Suunnittelutoimisto Poutvaara - Design Bureau Poutvaara
Taneli Poutvaara

Kirjoitettua

Aloitin kirjoitusten julkaisemisen 18.12.2015 keskittyen aluksi blogi -muotoiseen kirjalliseen esittämiseen. Vanhat 185 kirjoitusta siirrettiin uuteen graafiseen pohjaan lokakuussa 2019 ja alkuperäinen julkaisuajankohta on mainittu otsikossa. Osa kirjoituksista on enemmänkin esseitä, itsenäisesti julkaistuja tutkimuksia tai itsenäistä journalismia. Tästä syystä uusi nimi on ”Kirjoitettua”, ollen pääasiassa suomenkielinen. Julkaisin 250. artikkelin 2020-12-17.

 

I started publishing writings in 18.12.2015 with focusing at the beginning in blog -format written representation. The old 185 writings were transferred to the new base in October 2019 and the original publication time is mentioned in the heading. Part of the writings are more like essays, independently written research papers or independent journalism. This is why the new name is “Kirjoitettua” translated as “Written”, being mainly in Finnish language. I published 250th article on 2020-12-17.




2019-11-01

2018-10-30_12:20:28 Riskirakentamista

Suurissa rakentamisinvestoinneissa havaittuja riskejä on realisoitunut.
 
Alkukuusta arvioin YIT:n toista rakennushanketta Keski-Pasilan alueelle. Ensimmäinen YIT:n iso hanke Keski-Pasilaan on ollut kaavavarauksissa puoli vuosisataa ja se on pitkälti toteutumassa uutena Pasilan rautatieasemana ja siihen liittyvänä kiinteistökehityshankkeena. Hanke on massoittelultaan luonnollinen jatkumo Itä-Pasilan rakentamiselle, mutta pinta-verhoilu on digiaikaa. Vaikeaa kuitenkin tässä vaiheessa verrata, pidänkö enemmän Itä-Pasilasta vai uudesta Keski-Pasilasta. YIT:n uusi tornitaloryhmä-hanke sijoittuu Keski-Pasilan eteläpuolelle. Siinä valittiin viereiseen hankkeeseen verrattuna rakentajalle riskialttiimpi strategia poiketen suorakulmaisten särmiöiden muotoisista rakennusmassoista. YIT on kuitenkin iso yritys ja sillä on käytännössä resursseja tehdä rakentamista tappiolla. Kuten Hakan konkurssi vuonna 1994 todistaa, ei rakennusliikkeen kokokaan ole jatkuvuuden takeena.

Keski-Pasila_Web.jpg

Kuvassa Keski-Pasilan rakentamisalue viime keväänä.

 

Toinen iso riskihanke Helsingissä on SRV:n rakentama Kalasataman keskus. Hankkeen toteutuneet osat ovat metron silta, moottoritiesilta, pysäköintiluola, kauppakeskus ja terveysasema. Kuten YIT, on myös SRV pörssissä, vaikka se onkin pienempi yritys. Ensi vuonna odotellaan tietoja SRV:n tämän vuoden liiketoimintatappioiden määrästä ja Kalasataman keskuksen tornien toteuttamisaikataulusta. Tähän mennessä odotukset ovat matalalla.

 

SRV:n liikevaihto on vajaa miljardi euroa, henkilökuntaa on tuhatkunta ja liikevoitto tulee kääntymään tappiolliseksi. YIT:n liikevaihto on vajaa kaksi miljardia euroa, henkilökuntaa on 5500 ja liikevoiton suunnasta ensi vuodelle on vaikeaa tehdä arvioida. Lemminkäisen liittäminen YIT:hen on nostamassa liikevaihdon 3.4 miljardiin euroon, henkilökunnan määrän kymmeneen tuhanteen ja lisäämässä yhtiön kykyä kärsiä tappioita.

 

Kalasataman keskuksen projektissa on ollut vastoinkäymisiä alusta lähtien. Ensin oli vuosia kestänyt kaavavalitusprosessi ja Kulosaaren sillan korjaus, sitten terveysaseman suunnittelufilosofiaa on kritisoitu liian kokeilevaksi, seuraavaksi tornien toteutuman värimuutosta on kritisoitu, sitten kauppakeskusta on pidetty sokkeloisena, hiljattain päätornin toteutusaikataulu on hidastunut ja hanke on kohdannut kaupallisia vastoinkäymisiä.

Kaavavalitusprosessi on Suomessa yleinen ongelma, mutta hyvin harvoin valitukset onnistuvat. Terveysaseman suunnittelussa on otettu riskejä ja voisi kysyä, onko vapaamuotoista esittävä julkisivu irvikuva terveysaseman kurinalaisesta ja ankarasta sisätilojen erottelusta kahteen maailmaan – terveysalan ammattikuvan etäännyttämisestä asiakkaista.

 

Tornien värimuutosta on kritisoitu, kun se on muuttunut havainnekuvien valkoisista seinäpaneeleista harmaiksi. Arkkitehdin mukaan elementtien saumat olisivat olleet häiritseviä, jos paneelit olisivat olleet valkoisia, ikkunoiden ja paneelien välillä olisi ollut suuri kontrasti ja lisäksi harmaa on yleisin tornien väri. Voisi kuitenkin kysyä, olisiko valkoisiin seinäpaneeleihin sitoutumisesta ollut haittaa: ikkunat heijastavat tietyissä tilanteissa valkoista taivasta, yöllä kuultavat sisätilojen valoa, ja tietyissä valaistusolosuhteissa torni olisi ollut ikkunoista sekä elementtien saumoista riippumatta alkuperäisten havainnekuvien mukainen kiiltävän valkoinen. Nyt on panostettu harmaaseen arkiväriin.

Kalasatama_web.jpg

Kuvassa tornityömaa viime keväänä.

 

Kalasataman kauppakeskuksessa otettiin sama riski kuin Stockmannin ruokaosaston remontissa. Aiempi ruokaosasto jakaantui kahteen kerrokseen, jossa kuljettiin kehä liukurampin ympäri kahdessa kerroksessa. Nykyinen ruokaosasto on sokkeloinen ja monimuotoinen ja sieltä on vaikeaa löytää etsimäänsä. Reitit myös harhailevat epäsäännöllisesti. Remontti on karkottanut asiakkaita vaikeaselkoisuuden vuoksi – luonnollinen jatkumo on, kun S-Ryhmä on ostanut Stockmannin ruokaosaston. Remontin filosofia oli sinänsä tuoda moderniutta, mutta kaupan näkökulmasta noudatettiin yksinkertaista periaatetta: jos asiakkaat saadaan harhailemaan kaupassa mahdollisimman kauan aikaa, ostoskärryt täyttyvät heräteostoksista. Ovatko asiakkaat oikeasti näin tyhmiä? Myös Kalasataman kauppakeskuksessa on pyritty välttämään nopeaa orientaatiota ja nopeaa löytämistä. Eri asia kuitenkin on, onko siitä ostosten määrän kasvattamiselle mitään hyötyä: asiakkaat eivät liiku ostoskärryjen kanssa ja heidän syömiskertojen määränsä on rajallinen. Kauppakeskus on melko tavanomaista perusrakentamista, vaikkakin rakennemateriaalit ovat suomalaiseen rakentamiseen verrattuna tavallista kalliimpia. Suomen pääkaupungissa on kuitenkin paljon kauppakeskuksia sekä kauppoja ja muodit vaihtelevat – kaikkialle ei riitä asiakkaita. Kansainvälisesti kauppakeskuksista positiivisesti mieleeni muistuvat helposti orientoituvat ja selkeät kauppakeskukset, monet niistä Kalasatamaa suurempia ja detaljoinniltaan sekä sisätilojen arkkitehtuuriltaan ansiokkaampia.

 

Kalasataman tornit ovat pohjaltaan neliömäisiä, mutta eivät ihan: niiden erikoisuus on julkisivujen ulkonevat rakennusmassat ja niiden kulmavaihtelut. Voisi kuitenkin kysyä, olisiko hyvin detaljoitu kiinteä rakennusmassa ollut parempi strategia? Ensimmäisen tornin toteutusaikataulu on myöhässä, ostajien kiinnostus on ollut odotettua vähäisempää ja kustannukset ovat olleet tavoiteltua korkeammat. Olisiko nämä voitu välttää selkeämmällä strategialla? Kaupallisen kiinnostuksen vähäisyys on myös ongelma: tähän mennessä toteutuksessa on yksi torni kahdeksasta ja uudet tornit etenevät osin ensimmäisen tornin myynnistä saatavilla rahoilla, sillä SRV ei vain rakenna vaan myös hallinnoi aluetta. Oletettavaa kuitenkin on, että hanke ei pysähdy – pitkään jatkuvista rakennustyömaista Redin Kauppakeskuksen ympärillä olisi myös kaupallista haittaa. Siksi hanke pitää saada toteutettua loppuun, vaikka SRV:n tappioilla, sen on rakennusliike hankkeesta kaupungille velkaa.

Taneli_Poutvaara - 17:53:30 @ 2018, Helsinki, Rakentaminen, Talous | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.





Minulla on itsenäiset tekijänoikeudet ”Kirjoitettua” -kirjoituksiin ja niiden kuviin. Halutessasi julkaista sisältöä, viitata siihen tai lainata sitä, voit hakea lupaa kirjallisella hakemuksella. Viittauksissa yksityiskohtia ei saa irrottaa asiayhteydestä eikä vääristää.

 


I have independent copyrights for the writings in the “Kirjoitettua” -writings and the illustrations. If you wish to publish the contents, refer to it or quote it, you can apply for a license with a written application. In reference the details should not be separated from the context nor distorted.