksi alkeistason Sybexin 1000-sivuisen oppikirjan ja sen jälkeen ainakin saman verran jatkotason oppaita – sekä tietenkin samalla harjoitella ohjelman käyttöä. Tämä koskee esimerkiksi arkkitehtitoimistojen päätöksentekijöitä, rakentajia, virkamiehiä ja käytännön suunnittelijoita. Ne ajat alkavat olla jo historiaa, kun arkkitehtitoimistoissa oli erikseen suunnittelijat ja ne, jotka käyttivät tietokoneohjelmia. En myöskään väittäisi, että olisin kriittisellä tasolla mukana Suomen omassa kotimaisessa tietomallintamisstandardien kehittämisessä – tavoitetasona minulla on tosin vastata myös kotimaisiin vaatimuksiin. En myöskään väittäisi, että osaisin opettaa ohjelmaa arkkitehtiopiskelijoille korkeakoulussa – johtuen siitä yksinkertaisesta syystä, että vastaavaa ohjelmien hallintaa opetellaan enemmän käytännön työelämässä ja korkeakoulujen opetusohjelmaan ei sisälly omaa osaamistani opintopisteinä vastaavaa määrää tietokoneohjelmien käyttökursseja, jotta edes ohjelman perusteet voitaisiin opettaa korkeakoulutason ohjelmakurssilla.

Ohjelmaa vähemmän tunteville sanoisin etukäteen varoituksena, että Revit-osaaminen soveltuu lähinnä uudisrakentamiseen, 50+ neliön omakotitalon tai huvilan kokoisista kohteista ylöspäin – pienemmät kohteet kuten yksittäiset rakennusosat tai osasuunnitelmat soveltuvat enemmän nykyajan piirustuspöydälle eli CAD-piirtämiseen. Korjausrakentamisessa Revit-ohjelman haasteet ovat, että standardien mukainen inventointi on hyvin kallista ja Suomen olosuhteissa lähinnä vain suurempien kohteiden osalta taloudellisesti kannattavaa. Revit-ohjelma soveltuu parhaiten teollisista rakennusosista tuotettuun uudisrakentamiseen ja suuriin kyläkeskustojen tai kaupunkien kohteisiin – ja näissä puitteissa ohjelma tarjoaa mahdollisuuden vastata valtakunnallisiin korkeimpiin vaatimuksiin, kuten esimerkiksi valtion valvomaan rakennussuunnitteluun. Korkeammat vaatimukset luonnollisesti tekevät suunnittelusta harvinaisempaa sekä kalliimpaa ja niinpä toteaisin, että Suomessa on lukuisia paikkakuntia, joihin ei ole suunniteltu ainuttakaan rakennuskohdetta Revit-ohjelmalla. Käytännön hankkeet, joissa Revit-ohjelman ominaisuuksista on eniten hyötyä ovat sellaisia, että niissä on erikseen merkittävällä työpanoksella mukana arkkitehtitoimisto, rakennesuunnittelija ja LVIS -suunnittelijat. Revit-ohjelmaa on käytetty Suomen vaativimpien arkkitehtuurikohteiden suunnittelussa ja ulkomailla sitä on käytetty maailman suurimmissa kohteissa – itse kuitenkin väittäisin, että on olemassa sitä parempia ohjelmia, mutta ne ovat huomattavasti kalliimpia, harvinaisempia, vaikeampikäyttöisiä ja edellyttävät vielä kalliimpia projekteja, tästä esimerkkinä MicroStation, joka on Suomessa melko tuntematon yksityisyritysten käyttämänä ohjelmana – ja arkkitehtien parissa kuuluisana pidetty Digital Project, jota oikeastaan mikään arkkitehtitoimisto Pohjoismaiden alueella ei osaa käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla yksinkertaisesti siitä syystä, että sen tukema arkkitehtuuri on Pohjoismaihin liian kallista. Laajasti tarkastellen Revit on keskitien kulkija.