Kirjoitettua

2020-12-11

2020-12-11_18:10:00 Poikkeustila maailmalla XVIII

Maailmalla todetaan seuraavan yön aikana 70 miljoonaa IC-tautitapausta. Viime seurantajakson havainto IC-tapausten kasvuvauhdin hidastumisesta on todettu IC-tilastoa edustavaksi virhemarginaaliksi ja tosiasiassa suuntana oli kasvuvauhdin nopeutuminen, ei käännekohta. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta IC-tilastoinnin lyhyessä historiassa, kun kehitys ei ole kulkenut vain yhteen suuntaan. Tilastollisen kuvaajan vaihtelut pohjautuvat monimutkaistuvaan yhtälöön, johon vaikuttavat satunnaismuuttujina nyt vuodenaika sekä käyttäytymistavat.

Rokoteohjelmat ovat käynnistyneet standardiohjelmina Venäjällä ja Britanniassa ja uusia maita on liittymässä joukkoon. IC-rokotteessa ei sinänsä ole muuta ennennäkemätöntä kuin valmistusaikataulu ja laajuus. Valtaosa suomalaisistakin on ottanut vertailukelpoisia rokotteita jo vuosikymmenten ajan enempää miettimättä, joten siltä osin kyse ei ole mistään ihmeellisestä asiasta. Rokotteiden turvallisuuden sijaan kannattaisi kiinnittää huomiota muihin lääkkeisiin, ruokiin ja juomiin, jotka sisältävät aliarvioituja riskejä. Huomattava seikka on, että lääkevalmistuksen perustutkimukseen investoinnit ovat nyt monelle lääkevalmistajalle tuottoisaa liiketoimintaa. Suomessa ollaan ajettu alas monia liiketoiminta-aloja, joissa vastaavaa ollaan hankittu ulkomailta halvemmalla. Nyt on todettu, että on ollut kaukonäköistä tuottaa jatkuvia liiketoimintatappioita, jos niillä ollaan varauduttu ennakoivasti epävarmoihin tuleviin odotuksiin.

IC-tilastojen kaikilla kolmella seurantamittarilla katsottuna tilastokehitys on ollut viime seurantajaksolla huonompaan suuntaan.

Itse korostaisin, että nykyisen IC-pandemian aikana on ollut ensimmäisen aallon jälkeen paljon valmistautumisaikaa, joka ollaan osin hukattu alisuorittamisella ja liialla itseluottamuksella. Vastaavasti IC-pandemia on melko lievä verrattuna pahempiin pandemioihin, jotka tulevat ilmaantumaan tällä vuosisadalla, ja myös niiden suhteen voitaisiin samalla valmistautua. Tämä valmistautuminen edellyttäisi eräänlaisten globaalien pandemiavarotoimien käyttöönottoa, jotka sitovat resursseja, sillä kyse on myös tuotanto- ja elämäntapojen muuttamistarpeesta.

Tänä vuonna suomalaisessa retoriikassa ollaan otettu käyttöön vanhanaikainen asenne, jossa Koronavirusta nimitetään viholliseksi, jonka kanssa ollaan sodassa. Vastaava asenne on toistunut laajalti maailmalla ja kyse on pääasiassa puutteellisesta sivistyksestä ja vanhentuneiden oppien käyttämisestä. Se ei todennetusti ole toiminut, sillä vanhoissa toimintamalleissa kysymys on todellisuuden hahmottamisvirheestä.

Itse korostaisin retoriikassa, että koronaviruksesta eikä muistakaan viruksista tai bakteereista päästä koskaan eroon. Viruksia ja bakteereja on jopa asumattomassa avaruudessa – niitä on ollut kauan ennen ihmistä, maailmankaikkeuden kaikki jonkintasoista elämää ylläpitävät planeetat ovat niitä täynnä – ja kysymys on luonnollisesta ilmiöstä, aivan kuten ihminenkin on kehittynyt luonnon rasitteeksi maapallolle. Kun ihminen on pyrkinyt hallitsemaan luontoa, ei se ole ottanut huomioon sitä, että se ei hallitse luonnollisia mekanismeja, jotka ohittavat ihmisyhteisöille tyypillisen järjestäytymisen ja toimintatavat. Nämä universaalit kaikkialla tavallisessa maailmankaikkeudessa vallitsevat lait paljastuvat osittain vasta laajasta tieteellisestä tutkimuksesta ja uusia havaintoja seuraamalla. Luonnolle sodan julistamisen sijaan kannattaisi aloittaa rauhanponnistelut, jotta ihmisen ja luonnon keskinäinen kunnioitus sekä yhteistyö kasvaisi ja ihminen antaisi luonnonmekanismeille harvemmin syitä tuottaa näitä pandemioita. Tämä edellyttää ihmiseltä vaatimattomampaa asennetta ja taloudellisiin mekanismeihin nojaamisen sijasta kokonaisvaltaisempaa harkintaa päätöksenteossa. Eräs lähestymistapa tähän on 15 kuukautta sitten pohtimani talousjärjestelmä, jota kutsun virtaustaloudeksi. Painotus tähän olisi ”pandemiavarautunut virtaustalous”, se tarkoittaa maailmantaloutta, joka toimisi sellaisilla periaatteilla, jotka kestäisivät vakavammat kriisit kuin vuonna 2020 alkaneen IC-pandemian.