Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen. Julkaisin 200. artikkelin 2020-03-14.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language. I published 200th article on 2020-03-14.




2020-08-11

2020-08-11_05:51:00 Poikkeustila maailmalla V – kaikki maat

Tässä jatkan Poikkeustila III -artikkelin tapaan kaikkien maiden käsittelyä, mutta entistä laajemmin. Mukana laskelmassa on 245 maata – kaikki maailman maat ja myös kiistanalaiset alueet – sekä 11 alusta ja Etelämanner. Lähteet ja tilastolliset menetelmät ovat lähtökohdiltaan samoja, kuin 22/7, mutta kuolintapausten analyysiä on laajennettu ja lisäksi olen täydentänyt tilastoja harvinaisemmilla alueilla. Artikkelissa käsitellään IC-taudiksi 7/5/2020 nimeämääni pandemiaa, jota yleisimmin kutsutaan COVID-19 -taudiksi tai kansanomaisemmin pelkäksi koronaksi. Seuraavassa artikkelissa samat tilastot on esitetty maanosittain.

IC-tautiin reagoimisessa ollaan laajalti varauduttu siihen, että epidemia saadaan hallintaan. Olen kuukausia seurannut Venäjän ja Kiinan rokotehankkeiden etenemistä. Venäjällä ja Kiinalla on lähelle valmiita olevia rokoteprojekteja, mutta muualla hankkeet etenevät hitaammin. Kriisitietoisuus ja käsitys siitä, että ei ainoastaan toimita optimistisimman skenaarion mukaan toimii selkeästi paremmin kansainvälisessä pandemiatilanteessa. Toisaalta on myös todettavissa, että pikavauhtia toteutettaviin rokoteohjelmiin liittyy lääketeknisiä riskejä. Korona-viruksen toinen aalto on joka tapauksessa saapumassa, mutta toivottavasti viimeistään kolmannen aallon estämiseen Suomeen saataisiin hankittua rokote.

Poliittisista syistä Suomessa ollaan varautuneita rokotteen hankkimiseen Venäjältä, mutta Suomen omat rokoteohjelman kehityshankkeet ovat ainakin vuoden ajan jäljessä, lännen yliopistojen ja lääketehtaiden ohjelmat ovat ainakin puoli vuotta jäljessä. Suomessa onkin pohtimista omassa asemassaan, kun lännessä muutamat hankkeet sulkevat Suomea yhteistyön ulkopuolelle ja yhteistyöhön Suomen kanssa käyvät hitaat toimijat. Venäjän rokotehanke on kaupallinen ja avoimesti saatavilla – ei siis edellytä Venäjän kansalaisuutta – ja on ollut Venäjälle käyntikorttina yhteistyöhön läntisten toimijoiden kanssa. Kuitenkin venäläisen rokotteen luotettavuus on kysymysmerkki, sillä yleensäkään 100.000 000 % varmuudella luotettavaa rokotetta ei ole olemassa – Suomessakin tunnetaan runsaasti ongelmia lännessä tuotetuista rokotteista, joten venäläisten rokotteiden suhteen ollaan vähintään yhtä varautuneita, varsinkin nopean aikataulun vuoksi. Silti – jos vaihtoehtona on sairastua ja kuolla tai ottaa rokote, niin useimmat ottaisivat rokotteen. Covid-19 -rokote ei teknisesti eroa juurikaan vuosittaisesta kausi-influenssarokotteesta muuten kuin nopeutetun kehitys- ja valmistusaikataulun puolesta harvinaisen pandemiatilanteen vuoksi, joten lääketeknisesti siinä ei ole muita perusongelmia kuin se, riittääkö se nykyisiin virusmuotoihin ja sen tuleviin muunnoksiin. Rokotteen mahdollisia toteutustapoja on kuitenkin paljon kuten seerumia, vasta-aineita ja RNA- ja DNA-tekniikkaa. Vieläkään maailmalla ei ole kuitenkaan kehitetty puutteetonta visuaalista esitystä itse viruksesta.

Suomessa IC-epidemian suhteen Suunnittelutoimisto Poutvaaralla ei ole kansallista toimijan roolia. Osaamisen hyödyntäminen ja vuoropuhelun käyminen on myös ollut yhteistyön rakentamisen kannalta Suomessa melko laimeaa. Oma taustakysymykseni sitten on, olenko liian realistinen arvioissani, mikä pelottaa pois niitä tahoja, jotka haluisivat pysyä vain tavoitemaailmassa ja varautua vain positiivisimpaan mahdolliseen kehitykseen.

Tilastojen päivitys pohjautuu IC-tilanteeseen ajankohtana 2020/08/11 kello 05:30 tilastoinnin mukaan, uudet tapaukset edeltävät 14 vrk. Uutena piirteenä on myös, että epidemiavaiheen analyysi viimeisen 14 päivän kuluessa sisältää uutena merkintänä 8.0 tautitapausta / edeltävät 14 vrk rajan alittavat ja ylittävät maat. On kuitenkin huomioitava, että matkustussuosituksen tekeminen sisältää muitakin rajoja ja edellyttää tapauskohtaista harkintaa. On voinut tulla myös uusia maita, jotka ylittävät rajan, mutta tässä epidemiavaiheessa lasku uusissa tapauksissa alaspäin ei ole todennäköistä. Vaikka resurssipulan vuoksi laskelmat ovat viikko myöhässä julkaisuhetkestä – sisältävät ne muutaman viikon ajankohtaisena kestävää suuntaa antavasti ajantasaista tietoa ja hyvän yleiskuvan maailman tilanteesta usealla vertailumenetelmällä, joita ei ole metodien puolesta instituutioiden julkisessa jakelussa, ei ainakaan yhtä laajasti.

Tietolähteeni ovat pääasiassa Johns Hopkins yliopisto, ECDC, WHO ja Wikipedia. Muuttuvista sähköisistä alkuperäisistä lähdetiedoista minulla on omat digitaaliset kopiot. Väkimäärät on laskettu myös 2020/08/11 mukaan ja kattavat ISO 3166-1 maat sekä lisäksi joukon erillisalueita. Pääasialliset väkimäärälähteet ovat kansallisista väestökelloista, YK:n väestöprojektioista tai kansallisista laskelmista. Aineistoani ei ole saatavissa kokonaisuudessaan mistään yksittäisestä lähteestä ja on esittämistavaltaan erilainen kuin missään tietolähteessä. Väestömäärä on noin 1.6 % pienempi kuin YK:n projektio 11/8/2020, vaikka se pohjautuu samana hetkenä julkaistuun viralliseen tietoon. Tämä ei välttämättä kerro, kumpi tieto on luotettavampi. Siirtomaat ja alukset lasketaan kahteen kertaan, mikä aiheuttaa hyvin vähän vaikutusta kokonaislaskelmiin, sillä siirtomaiden ja alusten osuus maailman väestöstä on vain 0.08 % verran. Tähän kaksinkertaiseen laskentaan on päädytty, sillä kansalliset laskelmat eivät sisällä eriteltyä tietoa lähteistä ja voi olla, että osa kansallisista tilastoista ei laske siirtomaita ja aluksia maansa kokonaistilastoihin. Tilastoihin on otettu erillisalueita, itsehallintoalueita ja suppeasti kansainvälisesti tunnustettuja alueita, sillä aihe on niin tärkeä, että näitä on myös tarkasteltava. Nämä alueet ja maat on merkitty indeksikuviolla selityksineen tilastoon.

Maailman väestömäärä maittain:

IC_WORLD_POPULATION_MAP_20.jpg

Tilastot pohjautuvat Suunnittelutoimisto Poutvaaran omaan maantieteelliseen ja tilasto-osaamiseen ja on tekijänoikeuden piirissä, eikä maailmalla tunneta vastaavaa. Kartta-aineistoissa on ollut käytössä Mapchart-karttapalvelu, jota voin suositella eteenpäin - tekijänoikeussyistä en ole muuttanut heidän määritelmiään maarajoista. Tilastojen taulukkojen pohjalla oleva alkuperäinen aineisto on laajempi ja luonnollisesti eri muodoissa kuin tässä julkaisussa esitetyt tilastotaulukot. Tilasto maakohtaisesti on suuremmassa laajuudessa kuin yleensä lehdistössä tai useimmissa tietopalveluissa, mutta se on jo osin vanhentunutta tietoa tullessaan julkaistuksi. Tästä syystä ja resurssikysymyksistä johtuen, en julkaise vastaavia laajoja katsauksia usein. Tilastot antavat kuitenkin yleissilmäyksen tilasto- ja matematiikkaosaamisestani sovellettuna käytännön yleishyödylliseen aiheeseen ja tarjoaa siihen oman näkökulmani tähän ajankohtaiseen aiheeseen. Tilannekuva hyödyttää myös kansallisten strategioiden vertailussa, sillä se paljastaa ne maat, joiden tilanne poikkeaa muista.

Epäluotettavimmat tilastot koskevat Pohjois-Koreaa ja Turkmenistania. Maissa, joissa on miljoonia asukkaita ja maarajoja, on erittäin todennäköistä epidemian leviäminen rajanylittäjien mukana. Tässä tilanteessa on vain todettava, että kummassakin maassa on virallisen ilmoituksen mukaan yksi sairastapaus, joka ei ole tarinana luotettava, mutta vaihtoehtoista tietoa ei ole saatavilla. Esittäisinkin siten painetta sille, että Pohjois-Korea, Turkmenistan ja todennäköisesti muiden mikrovaltioiden tapaan hyvin pärjännyt Kiribati tekisivät yhteistyötä WHO:n kanssa, jotta myös heidän tilanteensa voitaisiin päivittää kansainvälisiin tilastoihin. Tilastojen vertailukelpoisuudella olisi arvoa, kuten maailman tarkastelussa voidaan todeta ja yksittäisten maiden tietojen puuttuminen maailman tarkastelusta ei ole näille eduksi. Vastaavaa painetta yhtenäiseen tilastolliseen kertomukseen olisi myös Euroopassa. Yhtä lailla myös Euroopasta olisi hyödyllistä, jos Serbia ja Ruotsi julkaisisivat vertailukelpoisia tilastoja taudista selvinneiden määrästä: tätä voidaan saada arvioimalla alun perin sairastuneiksi merkittyjen nykyinen tilanne. Tilastoissa epäjohdonmukaisuudet viittaavat siihen, että vertailukelpoista tietoa ei ole saatavilla, tästä esimerkkinä myös Britanniasta ja Alankomaasta vertailukelvottomat ja todennäköisesti siis virheelliset tiedot taudista selvinneiden määrästä. Toki ymmärrän, että maailman maat mielellään kertoisivat vain positiivisia asioita, mutta muut voisivat oppia virheistä. Ennen kaikkea, yksikään näistä mainituista tilastoissa esiin nousevista maista ei pärjää ilman kansainvälistä yhteistyötä.

On huomattava, että maailmalla on myös kaksikymmentä pientä saarivaltiota, joissa ei ole koronatilannetta, mutta kenenkään ei kannata luulla, että olisi sinne matkailijana tervetullut ilman viisumia, testejä ja karanteenia. Kiribatin saarivaltio on myös maa, josta WHO tai JHU eivät ole julkaisseet tilastoja, mutta on todennäköisesti oikea tieto, että samoin kuin muualla Tyynimeren mikrovaltioissa sielläkään ei ole yhtään sairaustapausta. Yleisimmin suomalaisen matkailijan kannattaa lähteä siitä lähtökohdasta, että hän voi matkustaa koronavapaalle lomalle, kun hän lähtee omalla veneellä kotimaisille vesille eikä tapaa matkansa aikana vieraita paria kymmentä metriä lähempää – siis perinteistä suomalaista lomakulttuuria. Arvioimani toimintamallit 7/5/2020 kirjoituksessani ovat edelleen vahvemmin voimassa. Korostaisin kuitenkin, että toimiminen lupa-, ohje- ja sääntöyhteiskunnassa on huomattavasti epäluotettavampaa kuin se, että jokainen toimii itsenäisesti, kantaa vastuuta ja määrittää käytäntöjä. Toki jos henkilöllä on rajallinen kyky ajatella ja toimia itsenäisesti, on tällöin ohjeista, luvista ja säännöistä selkeää hyötyä toiminnan ohjaamisessa.

Lopuksi: artikkeliani voi kommentoida joko kommenttikenttään tai suoraan minulle. Otan mielelläni myös vastaan kaupallisia tai yhteiskunnallisia soveltamisaloitteita. Kiinnostus on ollut tähän mennessä sen verran vähäistä, että tulen harventamaan tässä laajuudessa olevia tilastokatsauksia: kun epidemia on kiihtymässä ja viisi miljoonaa uutta tautitapausta ilmenee alle kolmen viikon välein, ei ole itselleni kannattavaa ajankäyttöä tehdä viikko tilastotyötä laajaan tilastokatsaukseen kolmen viikon välein - varsinkin kun saan liian vähän palautetta ja soveltamisaloitteita. Joka tapauksessa omasta kiinnostuksestani teen uuden tällaisen vastaavan tilastoanalyysin viimeistään silloin, kun maailmassa on 50 000 000 IC-tautitapausta, ennakkoarvioni mukaan viimeistään tämän vuoden joulukuun alkupuolella.

Edelleen, voisin hyvin nähdä mielekkäänä tehdä työtä IC-viruksen visuaalisen mallin luomisen parissa, jos voisin tehdä siihen liittyen sellaista yhteistyötä, joka ei liity pelkkien taiteellisten konseptien kehittelyyn tai olemassa olevien visuaalisten mallien käyttämiseen pääasiallisena viitetietona. Oma visuaalinen työskentelyni ei pohjaudu pääasiassa taiteellisiin kokemusperäisiin tulkintoihin, vaan minulla on lähes poikkeuksetta mukana luonnontieteellinen ja arkkitehtuurinen näkökulma.

Maailman tilanne IC-tautitapausten määrän mukaan:

IC_WORLD_CASES_20-a.jpgIC_WORLD_CASES_20-b.jpgIC_WORLD_CASES_20-c.jpgIC_WORLD_CASES_20-d.jpgIC_WORLD_CASES_20-e.jpgKartta maailman tilanteesta IC-tapauksista määrällisesti:
IC_WORLD_CASES_MAP_2.jpg
Maailman tilanne uusien IC-tautitapausten määrän suhteessa 100 00 asukkaaseen:

IC_WORLD_N_CASES_20-a.jpgIC_WORLD_N_CASES_20-b.jpgIC_WORLD_N_CASES_20-c.jpgIC_WORLD_N_CASES_20-d.jpgIC_WORLD_N_CASES_20-e.jpgKartta maailman tilanteesta uusista IC tapauksista 100 000 asukasta kohden:

IC_WORLD_N_CASES_MAP_2.jpg

Maailman tilanne IC -kuolintapauksista:

IC_WORLD_D_CASES_20-a.jpgIC_WORLD_D_CASES_20-b.jpgIC_WORLD_D_CASES_20-c.jpgIC_WORLD_D_CASES_20-d.jpg

IC_WORLD_D_CASES_20-e.jpg
Kartta maailman tilanteesta IC-kuolintapauksista määrällisesti:
IC_WORLD_D_CASES_MAP_2.jpg
Maailman tilanne IC-kuolintapauksista suhteessa 100 000 asukkaaseen:

IC_WORLD_D-R_CASES_20-a.jpgIC_WORLD_D-R_CASES_20-b.jpgIC_WORLD_D-R_CASES_20-c.jpgIC_WORLD_D-R_CASES_20-d.jpgIC_WORLD_D-R_CASES_20-e.jpgKartta IC-kuolintapausten määrästä suhteessa 100 000 asukkaaseen:

IC_WORLD_D-R_CASES_MAP_2.jpg

Taneli_Poutvaara - 04:50:52 @ 2020, Poikkeustila, Suunnittelutoimisto Poutvaara | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.





Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.