Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen. Julkaisin 250. artikkelin 2020-12-17.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language. I published 250th article on 2020-12-17.




2021-01-17

2021-01-17_15:00:00 Poikkeustila maailmalla XXIII

IC-tilasto_95m_C.jpg
Maailmalla todetaan 95 miljoonaa IC-tapausta seuraavan yön aikana. Viime aikojen ajankohtainen huomio on kiinnittynyt virusmuunnoksiin. Viruksia voidaan jaotella RNA-ketjun sekvensoinnilla havaiten pienet muutokset viruksen identiteetissä, jonka muodostaa RNA-perimä, joka on alkeellisempi ja yksinkertaisempi kuin ihmisen DNA, mutta silti vaikea hahmottaa ja vielä vaikeampaa siihen on vaikuttaa. Todetut muutokset ovat erittäin minimaallisia, mutta voivat vaikuttaa enemmän vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa pandemiatilanteessa. Suomen hallituksen tiedotustilaisuudessa 22.12.2020 mainittiin, että Suomessa tunnistettiin keväällä 600 varianttia viruksesta. (Youtube: Tilannekatsaus koronavirustilanteesta 22.12.2020 ) Sekvensoinnilla voidaan erityisesti jälkikäteen luokitella potilastapauksia ja muodostaa niistä ryhmiä, mutta itse RNA -informaatio ei sellaisenaan tuota riittävän selkeää tietoa, että se toimisi nopeassa päätöksenteossa tai etukäteen. Näin ollen virusmuunnokset havaitaan vasta ihmisryhmien analyyseistä jälkikäteen, ne tunnistetaan harvoissa maissa (esimerkiksi puolet sekvenssianalyyseistä on tehty Britanniassa) ja käytännössä analyyseillä tuotettava tieto hahmottuu enemmänkin kvartaalipohjalla kuin viikko- tai päiväkohtaisesti. Yksittäisten tapausten tunnistaminen ja tarkempi analyysi on mahdollista, mutta Suomen väestöpohja on jo itsessään liian laaja, jotta kokonaisuus hahmottuisi pienemmässä mittakaavassa kuin kvartaalipohjalla. Lisäksi kiinnostus testeihin menemiseen on laskenut.

Olen itse korostanut, että tilanteeseen ei kannata reagoida pelkästään ulkomaisten virusmutaatioiden perusteella. Tilanne on tarpeeksi vakava jo itsessään ja pelkästään rajan sulkeminen Britanniaan ja Etelä-Afrikkaan eivät ole ensimmäisinä prioriteetteinä vaan rutiinitoimina – kaikki matkailu ja kaikki ulkorajat ovat kriittisiä ja yhtä lailla tämä edellyttää myös kotimaassa pandemiatoimenpiteitä, joilla toimitaan poikkeustilanteessa kotimaassa, variantit ovat yleistilanteessa enemmänkin lisätietona. Voitaisiin todeta, että sekvensointi ei ole riittävän nopeaa, jotta se riittäisi käytännön operatiivisen toiminnan pohjaksi ja varsinkin tautitapausten määrän kasvaessa sekvensointi on huomattavasti hitaampaa kuin testaaminen, joka ei myöskään ole riittävän kattavaa. Seuratessani Venäjän valtion uutiskanavaa kiinnitin huomiota tapaukseen, joka on löytänyt tiensä myös tiedejulkaisuun: yksi vastustuskyvyltään heikko potilas on tuottanut itse peräti 18 virusmuunnosta. (Virological: Emergence of Y453F and Δ69-70HV mutations in a lymphoma patient with long-term COVID-19 - SARS-CoV-2 coronavirus / nCoV-2019 Genomic Epidemiology – Virological) Tämän kaltaiset tapaukset asettavat ihmiset miettimään omaa käsitystämme viruksen luonteesta ja siitä, miten siihen tulisi reagoida, mutta entisestään painottavat sitä, että Suomen valitsema linja viruksille vastustuskyvyltään heikkojen ihmisten suojaamisesta virusaltistukselta on ollut tarpeellinen strategia. Virusmutaatioiden seuraaminen on jossain määrin enemmän akateeminen toimintalinja verrattuna kliiniseen sairaanhoitoon kuten perustesteihin massaotantana sekä yleiseen pandemiatoimintaan, mutta tuottavat hyödyllistä lisätietoa tilannekuvan päivittämiseen sekä erityisesti ulkomailta palaavien henkilöiden tarkempaan seulomiseen ja jatkohoitopäätöksiin. Enemmän huolta kannattaisikin kiinnittää piileviin yllätystekijöihin, joita ei tällä hetkellä yleisesti tiedetä, mutta jotka tulevat ajan myötä esille tämän vuoden aikana.

IC-tilasto_95m_DC.jpg

IC-tilastojen kaikilla kolmella seurantakuvaajalla katsottuna kehityksessä on havaittavissa vähäisiä muutoksia kuten vähäistä kuolintapausten määrän kasvua.
IC-tilasto_95m_D.jpg

Taneli_Poutvaara - 14:58:21 @ 2021, Poikkeustila | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.

To reduce automated spam, this function is protected with a captcha.

This requires content from the third-party provider Google to be loaded and cookies to be stored.





Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.