2019-11-01

2018-08-24_17:47:13 Hanasaaren voimala

Helsingissä on ollut keskustelua Hanasaaren voimalan alueen jatkokehityksestä. Timo Penttilän postuumin kirjoituskokoelman perusteella arvelen muodostaneeni aiheesta hyvän kannan.
 
Hanasaaren voimala ei ole yhtä näkyvä, kuin käytössä jatkava Ruoholahden vieressä sijaitseva modernisoitu Salmisaaren voimala-alue. Toisin kuin Salmisaaressa, ainoa este rakentamisen jatkokehitykselle on Hanasaaren voimala, maanalainen varastotila ja pintamaan puhdistaminen.
 
Itse näen, että Timo Penttilä oli hyvin tiedostanut, että hän ei ollut suunnitellut kulttuurirakennusta, kuten vaikkapa laadukas Hanasaaren ruotsalaisille tärkein kulttuurikeskus Länsiväylän varrella. Hanasaaren voimala on pelkkä teknisen lämpövoimalaitteiston kuori lisäjärjestelmineen, kuten piippuineen. Tekniset laitteistot ovat eliniältään rajalliset ja tuohon aikaan myös rakennus suunniteltiin käyttöiältään rajalliseksi. Näin luonnollinen toimintatapa on kuten tontilla sijainneen vanhemman voimalan loppukäsittely: huolellinen dokumentointi ja purkaminen totaalisesti, sekä maaperän siirto ja puhdistaminen. Koska tähän menee aikaa, voidaan siirtymäajaksi alue osin avata yleisölle.
 
Hanasaaren alue mahdollistaa energian tuottamisen ja varastoinnin toimintojen lopettamisen jälkeen laajaa maantäyttöä ja Merihakaa laajempaa rakentamista. Alueen käyttäminen rakentamiseen on erittäin kiinnostava vaihtoehto, koska jopa Hakaniemen rantaa on harkittu täytettäväksi ja rakennettavaksi. Hanasaaren alueen jatkokehitys mahdollistaa Kalasataman alueen ja Merihaan alueen luontevan yhdistämisen. Koska Helsingissä on rakentamisen tiivistämispaineita, luonnollinen kehityssuunta olisi Hanasaaren alueen kehittäminen rakentamiskäyttöön 5-10 vuoden sisällä. Näin voidaan hyödyntää myös Sörnäisten rantatietä sekä Kalasataman keskusta metroasemineen, yhtä lailla myös kevyen liikenteen yhteyttä keskustaan työmatkaliikenteessä. Olen aivan varma, että myös kaupunkirakennetta miettinyt Penttilä pitäisi nykyään Hanasaaren aluetta tukkeena elävälle kaupunkirakenteelle ja haittana ihmisten liikkumiselle. Kun otetaan huomioon vielä satamatoimintojen lakkaaminen, olisi luonnollinen kehitystapa myös laaja keinotekoisen rantaviivan maatäyttö, jolla poistettaisiin altaita rantaviivasta, lisättäisiin alueen pinta-alaa ja luotaisiin helppokulkuinen ja laaja yhteysverkosto samaten mahdollistaen lukuisia uusia kortteleita nykyisten altaiden paikalle.
 
 
Päivitys 2019:
 
Helsingissä ei ole ollut erityisemmin mitään kiinnostusta esittämästäni kaavoitus -aiheesta. Tunnelit Ruoholahdesta Kalasatamaan ovat puolestaan herättäneet kiinnostusta autoilevissa kaupunkilaisissa, kuitenkaan itse keskustatunnelin rahoitukseen ei haluta käyttää rahaa.
 
Kivihiilen kulutus lopetetaan Suomessa 2030 mennessä, Helsingissä 2024 mennessä. Hanasaaren voimala on näin mahdollisesti viiden vuoden kuluttua tulossa purkuun. Kaukolämmön tuotantokysymyksissä perinteinen luonnonsuojelupuolue Vihreät on riveiltään epätasainen, puolue on esittänyt vuonna 2017 Helsingin kaukolämmitykseen omaa ydinvoimalaa ja eduskunnassa tukenut asian selvittämistä 11/2018. Energiantuotannon rakenteen muuttamisen kyllä ymmärrän, mutta suojavyöhykkeet ja etukäteisvarautuminen on omaa suunnitteluajatteluani. Kaikkeen mahdolliseen varautuminen tekeekin omista aloitteistani samalla kalliimpia, mutta toteutettavuus on mielestäni ensisijaista suunnittelussa.

Taneli_Poutvaara - 17:50:05 @ 2018, Arkkitehtuurin historia, Asia lyhyt, Energia, Helsinki, Rakentaminen, Talous, Ympäristö | Lisää kommentti