2019-11-01

2018-08-31_20:28:09 Museoidea

Helsingin päättäjät ovat suurellisesti luvanneet suurta arkkitehtuurin ja designin museota Helsinkiin. Missä määrin kyse on kaupunkilaisten huijaamisesta?
 
Helsingissä on nykyään Suomen Rakennustaiteen Museo ja Designmuseo samassa korttelissa. Molemmat rakennukset soveltuvat näyttely- ja museokäyttöön. Toista vuosikymmentä sitten ehdotettiin Kauppatorin nykyisen Tivolin paikalle uutta Armi-keskusta näille vanhoille museotiloille ja ilmeisesti saman hylätty idea kaivettiin esille uutena museona Hietalahden rantaan.
 
Periaatteessa jos kaupunki haluasi hankkeesta korkeatasoisen suunnitelman, niin sellainen voidaan laatia korkeilla kustannuksilla, mutta kaupungille sanoisin: älkää nyt taas maksattako kaupunkilaisten rahoilla uutta arkkitehtuurikilpailua, jonne tulee vain keskinkertaisia ehdotuksia, joista yhtään ei toteuteta. Arkkitehtuuria ei tehdä arkkitehtuurikilpailuilla: arkkitehtuuria kehitetään suunnittelulla, siihen liittyvällä tuotekehittelyllä, suunnittelun mukaisella toteutuksella ja näistä maksetaan kulut. Kukaan johtavista arkkitehtitoimistoista ei enää osallistu Suomen arkkitehtikilpailuihin, jos suunnitelman tekeminen maksaa muutaman sata tuhatta tai pari miljoonaa euroa ja kilpailusta jaetaan ensimmäisenä palkintona 30 tuhatta euroa. Tämän kaltaisiin kilpailuihin saadaan vain keskinkertaisia ehdotuksia, totean myös omasta puolestani, että en ottaisi puolen miljoonan euron pankkilainaa, että ottaisin osaa kilpailuun, johon osallistuu tuhat henkeä ja kilpailun pääpalkinto olisi muutaman kymmenen tuhannen euron verran.
 
Helsingin päättäjät voivat tehdä konkreettisia toimia arkkitehtuurin ja designin museon kehittämistä varten. Konkreettinen toimi ei ole palkata kansainvälisesti keskinkertaista arkkitehtuuritoimistoa tekemällä kansainvälisesti keskinkertainen ehdotus, jota Suomessa markkinoidaan maailman hienoimpana museona. Konkreettinen toimi olisi taata näille kahdelle museolle sellaiset lisämäärärahat, että heidän ei tarvitse supistaa tai ajaa alas toimintojaan. Puhutaan lähinnä siitä, että rahoituksella turvataan museon aiemmat aukioloajat ja pidetään museoiden henkilökunnan määrä ennallaan, jotta ei tarvita lisäirtisanomisia ja toimintojen jo toteutettua vähentämistä. Uusia arkkitehtuurikilpailuja ei siis tarvita, nykyiset toimitilat riittävät varsin hyvin ja uusien toimitilojen sijaan kannattaa keskittyä siihen, että museot voivat pitää oviaan auki kävijöille – se tulee vielä ehdotettua huomattavasti halvemmaksi.
 
Päivitys 2019:
 
Suomeen yleensä valmistellaan suurella tohinalla kilpailuja, joihin arkkitehdit pääosin omakustanteisesti riskirahoituksellaan osallistuvat, mutta muualla maailmalla on tapana tehdä tilaus ja käyttää rahaa tasokkaaseen progressiiviseen suunniteluun.

Taneli_Poutvaara - 17:52:15 @ 2018, Arkkitehtuuri, Asia lyhyt, Helsinki, Talous | Lisää kommentti

Lisää kommentti

Täydennä alapuolinen lomake kommenttisi lisäykseen.