2019-10-30
Jääkiekon MM-kisat etenevät torstaina puolivälieriin, lauantaina välieriin ja sunnuntaina pronssiotteluun sekä loppuotteluun. MM-kisat käydään Moskovassa ja Pietarissa.

Moskovassa käydään A-lohkon pelit, kun taas Pietarissa pelataan B-lohkon pelit. A-lohkosta puolivälierissä pelaavat Tšekki, Venäjä, Ruotsi ja Tanska. B-lohkosta puolivälierissä tulevat pelaamaan Kanada, Suomi ja Saksa sekä Yhdysvallat. Puolivälieristä ovat pudonneet A-lohkosta Sveitsi, Latvia, Norja sekä Kazakstan ja B-lohkosta Slovakia, Ranska, Unkari sekä Valko-Venäjä. Entiset Neuvostotasavallat Kazakstan ja Valko-Venäjä olivat lohkojensa viimeiset.
Suomi on voittanut jo Slovakian, Valko-Venäjän, Saksan, Yhdysvallat, Unkarin, Ranskan ja on illalla kisaamassa Kanadan kanssa B-lohkon ykköspaikasta. Tähän mennessä Suomi on pelannut Pietarissa, puolivälierät käydään sekä Pietarissa että Moskovassa, välierät vain Moskovassa ja loppuottelu Moskovassa 22. toukokuuta.
Venäjällä on perinteisesti ollut kilpailua Pietarin ja Moskovan välillä, mutta Venäjä on laaja maa, jossa on mittavia investointeja myös muihin kaupunkeihin, jotka tunnetaan Suomessa heikommin. Näistä voisi todeta Olympiakaupunki sekä Formularata Sotšissa, jotka rakennettiin 2007-2014 sekä vuonna 2018 jalkapallon MM-kisat 11 kaupunkiin (Kaliningrad, Pietari, Moskova, Kazan, Nizni Novgorod, Samara, Volgograd, Saransk, Rostov-on-Don, Sotši ja Jekaterinburg). Näistä FIFA jalkapallon maailmacup tulee maksamaan noin 10,4 miljardia euroa, Sotšin olympialaiset maksoivat 45 miljardia euroa sekä lähes samalla valmistui myös Venäjän F1-Grand Prix-kisa-alue. Suomalaiset ovat perinteisesti pärjänneet hyvin sekä formulakuljettajina että jääkiekkojoukkueina. Sen sijaan jalkapallossa Suomi ei ole pärjännyt, pääosin ilmaston vuoksi.
Jääkiekon MM-kisoihin odotetaan 311 000 katsojaa ja niitä varten on perusparannettu kahta jääkiekkohallia, kuten muutama kuukausi sitten kirjoitin tässä blogissani. Näiden kisojen osalta, koska uusi infrastruktuuri on vain kaksi hallia ja ovat luonteeltaan perusparannusta kotikaupunkien käyttöön, kokonaistulos jää taloudellisesti positiiviseksi. Jos arveltaisiin, että jokainen kisaturisti käyttää matkansa aikana noin 1500 euroa hotelleihin, ruokaan, lippuihin ja venäläiseen liikenteeseen, olisi kisojen liikevaihto noin 450 miljoonaa euroa. Tämä kassavirta, mukaan lukien tulevat tulot parannetuista Moskovan ja Pietarin jääkiekkohalleista, sekä kisojen positiivisuutta herättävä ilmapiiri, tekee kisat Venäjän taloudellisesti kannattavimmaksi urheilutapahtumaksi tällä vuosikymmenellä. Maailmanpoliittinen ilmapiiri on tietenkin taas tänäkin vuonna riitainen, mutta jotenkin on muistissa, että vastaavia kiistoja on ollut Euroopan sisäisessä sekä maailman historiassa vähintään jokaisella vuosikymmenellä viimeisen vuosisadan ajan – kiistojen aiheet sen sijaan muuttuvat abstraktilla tasolla tarkasteltuna. Tämä ei kuitenkaan vähennä jääkiekkokisojen merkitystä, varsinkin kun sekä Pikkuleijonien että Leijonien joukkueet ovat tänä vuonna olleet voittamattomia maailmanmestaruuskisoissa. Puolivälierissä tulee pelaamaan kahdeksan joukkuetta, Suomi on näistä väkilukunsa puolesta kisojen pienin maa ja pinta-alaltaan lohkonsa pienin maa, mutta yhä sitkeästi mukana kärkikamppailuissa.
17.05.2016
Taneli_Poutvaara - 13:21:53 @ 2016, Jääkiekko, Urheilu, USA, Venäjä
|
Lisää kommentti
Lisää kommentti
Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.