Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen. Julkaisin 250. artikkelin 2020-12-17.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language. I published 250th article on 2020-12-17.




2019-11-01

2019-04-14_14:16:45 Vaalit 2019

Eduskuntavaalit ratkeavat tänä viikonloppuna. Arvioin aihetta.
 
Puoluejärjestelmä
 
Suomen puoluejärjestelmä on monipuoluejärjestelmä. Maailmalla tunnetaan yleisemmin esimerkiksi yksipuoluejärjestelmiä kuten Kiina ja Pohjois-Korea, joissa yksi puolue päättää kaikesta. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa on käytännössä kaksipuoluejärjestelmä – vaikka muut puolueet eivät ole kiellettyjä, poliittisen järjestelmän rakenteellisesta syystä ne eivät vain ole edustettuina valtakunnallisella tasolla. Venäjä on Suomen tapaan monipuoluejärjestelmä, mutta kuten Yhdysvallat, se on presidenttikeskeinen liittovaltio. Huomattavaa on, että Suomea lukuun ottamatta näissä kaikissa mainitsemissani muissa maissa oman maan kritisointi on lainsäädännöllisesti rajoitettua. Kuinka kriittisiä suomalaiset sitten ovat?
 
Suomen puoluejärjestelmä nojaa pitkälti Venäjän vallan aikaiseen eduskuntauudistukseen 1907 ja sen jälkeen jatkuneeseen kehitykseen, jossa vallankäyttö ja päätöksenteko ovat toisen maailmansodan jälkeen hajaantuneet. Kehitys on siis ollut päinvastainen kuin Neuvostoliiton jälkeisellä aikakaudella Venäjällä, jossa valtaa on pyritty keskittämään presidentille. Kysyä kuitenkin sopii, voiko kukaan uskoa, että yksittäinen ihminen pystyisi koskaan päättämään miljoonien ihmisten asioista? Yhdysvalloissa tätä ongelmaa on hahmotettu termillä ”Deep State”, joka tarkoittaa taustalla olevaa vaikutusvallan verkostoa, joka toimii itsenäisesti suhteessa valtion poliittiseen johtoon nähden ajaen omia päämääriään ja tavoitteitaan. Esimerkkinä tästä ovat asevoimien hallinto, valtion viranomaiskoneisto sekä hallinnon virkamiehet. Joskus taustavoimat toimivat itsenäisesti suhteessa valittuihin poliitikkoihin aiheuttaen esteitä, vastustusta ja politiikan muuntamista tai erilaiset intressitahot toimivat itsenäisesti suhteessa hallintoon. Maailmanpolitiikassa tunnetaan jopa olemassa olevien valtioiden korvaantumista taustaverkostojen ottaessa vallan.
 
Suomen puolueet
 
Ennemmin kuin näkyvä taustaverkosto, Suomessa ehkä ensisijainen ongelma on laajalti suosittujen johtajien puute, tehottomuus ja muutossuuntien havaitseminen pääasiassa jälkikäteen. Vuonna 1907 perustetut puolueet ja niiden jatkajat edustavat nykyeduskunnassa 64.5 % kansanedustajista. Seuraavassa arvioin lyhyesti puolueita ainoastaan omasta näkökulmastani, jota voisi luonnehtia sitoutumattomaksi. Puolueiden tunnuksia käytetään kuvituksessa ainoastaan havainnollistavassa mielessä viittaamaan puoluejohtajien edustamaan puolueeseen ja vastaamaan kysymyksiin siitä, mitä puolueiden tunnukset edustavat graafisella tasolla.
 
 
 
 
Keskusta
Vaalit_Kes.jpg
Keskustapuolue on muuttunut maaseutupuolueesta valtakunnalliseksi yleispuolueeksi. Hallitusvastuu tulee näissä vaaleissa tarkoittamaan protestoivia äänestäjiä.
 
 
 
 
 
Kokoomus
Vaalit_Kok.jpg
Kokoomus on Keskustan tavoin pyrkinyt siirtymään yleispuolueeksi ja on niin ikään ollut hallitusvastuussa.
 
 
 
 
 
 
 
Kristillisdemokraatit
Vaalit_Kri.jpg
Kristilliset ajaa kristillistä arvopohjaa, mutta on perinteisesti ollut pieni puolue osin samaan arvopohjaan tukeutuvan Kokoomuksen ja Keskustan kanssa.
 
 
 
 
 
 
Perussuomalaiset
Vaalit_Per.jpg

Perussuomalaiset ovat Kristillisdemokraattien kanssa samana aikakautena syntynyt pienpuolue, joka vuoden 2011 eduskuntavaaleissa syntyi uudeksi pääpuolueeksi. Puolueella ei ole akateemista ideologiaa.
 
 
 
 
 
 
RKP

Vaalit_RKP.jpg

Svenska Folkpartiet vill att Finland ska vara ett tvåspråkigt land också i framtiden. Partiets betydelse har minskat efter engelska har fått en större roll i utbildingssystemet och i internationella sammanhang.
 
 
 
 
 
 
SDP
Vaalit_SDP.jpg
SDP oli alun perin suomalaisista puolueista suurin, mutta sen merkitys on vähentynyt kaikkien puolueiden omaksuttua samoja arvoesiintymisiä. Viime vaalien häviäjä on kuitenkin kääntymässä tulevien vaalien voittajaksi ja suurimmaksi puolueeksi, mutta hallitusneuvotteluista ennustaisin vaikeita, sillä SPD:n perinteiset hallituskumppanit eivät näytä saavan määräenemmistöä ja puolue on ollut ennen vaaleja vahvassa oppositioasemassa Keskustan ja Kokoomuksen kanssa.
 
 
 
 
Sininen tulevaisuus
Vaalit_Sin.jpg

Sininen tulevaisuus on Perussuomalaisista erkaantunut poliittinen puolue, jolla ei ole kansanedustajien määrää vastaavaa yleistä suosiota.
 
 
 
 
 
 
 
Seitsemän tähden liike
Vaalit_Th.jpg
Seitsemän tähden liike on lähes yksinomaan Väyryseen nojaava puolue, minkä vuoksi sille on käynyt samoin kuin pienpuolueille.
Puoluetuen jakaminen ainoastaan kansanedustajapaikkojen mukaan on Suomessa johtanut kehitykseen, jossa pienpuolueita syntyy ja loppuu jatkuvasti. Vanhoja puolueita myös jatketaan uusilla nimillä, vaikka ne eivät saa edustajia. Yleisen ennusteen mukaan minipuolueet saavat Suomessa yhden tai korkeintaan kolme kansanedustajaa.
 
 
 
 
Vasemmistoliitto
Vaalit_Vas.jpg

Vasemmistoliitto on ideologisesta vasemmistosta kehittynyt SDP:tä pienempi arvopuolueeksi muuttunut puolue, jolla on oma kannattajakuntansa. Samoin kuin SDP:n tapauksessa – muut puolueet ainakin ennen vaaleja tuovat esiin samoja arvoja ja lupaavat tukea kaikille. Euroopan Unionin ja globalisaation myötä ideologinen toimintaympäristö on muuttunut. Suomen eduskunnassa ei ole vuosikymmeniin ollut enempää kuin kaksi vasemmistopuoluetta ja ne ovat molemmat maltillisia.
 
 
 
 
Vihreät
Vaalit_Vih.jpg

Öljykriisin jälkeisistä ympäristöliikkeistä puolueeksi kehittynyt Vihreät on rakentanut yleisesti kiinnostavan ideologian. Vihreiden asemaa on heikentänyt se, että kaikki puolueet ovat omaksuneet samankaltaisen retoriikan ympäristönsuojelusta. Vihreiden joukossa on radikalisoituneita ideologioita, jotka eivät kuitenkaan vaikuta valtapolitiikkaan, mutta ovat herättäneet huomiota.
 
 
 
 
 

Puolueiden logot
Puolueiden logoilla on graafisen suunnittelun asiantuntijan näkökulmasta oleellinen merkitys puolueiden synnyttämään mielikuvaan. Nykyaikaisella sähköisen viestinnän aikakaudella kaikilla edellä esitetyillä kymmenellä logolla on edellytyksiä toimia sähköisessä viestinnässä. Tässä jakaisin logot muutamaan tyyppiin:
 
Puhtaasti tekstilogoa edustaa Vihreiden logo, jossa on käytetty kahta erityyppistä kirjainleikkausta – vahva suomenkielisellä ja kevyt ruotsinkielisenä.
 
Ainoa logo, jossa kuviomerkki on läpikuultava on Vasemmistoliiton logo. Vastaavasti vähiten graafisia erikoistehosteita käyttää Seitsemän tähden liikkeen logo, mutta siinä on eniten elementtejä.
 
Keskusta, Kokoomus, Kristilliset, RKP, Sininen Tulevaisuus, Seitsemän tähden liike ja Vasemistoliitto nojaavat logoon, jossa on puolueen nimi ja osin esittävä tunnusmerkki. Varauksella näin on myös SDP.n suhteen.
 
Typografiaan ja täysin abstraktiin taustaan viittaa Perussuomalaisten logo. Sininen tulevaisuus käyttää osin typografiaan viittaavaa abstraktia monimerkityksellistä kuviota. Samoin typografiaan viittaa myös Kristillisdemokraattien logo. Puhdasta typografiaa käyttää vain Vihreät.
 
Konkreettiseen eläin- tai kasvimaailmaan viittaavat Keskusta, Kokoomus, RKP, Seitsemän Tähden liike ja Vasemmistoliitto.
 
Suomen puoluekentän jakautumisen porvaripuolueisiin ja vasemmistopuolueisiin on kuin olisi päätetty siten, että Kokoomus ja Keskusta käyttävät kasviaihetta kun taas SDP ja Vasemmistoliitto käyttää sekä pyöristettyä että kulmikasta massaa.
 
Kaikkien logojen suunnittelijat ovat olleet graafisen suunnittelun ammattilaisia, mutta taustalla on erilaisia tavoitteita ja mielipiteitä. Graafisen ilmeen suunnittelu puolueen kokoiselle organisaatiolle on suuritöinen urakka, sillä viestintä kattaa tyypillisesti kaikki graafiseen ilmeeseen kuuluvat osa-alueet.

Taneli_Poutvaara - 18:05:10 @ 2019, Design, Poutvaaran Kamerakoulu, Suomen politiikka | Lisää kommentti




Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.