2019-10-31

2016-11-04_05:29:59 Unesco ja Suomi

Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin Yhdistyneet kansakunnat eli YK ja kolme viikkoa myöhemmin Unesco eli YK:n kasvatuksellinen-, tieteellinen- ja kulttuuriorganisaatio. Unescon ylläpitämä eräs arvovaltainen lista on maailmanperintöluettelo. Useimmat Suomessakin ovat siitä kuulleet kotimaan turismin kautta, vaikka rakennusalan väelle kyse on tutummasta aiheesta kuin päätöksentekijöille.

Seuraavassa esitän Suomen neljä ensimmäistä Unescon maailmanperintökohdetta:
 
1. Unescon maailmanperintökohdelistalla ensimmäinen kohde Suomessa on Suomenlinna vuodesta 1991.

UN_1_Kustaanmiekka.jpg

Kustaanmiekka on Suomen tunnetuin kapea meriväylä.

UN_2_Kalliot.jpg

Kustaanmiekan kalliot ovat Helsingin tunnetuimpia näköalapaikkoja.

UN_3_Hauta.jpg

Suomenlinnan rakennustöistä vastanneen Ehrensvärdin hautamuistomerkki muistuttaa Suomenlinnan rakentamisesta ja Helsingin kesken jääneestä rakentamisesta, jonka valmistumisen pääkunnia annetaan nykyään Engelille.
 
 
 
2. Vuodesta 1991 myös Vanha Rauma on kuulunut Unescon maailmanperintölistalle.

UN_4_Rauma.jpg

Vanhan Rauman keskusta ei ole vielä autoton, mikä on modernisaation vaatimus.

 

 

 

 

3. Vuodesta 1994 Petäjäveden vanha kirkko on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon. Se on toistaiseksi ainoa Suomessa oleva yksittäinen rakennus, joka kuuluu tähän arvovaltaiseen rekisteriin.

UN_5_Keuruu.jpg

Petäjäveden kirkon lähiympäristö on valitettavan meluinen, mutta muodostaa modernin infrastruktuurin ja tarjoaa selkeät näkymät.

UN_6_Keur_si.jpg

Petäjäveden kirkko valmistui 1764 ja se on taloteknisesti alkeellinen, vaikkakin puurakenneteknisesti taidokas, hieman naivistinen arkkitehtuuriltaan, mutta silti sympaattinen ja huolellisesti rakennettu.

 

 

 

 

4. Verlan tehdas on kuulunut vuodesta 1996 Unescon maailmanperintöluetteloon.

UN_7_Verla.jpg

Verla on ensisijaisesti Suomen puunjalostuksen historiamuseo. Kun tehtaan toiminta lopetettiin 1964, kutsuttiin tuotantolaitosta museotehtaaksi, koska sen tehdaslaitteet olivat vanhentuneet.  Tehdas avattiinkin museona 1972, Unescon maailmanperintöluettelon perustamisvuonna, ja tehdas on nykyään suosittu turistikohde.
 
Näiden kohteiden lisäksi maailmanperintökohteina Suomessa tunnetaan Sammallahden pronssikautinen röykkiöalue Raumalla, Struven maanmittausketju ja Merenkurkun saaristo. Nämä eivät ole kovia arkkitehtuurisia kohteita, vaan arkeologinen kiviröykkiö, maan halkaiseva maanmittauspisteiden ketju ja luontoalue. Sammallahden kiviröykkiön kaltaisia kohteita on Suomessa paljon, Struven ketju on siten vaikeaa hahmottaa, että se liittyy enemmänkin maanmittausprosessiin ja Merenkurkku on noin tuhannen vuoden kuluttua umpeutuva Itämeren Pohjanlahden salmi.

Unescon maailmanperintökohteita on maailmassa yli tuhat. Ajoittain olen matkustanut nimenomaan katsomaan maailmanperintökohteita, monesti kohde on ollut puoleensavetävä, vaikka olen vasta myöhemmin kuullut sen maailmanperintöstatuksesta. Itselleni hyvin tuttuja ovat yli kolmekymmentä muuta maailmanperintökohdetta, jotka sijaitsevat Euroopassa ja arabimaissa. Nykyään matkoillani saan selville maailmanperintöstatuksen aina ennen kohteessa vierailua.

Lukemattomien rakennusvierailujen pohjalta minulla on nykyään enemmän tuntumaa siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta jokin kohde säilyttäisi statuksensa tai pääsisi maailmanperintölistalle. Kyseessä on yleensä hyvin laajoista kulttuurisista, arkkitehtuurisista sekä kaavoituksellisista kysymyksistä ja ne ovat sellaisenaan laajoja määriteltäväksi sekä hyvin kohderiippuvaisia.
 
Päivitys 2019:
 
Vuosien ajan on ollut keskustelua siitä, voisiko Suomen moderni arkkitehtuuri päästä Unescon maailmanperintökohde-listalle. Suomen tunnetuimman arkkitehdin Aallon suhteen kysymys on vakavasti harkittavissa, mutta kysymys on enemmänkin siitä, tulisiko yhteiskunta maksamaan kulut rakennusten suuremmasta huollosta ja turistikohteen vaatimasta palvelutasosta. Maailmanperintökohteena Aallon arkkitehtuuri ei tulisi olemaan käytännössä yhtään sen taloudellisesti kannattavampaa kuin arkkitehtuurin harrastajien vierailukohteena nykyään. Nuorella maalla, jonka historialliset kohteet painottuvat viimeisen kahden sadan vuoden ajalle, ei ole samoja mahdollisuuksia historiallisten kohteiden brändäykseen kuin esimerkiksi Maltalla, jossa on sekä kiinnostavaa nykyarkkitehtuuria, jännittävä historia ja vanhimmat rakennuskohteet ovat 5600 vuotta vanhoja ja yhä hahmotettavissa arkkitehtuurina.
 

Taneli_Poutvaara - 17:16:16 @ 2016, Arkkitehtuurin historia | Lisää kommentti