Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Page 1
Ark-toimintaa
/Arch-activities
Kuvasto
Ark-Kuvasto
Linkit
Yhteydet
/Contact
CV
Blog
Kotisivu
Turun rakennetusta ympäristöstä

Tässä pitkässä kirjoituksessa käsittelen Turun kaupungin rakennetun ympäristön historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Turku on Suomen vanhin kaupunki, joka on tärkeä maantieteellisesti Euroopan unionista syrjässä olevalle Suomelle merellisen yhteytensä ansiosta. Turun kaupungilla on korkeat kehittämistavoitteet, joita myös käsittelen kirjoituksessani.

 

1. TURUN HISTORIAA

Jääkausi Suomen alueella loppui noin 11 600 vuotta sitten, jolloin veden korkeus oli 120 metriä nykyistä korkeammalla. Ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomen seuduille arviolta 10 600 vuotta sitten ja heidän elinkeinonsa liittyi metsästykseen ja keräilyyn. Samoihin aikoihin alettiin perustaa asutusta myös Varsinais-Suomeen. Vedenpinta laski tuhansien vuosien kuluessa ja vanhimmat löydöt Turun saaristossa ajoittuvat 6000 vuotta sitten kampakeraamiselle kaudelle. Tämän jälkeen maanpinta on noussut noin 25 metriä painavan jäätikön sulettua. Elinkeinot tuolloin liittyivät kalastukseen, linnustukseen sekä hylkeenpyyntiin. Pronssi- ja rautakausi ajoittuu 500 eKr. - 1300 jKr. ja näihin aikoihin alkoi myös maanviljely. 1200-luvulla ruotsalaiset alkoivat järjestäytyneesti muuttaa Saaristomerelle, mutta olosuhteet olivat karut: sodat, kuten riidat Novgorodilaisten kanssa ja kulkutaudit, kuten rutto vaivasivat elämää.

Kivikaudella tuhansien vuosien kuluessa Aurajoen alajuoksulle asettui pysyviä asukkaita. Vähitellen kylämäinen asutus muuttui rautakaudella kaupungiksi, jota mahdollisesti jo kutsuttiin Turuksi. Rautakausi päättyi Ruotsin hallinnon käytyä ristiretkiä ja järjestäydyttyä Suomen alueella valtiotyyppiseksi. Turun kaupungin virallinen perustamisvuosi on 1229. Suomen historian käännekohtana oli Ruotsin kuningas Eerik Pyhän (Ruotsin kuningas 1156-1160) arviolta 1150-1155 aikoihin johtama ensimmäinen ristiretki Suomeen englantilaissyntyisen Piispa Henrikin (kuoli 20.1.1156) kanssa. Suomeen syntyi 1200-luvun aikana ensimmäistä kertaa kaupunkiasutusta ja paikkaa kutsuttiin kirjallisten lähteiden mukaan Turuksi. Suomen varhaishistorian tuorein mysteeri on Kaarinan Ravattulan keskiaikaisen kirkon jäännökset, jotka on ajoitettu noin 1100-luvulle, siis ensimmäisen ristiretken aikoihin.

Sanan Turku etymologiasta: sana Turku liittyy muinaisvenäjän turku -sanan tavoin lausuttavaan sanaan, joka tarkoittaa toria. Myös suomen kielessä turku tarkoittaa toria tai markkinapaikkaa ylätyylisessä tai runokielessä, esim. maailman turut tai turuilla ja toreilla. Suomen kansankielessä turkuttaa tarkoittaa tyrkyttämistä, mikä yhdistyy markkinaan. Nykyvenäjässä Turkua lähinnä oleva sana ääntyy turusi, joka tarkoittaa lörpötystä tai sekoittuu Turkmen-nimiseen valtioon. Sen sijaan Ruotsissa käytetään omaa nimeä Åbo, jotta voidaan välttää sekoittumista sanaan turk, joka tarkoittaa Turkkilaista; tai turkos, joka tarkoitta turkoosia. Ruotsin sana Åbo kirjoitettuna substantiivina pienellä åbo tarkoittaa myös kruununmaan asukasta. Venäjässä myös nomini turkkilaisesta Turka voi mennä sekaisin suomen Turku kanssa, samoin englannin Turk, ranskan turc, espanjan turco, saksan Türke tai italian turco. Turkin sana Türkiye etymologia johtaa sanaan Türk, joka tarkoittaa vanhalla turkin kielellä vahvaa ja –iye on omistukseen tai sukulaisuuteen liittyvä pääte. Nimi johtuu 800-luvulla Keski-Aasiassa asuviin Gök-turkkeihin sekä valtionimenä Turkki johtuu itsenäisyysmieheen Atatürkiin, joka oli Suomen kanssa samoihin aikoihin itsenäistyneen Turkin ensimmäinen presidentti. Etymologista yhteyttä Turku-kaupungin ja Turkki-valtion kanssa ei arvella olevan, vaikka yhteys oli Ottomaanivaltion riidoissa Venäjän kanssa. Yhteys lienee syntynyt muinaisvenäläisten laajalla alueella liikkuneiden kulttuuripiirien sekä kauppamatkustajien kautta ja tärkein yhteys on varhaishistoriallisten protokielten kautta. Nykyään ulkomaisissa kartoissa Turku kirjoitetaan kuitenkin suomeksi Turku sekä suluissa ruotsiksi (Åbo).

Turun perustaminen katsotaan alkaneen Paavi Gregorius IX:n vuonna 1229 antamasta luvasta siirtää piispanistuin Koroisiin, joka kuuluu nykyiseen Turkuun. Maan kohoamisen vuoksi Piispanistuin siirrettiin Turun Tuomiokirkolle jo vuosien 1280 -1290 aikoihin. Turun Tuomiokirkon ympäristössä aletiin näihin aikoihin rakentaa voimakkaammin. Tuomiokirkon viralliseksi vihkimisajankohdaksi tiedetään kesäkuu 1300. Turussa on ollut dominikaaniluostari ja nunnaluostari jo 1249. Turun linna perustettiin myös 1200-luvun lopulla Aurajoen suussa olevalle luodolle. Hämeen linnaa alettiin myös rakentaa 1200-luvun lopulla ja ensimmäinen kirjallinen mainita siitä on 1308. Viipurin linnaa alettiin rakentaa 1293 kolmannen Karjalan ristiretken aikana ja sen seurauksena Novgorodilaiset tuhosivat Turun 1318 ja sitä seurasi 1323 Pähkinäsaaren rauha, joka on vanhin tunnettu Ruotsin itärajaa määrittelevä rauhansopimus. Turun ja Hämeen linnoja yhdistää kaksi neliskulmaista tornia ja harmaakivi- sekä tiilimuurausvaihe.

Turku on Suomen vanhin kaupunki ja oli pitkään Suomen suurin kaupunki. Turku oli meritse yhteydessä Hansaliiton kaupunkeihin, joista merkittävimmät lähikaupungit olivat Tallinna ja Tukholma. Kauppareitit ulottuivat pitkin Pohjanmeren ja Itämeren rannikkoa. 1500-1600-luvulla Itämeren kauppa keskittyi Tanskalle ja Ruotsille. Turussa oli myös Juhana III aikaan hovielämää 1556 -1564. Ruotsin sisäisistä levottomuuksista huolimatta Turun asemaa vahvistettiin omilla instituutioilla. Samalla 1600-1700-luvulla Ruotsin asema heikkeni. Ruotsin kuninkaan Kaarle XII aikana käydyn Suuren Pohjan sodan aikana Ruotsi joutui monen rintaman sotaan koko Itämeren alueella Mustalle merelle saakka. Venäjän kanssa tehdyssä Uudenkaupungin rauhassa 1721 Vanhan Suomen alue siirtyi Venäjälle. Turun rauhassa 1743 Kymijoen länsihaara muuttui rajalinjaksi ja Lappeenranta sekä Savonlinna siirtyivät Venäjän puolelle. Rajat muuttuivat seuraavaksi Suomen sodan jälkeen.

Turun suojana oli linna ja kaupunkiin perustettiin hovioikeus vuonna 1623 ja Turun akatemia eli yliopisto vuonna 1640. Ruotsin vanhin yliopisto perustettiin Upsalaan 1477, Lundiin 1425 ja Greifswaldiin (Saksaan) 1456. Ruotsiin kuului aikoinaan myös Tarton yliopisto (1632), nykyisessä Virossa, ja Lundin yliopisto 1666. Turussa perustettiin maan vanhin sanomalehti 1771. Venäjä ja Napoleonin Ranska solmivat Tilsitin rauhan 1807 ja Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin kiista Aleksanteri I:n kanssa johti siihen, että Venäjä valtasi Suomen ja mannermaasulkemuksessa Ruotsi sulki yhteistyön Brittien kanssa ja samalla voisi huomata, että Ruotsi menetti lopullisesti eteläisen maayhteyden Keski-Euroopan mannermaalle. (Olihan tästä tietenkin hyötyä siinä, että Ruotsi on pysynyt tämän jälkeen valtiosotien ulkopuolella.) Seuranneessa Haminan rauhassa Ruotsi menetti lopullisesti hallintansa Suomen maa-alueisiin. Turun Kuninkaallinen Akatemia muuttui 1809 Turun Keisarilliseksi Akatemiaksi ja Turun palon jälkeen 1827 se muutti 1828 Helsinkiin ja siitä tuli Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto Helsingissä. Vuonna 1919 yliopiston nimi muuttui lopullisesti Helsingin yliopistoksi. Kun Suomi liitettiin Venäjään Suomen sodan jälkeen vuonna 1809, Turku oli Suomen ensimmäinen pääkaupunki, kunnes asema siirtyi Helsingille vuonna 1812. Turkua pidettiin liian ruotsimielisenä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Silti Arkkipiispan istuin jäi edelleen Turkuun. Nykyinen Turun yliopisto perustettiin 1920.

Suomen Suuriruhtinaskunnan aikana Turku paloi 1827 ja Engel loi uuden asemakaavan kaupungille ja vuosisadan lopussa Suomi alkoi teollistua. Vuonna 1917 alkoi Suomen tie itsenäistyminen, vuonna 1918 päättyi Suomen sisällissota ja Suomen rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa käytiin Tarton rauhassa 1920. Itä-Karjalan kysymys ja Pietari Suuren Rauhan raja 1721 jäivät Suomalaiseen ja Neuvostoliittolaiseen katsantokantaan – nämä olivat molemmin puolin keskeiset syyt Talvi- ja Jatkosodan alkuun.

Maailmansotien jälkeen Turku alkoi kasvaa voimakkaasti. Keskustan ruutukaavaa alkoi ympäröidä laaja omakotitalorakentaminen, myös lähiöitä alettiin rakentaa, kuten Varissuo 1970. Osittain rakentaminen oli arkkitehtuurisesti ja kaupunkisuunnittelullisesti hallitsematonta – päätöksiä tehtiin enemmän kiinteistö- ja tonttikehittämiskriteereillä kuin harkiten. Arkkitehtuuriset kokonaissuunnitelmat olivat myös melko hajaantuneet ja alueet eivät toimineet yhdessä, erityisesti liikkumisen kannalta. Turussa purettiin myös valtaosa kaupungin vanhasta rakennuskannasta ja alettiin puhua Turun taudista, joka tarkoitti lyhytnäköisiä kunnallispoliitikkoja, jotka olivat kytköksissä tonttien omavaltaisiin ja lyhytjänteisiin tuotto-orientoituneisiin kiinteistökehittäjiin. Turku on edelleen väkimäärältään Suomen kuudenneksi suurin kaupunki ja kaupunkialueena se on Suomen kolmanneksi suurin.

 

 

2. TURUN KAUPUNKIKUVAA, ALUESUUNNITTELUA JA ARKKITEHTUURIA

Turun pinta-ala on 306,36 km2, josta 245,67 km2 on maata. Naapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytä, Raisio ja Rusko. Turku tunnetaan myös vanhan 1828 asemakaavan alueella seitsemästä kaupungin kukkulasta, joiden korkeus vaihtelee 50 -19,3 metrin välillä. Kaupungin korkein kohta on 89 metriä. Kaupunki on muodoltaan sarvimaisen pitkulainen ja seuraa Aurajokea. Hallinnollisesti Turku on jaettu yhdeksään suuralueeseen ja edelleen 81 kaupunginosaan. Suuralueiden koko on 50 000- 9 000 henkeä.

Turun vesialueet ovat Aurajoki, joka on Suomen arvokkain jokimaisema, sekä Turun saaristo. Joen syvyys on keskustassa vain 2,5-5 metriä, ja leveys keskimäärin 50 metriä. Uoman kohdalla on tosin syvä savikerrostuma kallion päällä. Tämä tekee joenrantarakentamisesta haastavan. Ilmastoltaan Turku on Suomen lauhkeimpia.

Turkulaisia lähiöitä ovat Iso-Heikkilä, Uittamo, Ilpoinen, Harittu, Luolavuori, Lauste, Varissuo, Pääskyvuori, Kurala, Kohmo, Halinen, Runosmäki, Hepokulta, Teräsrautela, Nättinummi, Länsinummi, Suikkila, Härkämäki, Jyrkkälä, Pansio, Perno ja Jäkärlä. Näistä suurin on Runosmäki 10 341 asukkaalla ja Varissuo on toiseksi suurin 8675 asukkaalla. Muut lähiöt ovat 1000-5000 asukkaan välillä ja lähiöissä asuu yhteensä yli 70 000 henkeä. Lähiöt on rakennettu pääosin tyypillisellä BES-elementtirakentamisella ja kansantyyppisessä katsantokannassa talot nähdään laatikkoina. Oleellisempaa on kuitenkin arkkitehtuurinen ja kaupunkisuunnittelullinen laatu, siihen vaikuttaa esimerkiksi rakennustaiteellinen sekä rakennustekninen laatu, kuten estetiikka sekä kestävyys; alueen sosiaalinen sekä liikenteen toimivuus sekä palvelut. Oman arvioni mukaan ne ovat keskimääräisellä suomalaisella tasolla.

Keskustan perusongelma on, että aluetta ympäröi pientalovaltainen rakentaminen, pelkistetysti kilometrin syvänä kehänä. Turun keskustassa asuu 42 000 henkeä ja esimerkiksi Itäranta ja Korppoolaismäki on kehittymässä.

Turun arkkitehtuurissa Turun tuomiokirkko ja Turun linna ovat vanhimmat kokonaisuudet. Turun ruutukaavan jälkeen 1828 Turkua on kehitetty. Pääkatujen leveys on 45 kyynärää eli 32 metriä ja sivukadut 30 kyynärää eli 21,36 metriä. Asemakaavan mukaan pää- ja jokikatujen sekä torien ja aukioiden ympärillä saa rakentaa vain kivisestä runkomateriaalista.

Engel on suunnitellut Turkuun Tähtitornin, Ortodoksisen kirkon, Tuomiokirkon uudistamisen ja Suurtorin ympäristön. Viime vuosisadan alun merkittävimpiä arkkitehtejä Turussa oli helsinkiläinen Sonck ja itsenäisen Suomen aikana Turun tunnetuimmat suomalaiset arkkitehdit Turussa olivat helsinkiläiset Aalto ja Bryggman. 1970-luvulta lähtien Turussa on vaikuttanut turkulaisia ja helsinkiläisiä arkkitehtejä. Ongelmana on, että kalliorakentamisen paikat on pääosin käytetty ja varsinkin keskeisillä alueilla jäljellä on pääosin pehmeää rakentamispohjaa. Myös teollisuus-, satama- ja varastotoimintojen purkaminen on vaihtoehtona, mutta viheralueet halutaan pääosin säilyttää. Myös arkeologisten kohteiden mukanaan tuomat ongelmat rajoittavat aluerakentamista, kuten lähiöitä ja rakennustöissä löytyy tiuhaan pienempiä arkeologisia kohteita, sääntöluonteisesti keskustan alueelta. On otettava huomioon myös se, että osa rakennuskannasta siirtyy vähitellen purkukuntoon, joten keskustaan avautuu uusia kohteita. Itselleni tutuin alue on Turun kirjaston ympäristö, johon perehdyin vuonna 1997.

Turku tunnetaan lukuisista lehdoista ja keskustan kalliopuistoista, sekä luonnonsuojelualueista, jotka ovat verrattuna muuhun Suomeen keskieurooppalaisempia leudon ilmaston ansiosta. Turussa on laskettu vuonna 2007 noin 2345 viheraluetta, metsää ja niittyä.

Turku on kasvanut alue- ja kuntaliitoksilla 1933, 1944, 1949, 1957, 1966, 1967 ja 1973. Varsinais-Suomen liitto on toivonut Turun laajentamista. Turussa on mahdollisuus kasvattaa aluetta 16 lähialueen kunnan kanssa, joista vain Kaarina on kieltäytynyt jatkoselvitystyöstä ja Rusko ja Sauvo keskeyttivät jatkoselvityksen. Muilla 12 alueilla asui vuonna 2013 yhteensä 106 473 henkeä. Kunnallispolitiikan kannalta Turun hallinnossa keskeiset puolueet ovat olleet erimielisiä, mutta sisäinen erimielisyys on myös kasvanut. Tämä on heikentänyt konsensusta suurissa linjoissa. Ongelmallista Suomen sisällä on, että Turku on suuntautunut Ahvenanmaan ja Ruotsin kautta ulkomaille ja siten kaupungin on ollut vaikeaa saada valtakunnallista politiikkaa tukemaan investointeja Turkuun.

Turun väestö on ollut alussa vähäistä ja on ollut 1700-luvulle saakka enintään 1000-4000 välillä. Suomen Suuriruhtinaskunnan aikana väkiluku kasvoi 11 000 joukosta yli 40 000 määrään. Väkiluku kasvoi voimakkaimmin toisen maailmansodan jälkeen, saavutti vuonna 1950 sadan tuhannen rajan ja 1960-luvun lopulla 150 000 määrän. Turun väkiluku kääntyi jopa laskuun Neuvostoliiton loppumisen aikana, mutta on ollut sen jälkeen taas kasvussa. Nykyinen väkiluku on 186 251 asukasta 30.11.2015.

Turku on kaupunkina Suomen nopeitten kasvava alue, ainakin Turun arvioiden mukaan. Kaupungin asukkaista 58,7% on syntynyt muualla ja muu kieli kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä on 11 200 hengellä, heidän osaltaan  Turun suurena haasteena on kotouttaminen ja syrjäytymisen estäminen. Työttömyys on ollut voimakkaasti sidottu telakkateollisuuteen, sitä on vaikeuttanut toimipisteiden sulkeminen ja työttömyys on nyt 15% paikkeilla. Noin 30 000 turkulaista ovat heikkotuloisia, mutta heidän joukossaan on myös opiskelijoita, joista korkeakouluopiskelijoita Turussa on 36 000, koululaisia ja ammattikorkeakouluopiskelijoita Turussa on 30 000. Turussa on lääketeollisuutta, telakkateollisuutta ja elintarviketeollisuutta. Kuntasektori ja meriteollisuus ovat Turussa olleet vahvoja.

 

 

3. TURUN MÄET

Turku tunnetaan seitsemästä mäestä: Vartiovuori (Kiikartorninmäki), Kakolanmäki (Tallimäki), Samppalinnanvuori, Yliopistonmäki, Puolalanmäki, Kerttulinmäki ja Aninkaistenmäki

Vartiovuori on 50 metriä korkea merenpinnasta ja mäen laella sijaitsee 1819 valmistunut Engelin suunnittelema Tähtitorni. Alueella on merkittävää kasvillisuutta ja pinta-ala on noin 7 hehtaaria. Mäen rinteellä kaupunkiin päin ovat myös Luostarinmäen käsityöläiskorttelit, jotka eivät palaneet vuoden 1827 suurpalon yhteydessä. Historiallisena aikana Vartiovuorelta varoitettiin kaupunkia, jos Turun linnasta tuli varoitus mereltä lähestyvästä vaarasta.

Kakolanmäki on 42 metriä korkea mäki, jossa oli 2007 vuoteen saakka Turun vankila. Mäki oli pitkään kivikkoinen ja autio, kunnes 1850-luvulla sille rakennettiin vankila.

Kaskenkadun toisella puolella Vartiovuorenmäkeä sijaitseva Samppalinnanvuori on 39 metrin korkeudella merenpinnasta ja se tunnetaan ravintolasta, maauimalasta, 1882 rakennetusta yläkoulusta ja viihdetapahtumista. Alue on nyt puistomainen.

Turun Yliopistonmäki on 38,8 metriä merenpinnasta ja siellä sijaitsee Turun yliopiston keskeisiä rakennuksia. Turun suurpalossa mäellä olleet asuinrakennukset sekä tuulimyllyt paloivat ja yliopisto muutti mäelle 1950-luvulla. Yliopistonmäki on melko täyteen rakennettu, mutta siinä on kehittämiskelpoisia reuna-alueita sekä puustoa rakennusten välillä.

Puolalanmäki on Turun keskustassa ja on korkeudeltaan 35,2 metriä. Sen päällä sijaitsee Turun taidemuseo ja Puolalanpuisto. Vuoden 1775 palon jälkeen alueelle rakennettiin puumökkejä ja alueella on ollut myös kulkutautisairaala. 1900-luvun alussa vanha rakennuskanta purettiin ja alueelle on rakennettu kivirakenteisia taloja. Puistossa poikki- ja pituusakselien mitat ovat pisimmillään 140 ja 380 metriä.

Kerttulinmäen korkeus on 27m ja on Engelin Turun kaavan mukaan yksi Turun seitsemästä mäestä. Mäki tunnetaan historiansa mukaan myös Hirsipuumäkenä, kunnes Aleksanteri I muunsi kuolemantuomiot menolipuksi Siperiaan. Kerttulinmäen huipun on nyt ympäröineet kerrostalot ja paikan löytää Kerttulinkadun ja Kaarinankadun risteyksestä.

Aninkaistenmäki, jonka korkeus on 19,3 metriä, on Turun keskustan toinen tori, jota kutsutaan myös puutoriksi. Kadun toisella puolella sijaitsee Turun konserttitalo. Turun palo vuonna 1827 alkoi mäen laelta, ja se on merkitty Maariankatu 3:n edustalle. Alue on nykyään tasainen tori, mitoiltaan 100x40 metriä rajautuen Aninkaistenkatuun, Maariankatuun, Brahenkatuun ja Sibeliuksenkatuun. Torin markkinaluonne on muuttunut taidepainotteiseksi.

Turun keskustan ulkopuolella sijaitsee myös muita mäkiä, jotka eivät kuulu Turun vanhaan ruutukaava-alueeseen:

Korppolaismäki sijaitsee Aurajoen suussa ja mäen korkeus on 37 metriä. Mäellä on ollut asutusta jo esihistoriallisena aikana ja sillä on ollut merkitystä eräänlaisena Aurajoen porttina. Alueelle on rakennettu uusia turkulaisittain korkeita kerrostaloja. Korppoolaismäkeä ei lasketa mukaan Engelin kaavassa olevaan seitsemään mäkeen, vaikka se on Turun mäistä merkittävimpiä.

Hallisten kylämäki on Turun Halisissa Aurajoen varrella, liittyy viereiseen Halistenkoskeen, joka on Aurajoen yhdestoista ja alin koski. Paikalla sijaitsee Turun vesilaitos, joka ottaa vettä Aurajoesta. Vedenpudotuskorkeus on 7 metriä ja keskivirtaama on 6,8 kuutiota sekunnissa. Aluetta on käytetty jo rautakaudella. Suurin virtaama on ollut 286 kuutiota sekunnissa kevättulvan yhteydessä 1966.

Muhkurinmäki on lehtotyyppinen metsikkö Uudenkaupungin tavararadan ja Naantalin pikatien välissä. Alueen enimmäisakselit ovat 440 ja 220 metriä, mutta silti pienempi rajoittuen omakotitaloihin ja rataan. Kuralan kylämäki sijaitsee Hämeen valtatien ja Aurajoen varrella 4 kilometrin päässä keskustasta.

Turun keskustan ulkopuolella sijaitseva Pääskyvuori on 60,7 metrin korkeudella merenpinnasta ja siellä sijaitsee 122 metrinen linkkitorni, jonka antennin päällä oleva 11 metriä korkea putki nostaa maston epävirallisen korkeuden 133 metriin. Alueella sijaitsee myös entinen kasarmi, jossa on taiteilijoiden työtiloja, sekä suljettu luolasto. Pääskyvuori on metsäinen ja sen päällä sijaitsee pientaloalue ja itäpuolella Varissuon 1970-luvun mallinen lähiö. Varissuo on Turun toiseksi suurin lähiö, jonka koululaisista puolet on maahanmuuttajia.

 

 

4. TURUN ERIKOISPIIRTEITÄ

Turun Aura-joki virtaa Turun poikki ja näkymä Aura-joen ylittävän Tuomiokirkkosillan sekä Tuomiokirkon edellä olevan aukion kautta kaupungin korkeimpaan Tuomiokirkkoon on kaupungin ikonisimpia näkymiä ja historiallisesti ehkä Suomen arvokkaimpia kokonaisuuksia. Merkittäväksi tämän kohdan tekee myös se, että kyseessä on Suomen keskeisimpiä ja vanhimpia kirkkoja ja paikalla on ollut Suomen vanhinta asutusta sekä ensimmäinen kaupunki.

Turun satama on Suomen vanhin satama ja se sijaitsee melko lähellä Turun keskustaa, noin 3 kilometrin päässä. Erikoisolosuhteista johtuen satama todennäköisesti säilyttää asemansa. Turun satamasta keskustan ja Turun linnan vierestä on yhteydet Ahvenanmaalle ja Tukholmaan.

Turun Pernon telakkaa isännöi ennen 1975 -1986 Wärtsilä, 1986 Wärtsilä Meriteollisuus jossa yhteydessä Pansion telakka suljettiin, siten 1989 Masa-Yards, 1991 Kvaerner Masa-Yards, 2001 Aker Finnyards, 2007 STX-Europe, 2014 Mayer Turku ja 2015 Meyer. Pernon telakka on erikoistunut risteilyalusten rakentamiseen ja sijaitsee Raisionlahdessa Turun satamasta 5 kilometriä Naantalin suuntaan. Toistuvista konkursseista huolimatta Pernon telakka on valmistanut ainakin 24 risteilyalusta.

Satamassa sijaitsee Turun korkein pysyvä nosturi, 105 metriä korkea pukkinosturi, jolla on 600 tonnin kapasiteetti ja se valmistui 1975. Se on Turussa vähän samaan tapaan maamerkki, kuin Malmössä oli Kockumin nosturi, joka oli 138-metriä korkea, kapasiteetti on 1500 tonnia, se valmistui samoihin aikoihin Turun nosturin kanssa, mutta siirrettiin 2002 Etelä-Koreaan. Vertailun vuoksi Peron telakkaan, Kockumin nosturia on käytetty 75 laivan rakentamiseen. Isolla nosturilla nostetaan suuria laivan lohkoja.

Turun saaristo koostuu noin 20 000 saaresta, Ahvenanmaan saaristo puolestaan 6700 saaresta. Saaristot yhdessä ovat Suomen suurin saaristo, maailman mittaluokassakin merkittävä, esim. Tukholman saaristo koostuu 24 000 saaresta. Jos Suomen lounaisen rannikon pienetkin saaret lasketaan mukaan, Saaristomeressä on 40 000 - 50 000 saarta, jolloin kyseessä on saarien määrältään maailman suurin saaristo. Meren keskisyvyys Saaristomeressä on vain 23 metriä ja käytännössä suuret laivat voivat liikkua vain osalla reiteistä. Kalastaminen ja liikkuminen merta myöten ovat arkipäivää saariston asukkaille. Saaristomeren autoliikenne kulkee siltojen, lauttojen ja lossien avulla sekä kylminä talvina jääteiden avulla. Saariston ns. Rengastie kulkee teitä ja vesireittejä myöten Turusta Paraisille, Nauvoon, Korppooseen, Houtskariin, Iniöön, Kustaviin Taivassaloon, Rymättylään, Naantaliin ja lähtöpisteeseen. Reitin voi teoriassa kiertää jopa polkupyörällä.

Turun Tuomiokirkko on rakennettu 1200-luvun lopulla ja se on vihitty vuonna 1300. Turun tuomiokirkon paikalla on todennäköisesti historiallisina kerrostumina jäänteitä vanhemmista rakennuksista, jolloin kyseessä olisi Suomen vanhin samassa käytössä ollut rakennus. Tätä pidetään tosin kyseenalaisena ja yleisesti arvellaan, että Jomalan kirkko, joka on rakennettu mahdollisesti vuosien 1270 -1290 välillä, olisi Suomen vanhin kirkkorakennus. Jomalan torni on 52 metriä korkea ja Turun Tuomiokirkon 86 metriä. Toisaalta Kaarinasta Ravattulasta löydetyt 1100-luvulta olevan pienen kirkon jäännökset voisivat puoltaa sitä mahdollisuutta, että Tuomiokirkon paikalla on voinut olla pienikin kirkko, jonka päälle on rakennettu uusia kerrostumia. Turun Tuomiokirkko on rakennettu uudelleen 1300-luvulla, laajennettu 1400-luvulla, korotettu 1681, 1738 ja 1827. Kirkko on palanut 1827 ja 1758. Nykyisen korotuksen on suunnitellut Engel ja siinä on samoja piirteitä Engelin Oulun Tuomiokirkkoon samoihin aikoihin suunnitellun tornin kanssa sekä kokonaishahmossaan pienempään Helsingin Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon. Turussa on ollut arkkihiippakunta vuodesta 1276, eikä sitä siirretty 1827 palosta huolimatta. Turun Tuomiokirkon tornissa on Suomen vanhin julkiselle paikalle sijoitettu kello. Sen vuoksi näkymä sinne oli ennen keskeinen.

Rettigin palatsi valmistui 1928. Siinä toimii nykyään museo Aboa Vetus & Ars Nova. Rakennus sijaitsee parin korttelin päässä Turun Tuomiokirkosta joen rannassa merelle päin. Turun hovioikeus on Suomen vanhin hovioikeus, joka perustettiin 1623. Sen rakennus vuodelta 1830 sijaitsee Tuomiokirkon eteläpuolella. Sibelius-museo vuodelta 1968 sijaitsee Tuomiokirkon pohjoispuolella joen rannassa. Vuonna 1967 perustettu Wäinö Aaltosen museo sijaitsee 1300 metrin päässä Tuomiokirkosta joen rannalla meren suunnassa keskellä kaupunkia. Turun kaupunginteatteri sijaitsee Väinö Aaltosen museon itäpuolella joen rannassa.

Turun linna on matkustajasataman vieressä ja sen kortteli vain enintään 300x200m. Linnan vanhimmat osat ovat 1200-luvulta ja se on yksi harvoista Suomen linnoista. Linna oli ennen keskeinen maamerkki ja 1941 sen puurakenteet tuhoutuivat merkittäviltä osin pommitusta seuranneessa tulipalossa. Linna on tunnetuimpia Turun nähtävyyksiä Tuomiokirkon ohella ja se sitä on entisöity pitkiä aikoja viime vuosisadalla. Luostarinmäen museo säilyi 1827 palosta ja on tunnettu Turun ulkoilmamuseo. Sen 18 puutalokorttelia ovat rakennettu 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun. Mäki sijaitsee Vartiovuoren eteläosassa Tähtitornin eteläpuolella.

Gasum on nyt täysin kotimaisessa omistuksessa oleva maakaasun välitykseen keskittynyt yhtiö. Kaasun merkitys on kasvanut myös maa- ja meriliikenteessä perinteisen energian laitostuotannon sekä kotitalouskulutuksen ohella. Meriliiketeessä LNG eli nesteytetty maakaasu on ekologinen vaihtoehto. Suomessa on ollut LNG-terminaalihankkeita rannikolle, joille valtio on tarjoamassa investointitukea, mutta taloussuhdanteista johtuen hankkeet eivät ole edenneet. Turkuun on ollut kaavoituksessa Pansion LNG-terminaali, vaihtoehtona on myös Naantali.

Naantalissa sijaitsee Suomen ensimmäinen öljynjalostamo ja öljysatama, joka perustettiin 1957. Jalostamo on noin 10 kilometrin päässä Turusta ja se on juuri erotettavissa Turun Tuomiokirkon tornista. Uudempi Porvoon Kilpilahden öljynjalostamo on nyt Suomen suurin.

Naantalin tunnetuimpia rakennuksia on vuoden 1500 aikoihin valmistunut kirkko. Kaupungin edustalla on myös 1993 avattu Muumimaailma-saari, jossa metsäisellä karulla saarella sijaitsee muutama puurakennus. Naantalin edustalla saarella sijaitsee Kultaranta, se on 1916 valmistunut Suomen valtiolle 1922 päätynyt Kordelinin kivinen edustushuvia. Kohde on sekä turistikohde että presidentin kesäasunto.

Turun Ruissalon kansallispuistossa sijaitsee sekä luonnonsuojelualue, että Aura Golf-rata, leirintä-alue, kylpylä ja yliopistollinen kasvitieteellinen puutarha.  Ruisrock-festivaali järjestetään Kansanpuistossa kesäisin.

Turun keskeinen kauppakeskus on 1985 avattu Hansakortteli, joka on Kauppatorin länsilaidalla. Keskustan kauppakeskusten kapasiteetti on jo riittävä – Hansakorttelin ohella Turussa on paljon pienliikkeitä sekä marketteja. Prismoja on Turussa Itäharjulla, Länsikeskuksessa ja Tampereentiellä, S-marketteja on Turussa kuusi, Sokoksia kaksi ja Saleja 12 kappaletta. K-Citymarketteja on Turussa neljä, K-supermarketteja kuusi ja K-marketteja 16 kappaletta. Lidlejä on Turussa neljä. Väestönkasvu asettaa paineita rakentaa uusia marketteja, mutta suuryksikköjen määrä on ylärajalla. Turussa on ollut Stockmann tavaratalo vuodesta 1982, sitä laajennettiin 1986, 1997 ja 2001. Tavaratalossa on myös Akateeminen kirjakauppa.

Artukaisessa sijaitsee HK-Areena, jota kutsutaan myös Turkuhalliksi. Se avattiin 1990 ja sen kapasiteetti on noin 12 000 henkeä. Kupittaan urheiluhalli on monipuolinen halli, joka valmistui 1971. Kupittaan urheilukeskuksen tuntumaan on suunnitteilla uusi palloiluhalli.

Turussa on useita urheiluareenoita. Kapasiteetiltaan suurin on Metsämäen ravirata, joka avattiin vuonna 1978. Radalla järjestetyssä vuoden 2001 Kuninkuusraveissa oli 47 000 kävijää. Turun kapasiteetiltaan suurin stadion on Paavo Nurmen stadion, jonka kapasiteetti on 13 000 katsojaa. Vuonna 1893 avattu stadion remontoitiin 1933 sekä 1989 ja sijaitsee Samppalinnanvuorella. Verrannolliset stadionit Suomessa ovat Tampereen Ratinan vuonna 1964 avattu stadion (kapasiteetti 16 800) ja Helsingin Olympiastadion (kapasiteetti 40 000). Turun Veritas jalkapallostadion Kupittaalla on avattu 1952, ja sitä on laajennettu 2003 ja 2009; kapasiteetti on 8 072 istumapaikkaa ja 1 300 seisomapaikkaa. Kupittaalla on myös jäähalli, jonka kapasiteetti on 3 000 katsojaa, nykyinen nimi on Marli Areena. Kupittaan urheiluhalli on tarkoitettu pääasiassa kuntoiluun. Muita harjoittelukenttiä on Pansiossa, Kuuvuoressa ja Jäkärlässä.

Turun vankila Saramäessä on korkeimman turvatason vankila, joka on suunnittelultaan Suomen uudenaikaisin. Sen lähiympäristö on pääasiassa metsää ja peltoja ja alueella sijaitsee pääosin teollisuus-, varasto- ja jätteenkäsittelytoimintoja.

 

 

5. KORKEA RAKENTAMINEN TURUSSA

Turun Tuomiokirkko on kaupungin korkein rakennus, se on 86 metriä korkea ja valmistui 1834. Kirkko on typologisesti volyymiltaan esikuvana lukuisille suomalaisille kirkoille ja sen vanhimmat osat ovat 1300-luvulta tehden tästä Suomen vanhimman samassa käytössä edelleen olevan rakennuksen. Turun tuomiokirkkoa pidetään Suomen uskonnollisen elämän keskuksena Helsingin tuomiokirkon rinnalla. Tuomiokirkon korkeus meren korkeudelta ristin huippuun on 101,90 metriä. Korkeus pääoven tasolta ristin huippuun on 85,53 metriä. Pääoven taso on 16,37 metrin korkeudella merenpinnasta. Tuomiokirkon ristin korkeus on 3,4 metriä ja leveys on 2 metriä. Sen alla olevan pallon halkaisija on 1,80 metriä.

Turun Mikaelinkirkko on valmistunut 1905 ja se on 77 metriä korkea ja ylin kohta on 89 metriä merenpinnasta. Rakennus on Sonckin suunnitelma samoin kuin myös Tampereen tuomiokirkko, sekä Kallion ja Mikael Agricolan kirkot. Sonck oli vain 24-vuotias saadessaan Mikaelin kirkosta toimeksiannon. Turun Martinkirkko Martin kaupunginosassa on 64 metriä korkea ja valmistui funktionalismin aikakaudella 1933.

Voisi arvella, että Turussa ei haluta rakentaa korkeampia rakennuksia kuin Tuomiokirkko ja Mikaelinkirkko, ainakin nämä kaksi kohdetta ovat merkittäviä mittapuita kaupungin horisontissa. Turussa on nämä kaksi keskeisintä kirkontornia, toisin kuin Helsingissä, jossa kirkontorneja maamerkkeinä kaupunkialueella on enemmän. Helsingissä on ajauduttu siihen, että Agricolan kirkon huippu ei enää ole kaupungin korkein rakennus, vaan korkeampaa rakentamista tulee sekä Kalasatamaan että Pasilaan. Myös muiden tornien, piippujen ja mastojen määrä on Helsingissä suurempi, mikä on painostanut Helsingin korkeampaan rakentamiseen.

Historiallisina aikoina Turussa rakentaminen oli huomattavasti matalampi ja Kauppatorin pohjoispuolella oleva Ortodoksinen kirkko oli näkyvämpi Turussa. Toisen maailmansodan jälkeen Turku oli tunnettu vanhojen rakennusten purkamisesta ja uusien korkeampien talojen rakentamisesta suuremmalla rakennustehokkuudella. Vanhenevan rakennuskannan purkaminen on toisaalta luonut tiiviimmän keskustan ja osa rakennuskannasta olisi ollut omistajilleen taakka.

Turun korkein asuinrakennus on vuonna 2001 valmistunut Airiston Tähti Pihlajanimen kaupunginosassa, se on 58 metriä korkea ja 18-kerroksinen. Turun toiseksi korkein asuinrakennus on Varissuon Tornikartio, korkeus on 51 metriä ja kerroksia on 15, rakennus valmistui 1987. Muita korkeita asuntaloja ovat Puutarhakatu 11 (47 metriä, 15 kerrosta, valmistumisvuosi 1957), Puutarhakatu 13 (44 metriä, 15 kerrosta, valmistumisvuosi 1957), pohjaltaan pyöreä Ikituuri (43 metriä, 12 kerrosta, valmistumisvuosi 2011) ja Rauhankatu 3 (41 metriä, 13 kerrosta, valmistumisvuosi 1957). Turun korkein toimistorakennus on puolestaan If-talo Itäharjussa, joka on 8-kerroksinen, 42 metriä korkea ja valmistui 2006. Turun korkein sairaalarakennus on TYKS:n U-sairaala, valmistunut 1969, 13-kerroksinen ja 42 metriä korkea pitkänomainen tornirakennus, joka on samaa aikakautta Meilahden tornisairaalan kanssa. Nähtynä Turun tuomiokirkon tornista erottuu Turun ympäristössä etelän suunnassa TYKS kirurgisen sairaalan, Mäntymäen sairaala-alue, josta kurottuu ylös vanha voimalaitoksen piippu.

Turun ympäristössä korkeimmat rakenteet ovat Naantalin 85-metriset viljasiilot, jotka valmistuivat vuosien 1959 -1982 välillä. Raision vesitorni on 50-metrinen vuonna 1965 valmistunut vesitorni, Parolanpuiston 1981 valmistunut 43-metrinen vesitorni on Turun Runosmäen kaupunginosassa, joka ulottuu 90,5 metrin korkeuteen merenpinnasta. Torni sijaitsee 3 kilometriä Turun lentoaseman eteläpuolella, mutta laskeutumislinja on tästä etäisyydestä kohtisuoraan.

Turun sataman Hiekkasatamankadulla on 40-metriä korkea Agrimarketin viljasiilorakennus, joka on samalla näköala-akselilla, kuin näköala-akseli Turun Tuomiokirkon tornista Mikaelinkirkon torniin. Turun Aura-joen ylittävän rautatiesillan pohjoispuolella oli 1959 laajennettu Raunistulan rehutehdas siiloineen, joka purettiin 2010 ja YIT on rakentanut paikalle kuudennen kahdeksasta Barkerinrannan kerrostalosta.

Turkuhalli on 40 metriä korkea ja valmistui 1990. Siinä on kapasiteettia noin 12 000 katsojalle, eli se on Hartwall Areenan jälkeen Suomen toiseksi suurin jääkiekkoareena. Hallin nimi seuraa sponsoroivaa yritystä. Turkuhallilla ja sekä sen vieressä olevalla Messuhallilla on autopaikkoja 4500. Pyöreän yläosan halkaisija on noin 95 metriä. Hallit sijaitsevat Naantalintien sekä Pansiontien välissä neljän kilometrin päässä Rautatieasemalta. Halleille johtavat kevyen liikenteen väylät ovat reiteiltään sokkeloisia ja kulkevat teollisuus- ja varastoalueiden kautta, joka heikentää saavutettavuutta.

Turussa on ylimmältä osaltaan pyöreän Turkuhallin tapaan myös pohjaltaan ympyrän muotoinen kaasukello joen varrella. Sen korkeus on 29 metriä ja se valmistui Aurajoen kaakkoisrannalle 1912. Kellon halkaisija on vain 35 metriä. Kaasukello toimii nykyään lämpövarastona kulutuksen tasaamisessa, joten se säilyy Turun kaupunkikuvassa.

Turun Vartiovuorella sijaitsee 1810 valmistunut tähtitornirakennus, joka on alueen korkeimmalla oleva rakennus. Historiallisena aikana Turkua vartioitiin linnasta meren suuntaan ja vaaratilanteessa sieltä lähetettiin varoitus Vartiovuoren suuntaan, josta voitiin varoittaa edelleen kaupunkiin päin.

Pääskyvuoren linkkitorni on 2 km itäkoilliseen TYKS:istä, se on 102 metriä korkea ja valmistui 1964. Se on antenneineen 122 metriä korkea ja vähän saman näköinen kuin samaan aikaan rakenteilla ollut 540-metrinen Ostankinon TV-torni Moskovassa, josta olen maininnut kirjoituksessa ”Korkeasta rakentamisesta Helsingissä”. Pääskyvuoren linkkitorni ylettyy 157,5 metrin korkeuteen merenpinnasta. Turussa kaupunkialueella ei ole varsinaisesti korkeaa näköalatornia. Näköala-akseli Tuomiokirkosta Pääskyvuoren linkkitorniin on kolme kilometriä pitkä, 3 astetta etelään 4,5 kilometrin päässä Tuomiokirkosta on Turun Itäkeskus Varissuolla. Sen maamerkki on jo aiemmin mainittu Turun toiseksi korkein asuinrakennus, Varissuon Tornikartio.

Aurajoen suussa on Turku Energia Oy:n voimalaitoksen 106,5 metriä korkea savupiippu, jossa on koristeena Fibonaccin lukusarja 35-metrisenä. Piippu sijaitsee Linnankadulla ja jäi pois käytöstä 2003. Pansioon on suunniteltu monipolttoainevoimalaitosta, johon tulisi korkeampi piippu, noin 15 vuoden kuluttua Naantalin kivihiilivoimala on poistumassa käytöstä.  Pansion piippu tulee sijaitsemaan Ruissalosta pohjoiseen ja Ankkurikylästä. Voimalaitoksen ympäristövaikutuksista on keskusteltu puoli vuosikymmentä. Piippu voisi olla 110 -130 metriä korkea ja laitos 60 -63 metriä korkea. Ympäristöministeriön 2006 oppaan arvion mukaan piippu vaikuttaa hallitsevasti 9-12 kertaa piipun korkeuden verran, siis 1,5 kilometrin säteellä. Naantalin jalostamo on noin 10 kilometrin päässä Turusta, joten sen voi keskustasta erottaa Turun Tuomiokirkon tornista.

Turun Tuomiokirkon tornista erottaa kymmenkunta mastoa lähialueilla. Tuomiokirkosta 9 kilometriä eteläkaakkoon sijaitsee Kuusiston radio- ja televisiomasto Kaarinassa, joka on Varsinais-Suomen korkein rakennelma. Sen korkeus on 319 m ja valmistumisvuosi oli 1964. Muita lähialueiden korkeita kohteita ovat Naantalin voimalaitoksen piippu, joka on 134 metriä korkea, valmistui 1992 ja vieressä on 82 metriä korkea toinen piippu. Nämä jäänevät molemmat pois käytöstä Turun perustaessa uuden monipolttoainevoimalan, mutta Naantali on suunnittelemassa omaan käyttöön pienempää uutta voimalaa.

Turun satamassa Länsilaiturissa on korkeahko konttinosturi, jonka korkeus on 60 metriä, ja jonka puomi ylös nostettuna on 68 metrin korkeudessa. Turun korkein pysyvä nosturi on Pernon telakan 105 metriä korkea pukkinosturi, joka valmistui 1975. Katukuvassa on ajoittain myös tilapäisiä rakennusnostureita ja Aurajoen varrella, Turun satamassa sekä telakalla on pienempiä nostureita. Turun sataman vieressä sijaitsee Turun linna, jonka korkein torni on 38 metriä korkea.

Tuomiokirkosta kaksi kilometriä pohjoiseen on Koroistentien sähkölaitos, jolla on uusi metallipiippu. Tuomiokirkon tornista nähden metallipiipun kautta kulkeva näköala-akseli risteää 5200 metriä päässä Turun vuonna 2007 Saramäkeen valmistuneen uuden vankilan päärakennuksen.  Sähkölaitoksen piipusta 15 astetta itään maisemassa näkyi Turun polttolaitos eli jätteenpolttolaitos, joka oli valmistunut 1975 ja sen toiminta loppui 2014. Laitoksen korkeampi savupiippu oli 90 metriä korkea ja laitos on purettu loppuvuodesta. Turun museokeskus ehdotti rakennusta suojeltavaksi ja kaupunkilaiset syyttivät heitä hulluiksi, säilytysfasisteiksi ja todellisuudesta vieraantuneiksi. Lähiympäristöön vaikutukset ovat liikenteen loppuminen ja kahden aluetta hallinneen piipun katoaminen maisemasta.

Korkean rakentamisen osalta Turkuun on ehdotettu Vaasanpuistoon 25-35 kerroksista tornia, Ruusukortteliin 16-kerroksista tornia ja Kakolanmäelle 25-kerroksista tornia. Kaupunkilaisten enemmistö kannattaa tornirakentamista, mutta he eivät todennäköisesti tiedä, mitä ovat tilaamassa. Hohdokkaiden visualisointikuvien ja korkeiden lupausten sijaan on yleensä Suomessa rakennettu lössähtäneitä ja kyhäelmän oloisia toteutuksia. Perusongelma liittyy ajallisesti lyhyeen tornien tuotekehittelyyn ja pieneen toteutuksen volyymiin.

 

 

 

6. TURUN LIIKENNERATKAISUT

Turussa on ollut jo historiallisella ajalla satama; rautatie Tampereelle sekä Hämeenlinnaan valmistui 1876. Rantarata Helsinkiin valmistui 1902. Nykyinen lentoasema perustettiin 1956. Tieverkosto on vähitellen kasvanut moottoritie- sekä valtatietasolle ja kaupungilla on ohikulkutie. Kaupungilla on ollut raitiotieverkosto vuoteen 1972 saakka, mutta nykyään nojataan linja-autoihin.

Turusta on linnuntietä Naantaliin 10 km, Uusikaupunkiin 60 km, Raumalle 85 km, Tampereelle 150 km, Hämeenlinnaan 135 km, Saloon 45 km ja Helsinkiin 150 km. Turun merkittäviä infrastruktuurilinkkejä muualle Suomeen ovat: Turku-Raumatie, Turku-Tampere valtatie, Vanha Turku-Tamperetie, Turku-Helsinki valtatie, vanha Turku-Helsinkitie, Hämeentie eli Turku-Hämeenlinnatie ja Naantalintie. Turun muihin kaupunkeihin johtavien pääväylien ohella merkittävä kehittämismahdollisuus on yhteydet kaupungin alueen reunoille sekä ympäröiviin naapurikaupunkeihin. Turun Ohitustie on 34 kilometriä pitkä ja kulkee Naantalista Raision kautta Kaarinaan ja se leikkaa kaikki Turun poisajoväylät manner-Suomeen päin. Ohitustie on valmistunut 1960 jälkeen ja sitä on jatkuvasti kehitetty.

Turun rautatiet ovat Helsinki-Turku-rata ja Turku-Toijala-rata. Helsingin ja Turun yhteyttä liikennöidään tiiviisti ns. Rantaradalla. Alkaen 1970-luvulta on ollut kaavoituksessa oikoratayhteys Espoon ja Salon välillä, jossa voitaisiin nostaa liikennöintivauhtia. Toistaiseksi kuitenkin painopiste on rantaradan lisäraiteissa ja muussa parantamisessa. Turusta on myös tavaraliikennereitti Uusikaupunkiin. Suurnopeusrata Helsingistä Turkuun on yhä pitkän tähtäimen kehittämisvaihtoehtona, samoin kuin asutuksen keskittäminen nykyisiin keskuksiin.

Ylä-Maarian suunnalla olisi runsaasti kehittämisalueita, joiden ainoa etu olisi nopeat toimivat joukkoliikenneyhteydet keskustaan. Tässä olisi hyvä voida hyödyntää Turku-Toijala rataa paikallisliikenteen haaraan sekä mahdollisesti yhtä tai kahta lisäraidetta koilliseen, jotka liittäisivät alueet Turun rautatieasemalle.

Pitkälle menevässä kehittämisessä kannattaisi harkita myös kuntaliitoksia Ruskon, Liedon, Kaarinan sekä Raision kanssa. Turussa on tällä hetkellä vain kolme VR:n rautatieasemaa: Päärautatieasema keskustan pohjoispuolella, Kupittaa TYKS:n eteläpuolella sekä Satama. Paikallisjunaliikenteessä on siten kehittämisvaraa. Turun joukkoliikenne on lähes kokonaan bussivetoinen, mutta siinäkin on kehittämisvaraa esim. uusiutuvien energianlähteiden soveltamisessa. Esimerkiksi keskustan ja lentoaseman tai sataman ja lentokentän välille riittäisi perusratkaisuna vain kaksi kilometriä pitkä lisäraide pääradalle. Tämä avaisi uusia näkökulmia myös lentoaseman kehittämiseen.

Turun lentokentällä on yksi 2500 metrin asfaltoitu kiitorata 08/26, jossa on laajentamisvaraa sekä pituussuuntaan sekä mahdollisesti uudelle kiitoradalle. Kaavoituksen osalta varaudutaan kuitenkin siihen, että kenttää ei laajennettaisi: ehdotetun osayleiskaavan mukaan Turun lentokentän ympäristö rakennettaisiin tukkoon mm. työpaikka- ja teollisuusrakentamisella niin, että laajentamisvaraa lentokenttään ei jäisi juuri millekään lentokenttätoiminnolle. Turun kaupungin kannalta miettisin tarkemmin, kannattaisiko tämä tiivistäminen. Lentokenttien ympäristöt ovat monessa mielessä huonoja kehittämisalueita. Monesti lentokenttien toimintaa kaavoitetaan 50 -100 vuotta eteenpäin kerrallaan. Turun lentokentällä on oma terminaalirakennus, joka on samaa luokkaa Suomessa, kuin Rovaniemellä ja sillä on mahdollisuus toimia myös Helsingin tapaan VIP-lentokenttänä. Lentokentällä on myös FinnHEMS-tukikohta. FinnHEMS-tukikohdat ovat Helsinki-Vantaalla, Turun lentoasemalla, Tampereen lentoasemalla, Kuopion lentoasemalla, Oulunsalon lentoasemalla sekä Rovaniemen lentoasemalla.

Turun kaupunki painottaa joukkoliikenteensä strategiassa busseja, mutta samalla toteaa, että jos investointipäätökset johtavat vajaakäyttöön, esim. korostuneeseen yksityisautoiluun, menee strategia osin väärään suuntaan. Kaupungin sisääntuloväylien kehitys toimiviksi on siis keskeistä. Ekologinen liikennejärjestelmä olisi esimerkiksi pintarautatiejärjestelmä, jota voidaan toteuttaa yhdistelmillä paikallisjunaliikenteestä tai pikarautatiestä. Turun kaupungin yksi perusongelma on liian hajallaan oleva liikennejärjestelmä ja yhdistelmistä muodostuva kaupunkirakenne. Esimerkkinä tästä rakennustasolla on Turkuhallin sijainti 4 kilometrin päässä Rautatieasemasta ja kaavatasolla ruutukaava-aluetta ympäröivät omakotialueet.

Metro Turussa olisi osittain samaa vaativuusluokkaa kuin Pietarissa tai Lontoossa jokilietteen vuoksi, mutta silti lähempänä Helsinkiä. Pääongelmana on, että kaupunkirakenne on hajallaan ja liikennevolyymit ovat liian pieniä. Turussa oli raitioliikennettä 1890-1972 ja lakkauttaminen oli ehkä ennenaikaista ja perustui siihen näkemykseen, että raitoliikenne olisi vanhanaikaista. Helsinki on Suomen ainoa kaupunki, jossa on nyt raitoliikenneosaamista ja tavoitteena on pikemminkin laajentaminen. Raitovaunut ovat nykyisillä ympäristöperusteilla ekologinen vaihtoehto. Ehdotus Turun pikaraitotieksi vuodelta 2002 ehdotti 42 kilometrin pituista verkkoa Turun, Kaarinan, Naantalin ja Raision alueelle, jonka kustannukset olisivat noin 320 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 päätettiin jatkaa asian jatkoselvitystyötä ilman investointipäätöstä. Turun kannattaisi tilata aiheesta toteutusmittakaavan konsulttisuunnitelmia.

Turun yhteys Tukholmaan kulkee meritse autolautoilla. Pohjolassa on keskusteltu 1950-1960-luvulta lähtien mahdollisuudesta Turku-Tukholma-moottoritiestä Ahvenanmaan kautta. Turun ja Tukholman keskustojen välimatka on linnuntietä 260 kilometriä. Turun ja Maarianhaminan etäisyys on 130 km. Lyhin etäisyys meren alitse mahdolliseen Ahvenanmaan ja Ruotsin väliseen tunneliyhteyteen on 50 kilometriä, mikä on vastaava, kuin Britannian ja Englannin välisessä kanaalitunnelissa. Lupaa Ahvenanmaan saariston pilaamiseen ei saada Ahvenanmaalaisilta, esim. paikallisilta kalastajilta, ja ympäristövaikutuskriteerit ovat entistä tarkempia. Tieyhteys toisi vähän kerrannaisia vaikutuksia taloudellisesti Ahvenanmaan saaristolle. Uuden tämän vuoden erikoispikajunaehdotuksen mukaan tunneliyhteys nopeuttaisi yhteyden Helsingistä Tukholmaan puoleen tuntiin. Ehdotuksen hinta olisi monta kymmentä miljardia euroa ja tarjottu teknologia ei vielä toimi käytössä. Yhteys on siis lähinnä teoreettinen mahdollisuus, jossa on alhaiset tuotto-odotukset Suomelle ja vielä vähäisemmät Ruotsille. Toteutustason suunnitelmien tilaaminen aiheesta ei ole järkevää, kun tekninen toteutusratkaisu puuttuu, mutta aihe kannattaa pitää 50 -200 vuoden tähtäimen kaavoituksessa esillä.

Turun kaupunki on laatinut suunnitelmia sekä tutkielmia joukkoliikenteen kehittämisestä sekä uusilla bussilinjoilla että tulevaisuudessa mahdollisesti pikaraitioteillä, joiden malli nojaa viiteen päähaaraan. Omaa pohdintaani lentokenttäjunasta ei ole Turussa hankittu, ja pikaraitiotien ehdotettu linjaus kulkee Skanssin aluetta huomattavasti etelämpänä. Toiminnallisesti voidaan kuitenkin katsoa, että joukkoliikenne Turussa nojaa siihen perinteiseen rakennemalliin, että yhteiset avaintoiminnot sijoittuvat yhdessä keskuksessa, johon kaikki pääväylät johtavat. Harkita kuitenkin kannattaisi, onko olemassa muita toimintatapoja, kuin keskittyä autoilla tavoitettaviin hypermarketteihin, jotka vetävät väkeä keskustan ulkopuolelle. Turun kaupungin suuret mitat ja talvien olosuhteet asettavat tarpeen kävely- ja pyöräilyreittien ohella myös yleisesti hyvin saavutettavalle joukkoliikenteelle.

Aurajoen ylittää Turun keskustassa seitsemän siltaa, ja keskustan rajasta koilliseen vielä neljä siltaa. Kaarinan puolella Turun Ohitustien neljän sillan rypäs ylittää myös Aurajoen. Turussa on muitakin siltoja.

Puolitoista kilometriä Aurajoen suusta kulkee 1903 rakennettu lossi eli Föri Aurajoen yli Tervahovinkadun ja Wechterinkadun välillä. Turun keskustan ensimmäinen silta on kaksi kilometriä joen suusta sijaitseva 16,5 metriä leveä Martinsilta, joka valmistui 1940. Silta on 104,5 metriä pitkä palkkisilta. Se oli kaavoitettu jo 1828 Turun ruutukaavaan.

Toinen silta on 150 metrin päässä, 20,5 metriä leveä ja 93 metriä pitkä kuuluisa Myllysilta. Vanha Myllysilta valmistui 1975 ja sen suunnittelussa, rakentamisessa sekä koestamisessa tehtiin virheitä. Vanha Myllysilta suljettiin käytöstä 2010 ja korvattiin 2011 uudella teräspalkkisillalla. Vanha silta oli insinööripiireissä Suomen kiistellyimpiä.

Turun kolmas silta on 1996 valmistunut Teatterisilta, joka sijaitsee Myllysillasta 400 metriä yläjuoksuun kaupunginteatterin kohdalla, kyseessä on kävelysilta, jonka leveys on 6 metriä ja pituus 70 metriä.

Neljäs silta, Auransilta sijaitsee 2900 metriä joen suusta, on leveydeltään 12 metriä ja pituudeltaan 47 metriä. Silta valmistui 1907, eli kyseessä on keskustan toiseksi vanhin silta. Siltaa kutsuttiin 1923 saakka Alasillaksi, sillä se oli ensimmäinen silta alajuoksulta katsoen.

Turun viides ja uusin silta, 2013 avattu teräsbetoninen Kirjastosilta, on myös 60 metriä pitkä, mutta vain 4 meriä leveä ja nimensä mukaan sijaitsee Kaupunginkirjaston korttelin eteläkulmassa.

Turun näkymällisesti kuuluisin silta on kuitenkin kuudes Tuomiokirkkosilta, jonka leveys on 25,9 metriä ja pituus 39,5 metriä. Siltaa kutsuttiin 1923 saakka Yläsillaksi, sillä se oli yläjuoksulla Aurasiltaan nähden. Paikalla on ollut silta jo 1400-luvun alusta, aluksi puusta, hieman eri paikalla kuin ennen ja nykyinen silta avattiin vasta 1899 ja on tyypiltään teräksinen kaarisilta. Silta on nimensä mukaisesti Tuomiokirkon edustalla. Silta oli alun perin suunniteltu Saksassa, mutta se toteutettiin muutetun suunnitelman mukaan.

Seitsemäs Turun keskustan silloista on Tuomaansilta, jonka kautta kulkee Helsinginkatu. Sillan leveys on 22 metriä ja pituus 93 metriä. Silta on nimetty Suomen ensimmäisen tunnetun piispan mukaan, joka vaikutti Suomessa 1220 -1245. Tuomaansilta valmistui 1999 ja se on teräsbetonia. Teräsbetonisiltoja tyypillisesti esi- ja jälkijännitetään valun yhteydessä.

Välittömästi keskustan koillispuolella kulkee alle 150 metriä pitkä Rautatiesilta, jota kutsutaan myös Aurajoen ratasillaksi. Se sijaitsee Raunistulan kaupunginosassa. Ensimmäinen versio sillasta avattiin 1889 ja uusi 1955. Uusi silta on teräksinen ja on hahmoltaan sisältä rakenteiden tukema ontto palkki. Sillalla on ollut myös kevyen liikenteen väylä. Rautatieaseman suunnasta tuleva rautatie haaraantuu Toijalan ja Helsingin suuntaan ennen siltaa.

Rautatiesillasta 800 metriä yläjuoksuun myös Aurajoki haaraantuu. Tästä 1000 metrin päässä Koroisissa, linnuntietä 5,5 kilometrin päässä Aurajoen suusta, kulkee Turun ensimmäisen kosken, Halistenkosken pato ja sen länsipuolella kulkee Halistentien 130-metrinen maantiesilta 1980-luvulta ja 60-metrinen kevyen liikenteen silta kosken yli. Tästä 3 kilometriä itään Kaarinan kunnan puolella kulkee Turun Ohitustien neljä siltaa Aurajoen yli ja näistä edelleen koilliseen joki kapenee ja sen ylittää pieniä ja kapeita siltoja. Noin puolivälissä Halistentien sillan ja Turun Ohitustien siltojen välissä on Kuralan kevyen liikenteen silta, joka uusittiin vuonna 2013 kulkemaan betonisten ponttoneiden päällä.

Rautatieasemalla sijaitsee 1963 avattu Turun ratapihan kävelysilta, joka on lyhin tie keskustasta kulttuurikeskus Logomoon. Silta on 294 metriä pitkä ja 3 metriä leveä. Ratapihan lounaispuolella kulkee Puistokatu ja Koulukatu tunnelissa radan alitse, jotka jatkuvat Naantalin pikatienä haarantuen Rauman valtatieksi Raision ohi. Rautatieaseman ratapihan koillispuolella sijaitsee keskustan merkittävä Aninkaistensilta, joka valmistui vuonna 1931 ja korvattiin vuonna 2000 uudella teräsbetonisillalla. Silta on laajennettu nelikaistaisesta kuusikaistaiseksi ja keskustasta tuleva Aninkaistenkatu haaraantuu sillan jälkeen Tampereentieksi ja Satakunnantieksi Raisioon liittyen Rauman valtatiehen. Keskustasta saaristoon johtavia siltoja ovat Ruissalonsilta, Hirvensalonsilta ja sillat Paraisten suuntaan. Maariassa sijaitseva 4,5 kilometriä pitkän tekoaltaan ylittää Myllyojan 80-metrinen teräksisen ristikkopalkkisilta, joka toimii kevyen liikenteen väylänä.

 

7. TULIPALOT JA RUUTUKAAVOITUS

Turun palo 4-5. syyskuuta 1827 oli Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo. Siinä tuhoutui ¾ kaupungin rakennuksista ja kodittomaksi jäi 11 000 asukasta. Turun paloa on varmaan pidetty myös perusteluna vanhan puurakentamisen purkamiselle ja korvaamiselle kivirakentamisella. Turun palon seurauksena myös yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Uudelleenrakentamisessa Engel loi uuden asemakaavan 1828, joka on säännöllinen ruutukaava. Turussa Engelin (1778-1840) merkittävin arkkitehtuuriprojekti oli Tuomiokirkon muutostyöt. Ruutukaavan yksi varhaisteoreetikko oli Miletoslainen Hippodamus, joka eli 489-408 eKr. Vanhimmat ruutukaavat ovat tosin 4500 vuotta vanhoja. Suomessa Turun ruutukaavan ohella Engelin laati myös Porvoon ja Helsingin ruutukaava-alueet ja Turun ruutukaava kannusti samaan malliin myös muissa Suomen kaupungeissa.

Ruutukaava-alueet Suomessa:

Kaupunki

Ruutuasemakaavavuodet ja suunnittelija(t)

Heinola

1839 Claes Wilhelm Gyldén

Helsinki

1817-1825 / C.L.Engel ja Johan Albert Ehrenström

Hämeenlinna

1832 Carl Ludvig Engel

Iisalmi

1857 W.Forss

Joensuu

1848 C.W.Gyldén

Jyväskylä

1837 C.L.Engel

Kajaani

1659 Brahe

Kaskinen

1767 Carl Johan Cronstedt

Kemi

1869 L.I.Lindqvist

Kokkola

1655 Johan Persson Gädda, 1861 C.A.Settenberg

Kotka

1878

Kouvola

1922 Jussi ja Toivo Paatela, 1933 O-I.Meurman

Kristiinankaupunki

1651 Claes Claesson

Kuopio

1869 M.Mohell, 1903 K.J.Karlsson

Lahti

1878 Alfred Caween

Lappeenranta

1649 Erik Nilsson Aspegren

Maarianhamina

1855 Georg Theodor Chiewitz

Mikkeli

1837 C.L.Engel

Nurmes

1879 Julius Frans Alexander Basilier, Ferdinand Öhman

Oulu

1822 / C.L.Engel ja Johan Albert Ehrenström

Pietarsaari

1783 Forsen, 1821 Carl Gustav Holm

Pori

1864 J.H.Wahlroos, 1852 Georg Theodor Chiewitz

Porvoo

Luonnos 1711, 1832 C.L.Engel ja 1842 Claus Gyldén

Raahe

1801 Joseph Fontén, 1826 Gustaf Odenwall, 1840 C.W.Gyldén

Salo

1887 P.E.Denegaer

Tampere

1868 C.A.Edelfelt

Turku

1828 C.L.Engel

Uusikaarlepyy

1620 Olof Bure, 1649 Claes Claesson, 1866 K.J.Krank, 1966 Olli Vikstedt

Uusikaupunki

1649 Hans Hansson, 1843 C.W.Gyldén, 1863 Georg Theodor Chiewitz

Vaasa

1855 C.A.Settenberg

Vantaa

Tikkurila 1951, Korso 1959, Tikkurila 1959 Rakennushallitus, Myyrmäki 1970

 

Tapaturmaisia kaupunkipaloja Suomessa on ollut 118 kappaletta, osa suurpaloista on sotien aiheuttamia. Kaavoituksen sekä palontorjunnan ansiota kaupunkipaloja ei ole ollut toisen maailmansodan jälkeen, vaikka yksittäisiä rakennuksia on palanut lukuisista eri syistä.

Suomen kaupunkien kehitystä ja kaupunkipaloja:

Kaupunki ja perustamisvuosi

Ruutukaava

Kaupunkipalot (Sodat)

Hamina 1653

Ympyräkaava 1720

1712 (Isoviha), 1821 (90% linnoituksen taloista paloi), 1840, 1887, 1939-40 (Talvisota) ja 1941-44 (Jatkosota)

Heinola 1839

1839

-

Helsinki 1550

1817-1825

1571 (Venäläiset), 1634, 1654, 1701, 1713 (Isoviha), 1761, 1808, 1858, 1875, 1939-40 (Talvisota) ja 1941-44 (Jatkosota)

Hämeenlinna 1639

1832

1311 (Novgorodilaiset), 1713-15 (Isoviha), 1739 ja 1831 (62% tonteista paloi)

Iisalmi 1627

1857

 

Joensuu 1848

1848

 

Jyväskylä 1837

1837

 

Kajaani 1651

1659

1712-14 (Isoviha) ja 1807

Kaskinen 1785

1767

 

Kemi 1869

1869

 

Kokkola 1620

1655, 1861

1664, 1742, 1767, 1805, 1860 ja 1914

Kotka 1879

1878

1855, 1896, 1939-40 (Talvisota) ja 1941-44 (Jatkosota)

Kouvola 1922

1922,1933

 

 

Kristiinankaupunki 1649

1651

1859

Kuopio 1782

1869, 1903

1817 ja 1877

Käkisalmi 1618

 

1360, 1580 (Sota), 1634, 1662, 1679 ja 1941-44 (90% rakennuksista poltettiin 1941 Jatkosodassa)

Lahti 1878

1878

1877, 1939-40 (Talvisota) ja 1941-44 (Jatkosota)

Lappeenranta 1649

1649

1714 (Isoviha) 1729, 1741 (Pikkuviha), 1939-40 (Talvisota) ja 1941-44 (Jatkosota)

Loviisa 1745

 

1855

Maarianhamina 1861

1855

 

Mikkeli 1838

1837

1910

Naantali 1443

 

1595 ja 1628

Nurmes 1810

1879

 

Oulu 1605

1822

1652, 1655, 1705, 1705, 1743 (Pikkuviha), 1773, 1822 (Tuhoutui lähes kokonaan), 1846, 1882, 1889, 1916 ja 1941-44 (Jatkosota)

Pietarsaari 1652

1783, 1821

1714 (Isoviha) ja 1835

Pori 1558

1864, 1852

1571, 1640, 1666, 1692, 1698, 1713-14 (Isoviha), 1801, 1849 ja 1852 (75% tonteista paloi)

Porvoo 1346

1832, 1842

1508 (Tanskalaiset), 1571 (Venäläiset), 1590 (Venäläiset), 1603, 1708 (Isoviha), 1713-21 (Isoviha), 1760 (69% kaupungista paloi) ja 1837

Raahe 1442

1801, 1826, 1840

1810 (Tuhoutui lähes kokonaan)

Rauma 1442

 

1536, 1538, 1640, 1682 ja 1713-15 (Isoviha)

Rovaniemi 1929

 

10-16.10.1944 Saksalaiset tuhosivat 87% rakennuksista

Salo 1887

1887

 

Savonlinna 1639

 

1656 (Sota), 1742 (Isoviha), 1812 ja 1849

Sortavala 1632

 

1705 (Isoviha), 1902 ja 1941-44 (Poltettiin lähes kokonaan Jatkosodassa)

Tammisaari 1546

 

1656 ja 1821

Tampere 1779

1868

1865, 1918 (Sisällissota) ja 1939-40 (Talvisota)

Tornio 1621

 

1672, 1677, 1714 (Isoviha), 1715-17 (Isoviha), 1762 ja 1871

Turku 1229

1828

1318 (Sota), 1425 (Sota), 1429, 1443 (Venäläiset), 1458, 1473, 1491, 1509 (Tanskalaiset), 1522 (Kapina), 1537, 1546, 1549, 1552, 1565, 1569, 1576, 1582, 1592, 1593, 1600, 1601, 1603, 1618, 1624, 1655, 1656, 1664, 1678, 1681, 1711 (Isoviha), 1713-21 (Isoviha), 1728, 1775, 1827 (Suurpalo), 1939-40 (Talvisota) ja 1941-44 (Jatkosota)

Uusikaarlepyy 1620

1620, 1649, 1866, 1966

1858 (66% tonteista paloi)

Uusikaupunki 1617

1649, 1843, 1863

1691, 1685, 1691, 1713-21 (Isoviha), 1793, 1846 ja 1855

Vaasa 1606

1855

1852

Vantaa 1972

1951, 1959, 1970

 

Viipuri 1403

1861

1351 (Novgorodilaiset), 1457 (Sota), 1477, 1575, 1594, 1612, 1613, 1627, 1628, 1652, 1672, 1677, 1678, 1682, 1682, 1689, 1690, 1710 (Isoviha), 1738, 1793, 1817, 1834, 1846, 1918 (Sisällissota) ja 1941-44 (Jatkosota)

 

Ulkomailla Pohjoismaissa lähelle Turun palon tuhoa yltävät Tukholman palo 8.6.1686 (1800 rakennusta tuhoutui) ja Kööpenhaminan palo 1728 (1650 rakennusta tuhoutui). Turun palossa tuhoutui 2543 rakennusta, joista kivirakenteisia oli 253 kappaletta. Suomessa on ollut useita paloja, joissa suurin osa kaupungin rakennuskannasta on palanut, suurimmat tulot sodissa, mutta myös tapaturmaisesti. Ulkomailla tunnetaan lukuisia Turkua suurempia paloja.

Suurpaloja ulkomailla:

Kaupunki

Vuosi

Tulipalon kuvaus

Jerusalem

587 eKr.

Jerusalemin Salomonin temppeli sekä kaupunki tuhottiin ja väki otettiin Baabelin orjiksi.

Rooma

64 jKr.

Viikon kestävässä palossa Rooman 14 piiristä 3 tuhoutui täysin ja 5 osittain

Konstantinopoli

406

Laaja tulipalo

1204

Kolme tulipaloa neljännen ristiretken aikaan

Lontoo

1135

Suuri tulipalo, joka tuhosi keskustaa

1212

Suuri Southwarkin palo keskustassa

1666

13 500 taloa ja 87 kirkkoa tuhoutui, noin 75 000 joutui kodittomaksi. Kuolonuhrien määrä satoja tai tuhansia

Amsterdam

1421

Suuri tulipalo

1451

Suurempi tulipalo, 75% kaupungista paloi, vaatimus kivirakentamisesta

Moskova

1547

 

Jätti kodittomaksi 80 000 henkeä, 2 700-3 700 kuoli, tuhosi osia kaupungista ja Kremlistä

1571

Krimin turkkilaisten hyökkäyksen aiheuttama palo, 10 000-80 000 kuoli

1812

Kaupunki poltettiin Napoleonin karkottamiseksi, noin 75% kaupungista paloi. Tuhoutuneita taloja 6 000-9 000, liikerakennuksia 8 200, Kirkkoja 122-329 kpl, kuolleita noin 12 000

Oslo

1624

Lähes koko kaupunki tuhoutui

Uppsala

1702

Kaupunki vaurioitui merkittävästi

Bergen

1702

90% kaupungista paloi

1756

1500 rakennusta paloi

Kööpenhamina

1728

1 600 taloa paloi, 15 000 menetti kotinsa, yliopistosta tuhoutui merkittäviä kokoelmia

1795

900 taloa paloi, 6000 menetti kotinsa

Tukholma

1407

1 600 henkeä kuoli

1686

1 800 rakennusta tuhoutui

1759

2 000 joutui kodittomaksi, 300 taloa tuhoutui

New York

1776

400-1 000 rakennusta paloi

1835

600 rakennusta paloi

1845

345 rakennusta paloi, noin 30 kuoli

San Francisco

1851

2 000 rakennusta paloi

1906

Maanjäristys johti tulipaloon, 3 000 kuoli ja 80% kaupungista paloi Yhdysvaltojen tuhoisimmassa maanjäristyksessä. Kodittomaksi jäi 300 000 henkeä. Noin 25 000 rakennusta tuhoutui palossa.

Montreal

1852

10 000 joutui kodittomaksi ja puolet kaupungista tuhoutui.

Chicago

1874

812 rakennusta tuhoutui, 20 kuoli

Halifax

1917

Laivan räjähdys ja seurannut tulipalo, 2 000 kuoli, 1 600 taloa tuhoutui, 12 000 rakennusta vaurioitui

Thessaloniki

1917

9 500 taloa tuhoutui, 70 000 joutui kodittomaksi

Tokio

1942-45

100 000 henkeä kuoli pommituksissa

Hampuri

1943

42 600 henkeä kuoli, valtaosa kaupungista tuhoutui pommituksessa

Hong Kong

1953

53 000 joutui kodittomaksi

Manila

2011

8 000 joutui kodittomaksi

Lac-Mégantic

2013

Junan suistumista seuranneessa palossa 30 rakennusta tuhoutui, 47 kuoli

Tianjin

2015

173 henkeä kuoli sataman varaston räjähdyksessä ja palossa

 

 

 

8. TURUN JA SUOMEN DEMOGRAFIAA

Turun väkiluku on 186 251 ja väestöntiheys 760 hlö / km2 ja kaupunki on Suomen kuudenneksi suurin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan ja Oulun jälkeen. Turkua pienempiä kaupunkeja Suomessa ovat Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola.

 

Suomen 10 suurinta kaupunkia väkiluvun mukaan

Kaupunki

Väkiluku

Helsinki

629 725

Espoo

269 625

Tampere

225 344

Vantaa

214 409

Oulu

198 548

Turku

186 251

Jyväskylä

137 480

Kuopio

112 231

Lahti

103 911

Kouvola

85 933

 

Suomen kaupunkialueista suurimmat ovat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti. Väentiheys ei korreloi asukaslukua ja kaupunkialue perustuu yhtenäisen kaupunkirakenteen määritelmään. Kaupunkialueen määrittely ei vastaa myöskään kuntarajoja.

Suomen 10 suurinta kaupunkialuetta

Kaupunkialue

Asukasluku

 

Väentiheys / km2

Helsinki

1 214 210

1 814,1

Tampere

   325 025

1 200,9

Turku

   260 367

1 000,5

Oulu

   193 817

  983,6

Jyväskylä

   120 306

1 198,7

Lahti

   117 424

1 074,2

Kuopio

     86 034

1 812,4

Pori

     84 509

  700,7

Vaasa

     66 911

  990,1

Joensuu

     65 686

  945,3

 

Suomen 13 tiheintä kaupunkialuetta

Kaupunkialue

Väentiheys / km2

Asukasluku

Helsinki

1 814,1

1 214 210

Kuopio

1 812,4

    86 034

Tampere

1 200,9

  325 025

Jyväskylä

1 198,7

  120 306

Hyvinkää

1 197,5

    43 038

Kajaani

1 085,2

    30 364

Lahti

1 074,2

  117 424

Hämeenlinna

1 059,2

    49 847

Lappeenranta

1 015,9

    55 429

Savonlinna

1 008,6

    22 876

Mikkeli

1 006,7

    36 404

Turku

1 000,5

  260 367

Vaasa

   990,1

    66 911

 

Pohjoismaiden suurimpia Metropolialueita

Kaupunkia/kunta-alue

Kaupunki

Kaupunkialueen / kunnan väkiluku

Kaupungin väkiluku

Suur-Tukholma

Tukholman kaupunki SE

2 224 156

921 504

Kööpenhaminan Suurkaupunkialue

Kööpenhamina DK

1 246 611

1 989 942

Helsingin keskustaajama

Helsingin kaupunki SF

1 214 210

629 725

Oslon kaupunkialue

Oslon kaupunki NO

942 084

647 646

Göteborgin suurkaupunkialue

Göteborgin kaupunki SE

979 818

549 839

Tampereen kaupunkialue

Tampereen kaupunki SF

325 025

225 344

Suur-Malmö

Malmön kaupunki SE

693 458

280 415

Aarhusin kunta

Aarhusin kaupunki DK

326 246

261 570

Bergenin kunta

Bergenin kaupunki NO

260 392

275 112

Turun kaupunkialue

Turun kaupunki SF

260 367

186 251

Oulun Seutukunta

Oulun kaupunki SF

241 106

198 548

Huom. Alue-, hallintotapa- hallintoalue- ja rakennemäärittelyt tuottavat vaihtelevia tuloksia, joten tilasto on suuntaa-antava ja osin verrannollinen.

Maailman 11 suurinta metropolialuetta:

Kaupunki

Maa

Väkiluku

Pinta-ala

Tokio

Japani

38 000 000

 

14 034 km2

Shanghai

Kiina

34 000 000

 

6 340,5 km2

Sao Paulo

Brasilia

27 640 577

 

23 062 km2

Soul

Etelä-Korea

25 620 000

 

11 704 km2

Lagos

Nigeria

25 087 000

 

3 577 km2

Peking

Kiina

24 900 000

 

16 410 km2

Guangzhou

Kiina

23 900 000

 

3 843 km2

New York

USA

23 632 722

 

34 490 km2

Mexico City

Mexico

22 500 000

 

9 560 km2

Delhi

Intia

21 753 486

 

46 208 km2

Mumbai

Intia

20 748 395

 

4 355 km2

 

Euroopan 15 suurinta metropolialuetta OECD Metropoli alue määritelmän mukaan:

Metropolialueen nimi

Maa

OECD Metropolialueen väkiluku

Moskovan metropolialue

Venäjä

16 170 000 (Demographia)

Ruhrin alue

Saksa

13 400 000

Pariisin metropolialue

Ranska

11 200 000

Amsterdamin metropolialue

Alankomaat

7 500 000

Lontoon metropolialue

UK

7 400 000

Milanon metropolialue

Italia

7 400 000

Münchenin metropolialue

Saksa

6 100 000

Berliinin metropolialue

Saksa

6 000 000

Frankfurt/Rhein-Main alue

Saksa

5 600 000

Madridin metropolialue

Espanja

5 600 000

Pietarin metropolialue

Venäjä

5 191 690 (Rosstat)

Barcelonan metropolialue

Espanja

4 900 000

Hampurin metropolialue

Saksa

4 600 000

Kööpenhaminan alue

Tanska

3 900 000

Ateena

Kreikka

3 900 000

Brysselin pääkaupunkialue

Belgia

3 800 000

Huom. Alue-, hallintotapa- hallintoalue- ja rakennemäärittelyt noudattavat OECD-määritelmiä Pietaria ja Moskovaa lukuun ottamatta.

 

 

9. TURUN KÄYNNISSÄ OLEVIA RAKENNUS- JA KAAVOITUSHANKKEITA

Logomo on rautatieaseman koillispuolella sijaitseva kulttuurikeskus, jossa on myös toimitiloja pienyrityksille. Toiminta alkoi 2011 ja keskuksessa on puolisen tuhatta työpaikkaa. Kiinteistön kehittäjänä oli Hartela yhdessä kaupungin kanssa. Turun kaupungin teatteri on tällä hetkellä evakossa Logomossa ja vanhassa elokuvateatteri Dominossa. Teatterin peruskorjaus valmistuu arviolta 2017. Nykyinen teatteritalo valmistui 1962 joenrantaan.

Kakolanmäki on yksi Turun seitsemästä kukkulasta, jossa oli 2007 saakka vankilatoimintoja. Mäen korkeus on 42 metriä merenpinnasta ja se on kiveä. Mäelle valmistui 1850-luvulla vankilarakennuksia ja 2004-2008 sen alle rakennettiin maanalainen jätevedenpuhdistamo vähän saman suuntaisesti, kuin Helsingin Viikinmäkeen 1994.  Puhdistamo on Espoon Suomenojan jälkeen Suomen kolmanneksi suurin. Blominmäkeen valmistuu noin vuonna 2020 uusi korvaava Espoon jätevedenpuhdistamo, sekin maan alle. Kakolanmäen käyttöä ja rakentamista rajoittaa paikan historia.

Harppuunakortteli on Turun linnan koillispuolella oleva alue, jonne on tarkoitus rakentaa 4-7 kerroksisia taloja noin puolelle tuhannelle asukkaalle. Hankkeen etuina ja haittoina on paikka: länsipuolella on laaja satama-alue, mutta lounaispuolella on Turun linna. Läheiseen kaupungin ja sataman rajapintaan on tarkoitus muutenkin laajentaa keskustaa. Yksi haaste on, että maltetaanko rakentamista viedä eteenpäin riittävästi harkiten: tärkeää olisi, että uusi alue jatkaisi keskustan laatua ja mahdollisesti jopa jatkaisi ruutukaavaa, joka todennäköisesti nostaisi ratkaisun kokonaistasoa suhteessa olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Westpark on Mälikkälän täydennysrakentamisalue, joka sijoittuu Raumantien pohjoispuolelle kolme kilometriä rautatieasemasta luoteeseen. Telakkaranta on Turun vanhan telakan paikalla Aurajoen suulla joen etelärannalla. Aluetta on rakennettu vuoden 2005 arkkitehtuurikilpailun pohjalta Skanskan toteuttamana. Rakennukset eivät peitä näkymiä ja ovat luonteeltaan jämäkkä kaupunkimainen lisäys Aurajoen suulle. Myös rakennusta korkeampia satamanostureita säilyy paikallaan.

Vasaramäellä on myös 1950-luvun lopun modernia uudisrakentamista: Kivikartiontiellä oleva alueen maamerkki on kuusi 8-kerroksista kerrostaloa, vajaa 2 km Turun Tuomiokirkosta etelään. Kokonaisuus on samankaltainen Helsingissä: siinä missä Turussa on kuusi etelään suuntautuvaa 8-kerroksista kerrostaloa kaakko-luoteissuuntaisen tien länsipuolella, Helsingissä Mannerheimintiellä on yksitoista etelään suuntautuvaa 9-kerroksista tornitaloa kaakko-luoteissuuntaisen Mannerheimintien itäpuolella, Töölön tullista pohjoiseen.

Vasaramäki on täydennysrakentamisalue kolmisen kilometriä keskustasta kaakkoon, suurin kehittämisvyöhyke on maamerkkitaloista kilometri kaakkoon Uudenmaantiellä vastapäätä Turun hautausmaata. Kehittämisessä on vaihtoehtoina pienimuotoinen tai laajempi täydennysrakentaminen. Alueella on työpaikkatoimintojen vyöhyke, joka on mahdollista muuntaa asuntovyöhykkeeksi, lisäksi alueelle olisi tilaa rakentaa maamerkinomaista rakentamista. Vaikka Turun hautausmaa sijaitsee kehittämisalueen vieressä, on se metsäinen ja alueen vierestä kulkeva molempiin suuntiin kaksikaistainen valtatie on alueen eniten melua tuottava elementti, joka rajaa hautausmaan.

TYKS:llä on suunnitelmissa rakentaa uusi T3-sairaala Helsingin valtatien ja rautatien päälle. U-sairaala, 1969 valmistunut korkea torni, suunnitellaan korvattavaksi ja on päätetty, että se purettaisiin 2020. Purkamispäätöstä on puoltanut huono kunto. Ehdotettu T3-sairaala ylittäisi radan sekä ajotien paksuudeltaan kaksimetrisellä palkistolla ja 8-kerroksisena. Erään luonnoksen mukaan rakennuksen katon korkeus olisi 61,46 metriä merenpinnasta ja eräänlainen perustaso, valtatie olisi korkeusasemassa 18,76 metriä. Helikopterin laskeutumistaso on viereisen valmiin T-sairaalan katolla 50 metrin korkeudella. Arkkitehtuurisuunnittelu liittyy suoraan Helsingin Meilahden sairaalan kehittämiseen. TYKS:n tulevaisuus olisi siis kaavailujen mukaan tiiviiksi pakattu ja sisätiloja sävyttää sisäalueiden valokuilumaiset ulkotilat. T3-sairaalan rakentaminen tarkoittaa myös Raision sekä Paimion sairaalan sulkemista. Paimion parantola rakennettiin 1929 -1933, se sijaitsee 25 km Turun keskustasta Itään, välissä paikkakuntina ovat Paimion ohella myös Piikkiö ja Kaarina. T-3 sairaala valmistunee 2019. Turun Kupittaan kampusalueelle on suunnitteilla myös 8 -kerroksinen uudisrakennus Medisiina D, joka tulisi suoraan TYKS:n rakennusten viereen.

Kupittaalle on suunnitteilla uusi palloiluhalli, jonka vapaa korkeus olisi 12,5 metriä ja jonne mahtuisi 2500 katsojaa. Nykyinen vanhempi urheiluhalli valmistui Kupittaan liikuntapuistoon 1971. Uudempi halli on tarkoitus rakentaa liikuntapuiston ja rautatien väliin ja alueeseen liittyy Trivium-niminen kiinteistökehityshanke. Paikka on vajaa kilometri TYKS:istä kaakkoon.

 

 

10. TURUN KEHITTÄMINEN

Turulla on suunnitelmina laatia Yleiskaava 2029 ja Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035. Turun yleiskaava 2029 tähtää Turun 800-vuotisjuhlaan. Kaavalla varaudutaan 20 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2029 mennessä ja 60 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2035 mennessä. Turku on Suomen kaupungeista suunnitellun kasvun mukaisesti nopeimmin kasvava.

Turun kaavoituksessa on selkeänä kattava yleiskaava ja kaupungin ytimen ympärille kehittynyt asemakaava, joka kattaa alle puolet yleiskaava-alueesta. Asemakaavojen muutostilanne on pirstaleinen ja keskittyy suhteellisen pieniin alueisiin.

Turun kehittämiseen on yleiskaava 2029 mukaan kolme osin vaihtoehtoista rakennemallia:

1. Kaupungin keskusta ja nopeat yhteydet satelliittialueisiin, tämä nykymuodossaan toimii autojen varassa, mutta sitä voisi myös kehittää pintaraideliikenteelle

2. Keskustan liittyminen satelliittialueisiin kasvukäytäville, tätä mallia nykymuodossaan rajoittaa kaupunkia joka suunnalla ympäröivä omakotirakentamisvyöhyke, joka on pääosin kilometrin leveä. Kaupungin valtaväyliä Naantaliin, Raumaan, Tampereelle, Hämeenlinnaan, ja Helsinkiin voisi kehittää liikenneratkaisuilla, jotta tämä kaupungin väljä ympärysvyöhyke liittyisi keskustasta ympäröiviin lähiöihin.

3. Hajautettu kasvu, jolla ei ole selkeää painopistettä on osin toteutunut malli, johon voisi vaikuttaa vain tekemällä liikenneratkaisuista keskustaan toimivia.

Turun Yleiskaava 2029 hyväksytään tämän vuoden aikana ja kaava on virallisesti voimassa 2017. Lausunnot on pääosin käsitelty. Toteaisin Turun Vihreiden lausunnosta, että kävelyn ja pyöräilyn ohella joukkoliikenteen kehittämiseen olisi panostettava lisää. Nykyistä joukkoliikennettä linja-autoilla kannattaisi tukea uudella raideliikenteellä. Tätä näkökulmaa ei mikään Turun valtuustoryhmä ole ottanut esille. Raideliikenteen kehittäminen edellyttää sekä laajan mittakaavan että pienen materiaalisen toteutumamittakaavan hallintaa ja on siksi Turun kaupungissa hyvin haastavaa, myös kaupungin keskustaa ympäröivien mäkien ja keskustan kapeiden katujen vuoksi. Huomauttaisin Meidän Turku ry:n lausunnosta, jonka mukaan ”kaupungin kehitystä on ohjattava henkilöautoriippumattomaan suuntaan”. Turun kaupungissa oli ennen voimakasta autoistumista raitioliikennettä, sitäkin pitäisi harkita nyt yhdessä siihen liittyvän pikaraitiotieverkoston kanssa. Toinen Meidän Turku Ry:n ehdotus on, että ”liikenneselvitykset kaikkien liikuntamuotojen osalta” pitäisi tehdä, kun kaupunki on vastannut, että ”liikenteen vaikutusarvioinnit tulevat tarkentumaan yleiskaavaprosessin edetessä. Samoin liikenneverkostosta tullaan tekemään tarkempia selvityksiä”. Itse toivon juuri näiden arvioinnintien ja selvityksien ohella konsulttitilauksia Turun kaupungilta liikenneratkaisujen tekoon, jotta vaikutusarvioinneilla olisi pohjaa sekä mahdollisuuksia.

Yleiskaavan kehityskuvavaihtoehdoista olisin edelleen jatkanut, kehitysvaihtoehdot nojaavat kaikki sekä kaupungin keskustan länsiosan kasvuun että pääosin samoihin kehittämisalueisiin vaihtelevilla tehokkuuksilla.

Suurimman keskustan ulkopuolisen alueen, Skanssin alueen kehittäminen on jokaisessa vaihtoehdossa pääkehittämisalue. Skanssi on ns. Piispanristin pohjoispuolella oleva pääosin peltoalue, jota ympäröi itä- ja länsipuolella pientaloalueet. Alue on Helsingin Valtatien ja Uudenmaantien välissä. Skanssin kehittämisen houkuttelevuuden kannalta keskeiset tekijät olisivat liikenneratkaisut, joista vaihtoehtoina ovat esim. kahden päätien osittaiset kansiratkaisut. Myös jommankumman pääväylän suuntaisesti on käytännössä mahdollista luoda raideratkaisu, joka mahdollistaisi suuremman rakentamistehokkuuden. Uudenmaantietä myöten olisi mahdollista linkittyä paremmin myös Kaarinaan, Helsingin Valtatietä myöten olisi mahdollista kehittää Kaarinan keskustan koillispuolella oleva satelliittikaupunki. Skanssin perustamismadollisuuksilla on keskeistä vaikutusta rakentamistehokkuuteen.

Toinen kehittämisalue on Yli-Maariassa Tampereen valtatien varrella, joka on 10 kilometriä keskustasta koilliseen. Merkittävä kehitysalue on myös TYKS:n kaakkoispuolella oleva Kupittaa ja Itäharju, joka on nyt teollisuusalue. Vaihtoehtona olisi Itäharjun muuttaminen kerrostaloalueeksi, joka olisi vaihtoehtona rakentamistavaksi ainoa järkevä ratkaisu. Tällöin voisi hyödyntää myös olemassa olevaa Kupittaan asemaa ja rakentaa paikallisjunaliikennettä. Turun kaupunki on tehnyt kustannuslaskelman, joka toteaa ruutukaava-alueen täydennysrakentamisen olevan investointikustannuksiltaan kaikkein edullisimman verrattuna irrallisten uusien alueiden rakentamiseen ja kustannusten nousevan perustamisratkaisujen haastavuuden mukaan. Pienimuotoinen täydennysrakentaminen pehmeään maaperään ei ole lisäkustannuksiltaan merkittävä. Toisaalta vaikka uudet suuret kerrostaloalueet ovat investointikustannuksiltaan kaikkein kalleimmat, voidaan lähiörakentamisella rakentaa keskitettyjä alueita, joilla on oma toimiva joukkoliikenne. Itäharjun kehittämisessä oleellinen etu on, että asukkaille voitaisiin saada kannattava raideliikenne yksityisautoilun sijaan. Tämä tosin edellyttäisi tiivistä vuoroväliä, joka pitäisi saada sovitettua VR:n Helsingin liikenteen kanssa yhteen, tarvittaisiin myös liikennöintikalusto. Vaihtoehtona kerrostalorakentamiselle Itäharjuun on myös tiede- ja teknologiakehittämisen työpaikkatoiminnot, jotka voisivat sisältää jopa 15000 uutta työpaikkaa.

Turun kolmen kehityskuvan laskennalliset hiilijalanjälkilaskelmat vaihtelevat vain korkeintaan 11 % verran, joten erot eivät ole kovin merkittäviä, myös koska tarkkaa tulevaisuutta ei voida ennakoida. Kaupungin viheralueisiin sisältyvä hiilivarastot olisivat kuitenkin kaupungin laskelmien mukaan kaksinkertaiset keskustaan liittyvällä kasvulla verrattuna hajautettuun kasvuun. Jos kerrostaloja rakennettaisiin kivimateriaalien sijaan puusta, olisi silläkin jonkin verran vaikutusta, tosin historiallinen Turun palo kannustaa kivirakenteisiin kerrostaloihin. Myös ekologiset energianlähteet, ekologinen kaukolämpö ja energian oma tuottaminen vaikuttaa ekologiseen kokonaisvaikutukseen. Turun kaupungin kokonaishahmo on sarvimainen, jolla on omat haasteensa yhdyskuntarakenteeseen.

Turkulaiset kaipaavat eniten kerrostaloa keskusta-alueella. Yrittäjät puolestaan kaipaavat eniten junareitin toimivuutta sekä pysäköintiä keskustassa. Esimerkiksi uudet pysäköintiluolat keskustassa parantaisivat keskustan käytettävyyttä. Turun keskustan kehittäminen on pääosin hidastunut, vaikka kaupunki kasvaa. Kauppatorin kehittäminen on nähty yhtenä vaihtoehtona, tällöin mahdollisimman tehokas suunnitelma sekä mahdollisimman pitkäikäinen ratkaisu järkevine reitteineen on Turulle etu.

Myös Turussa mietitään toriparkkia, toteutuneita vertailukohtia ovat Jyväskylän 500 paikan 30-vuotias toriparkki, Mikkelin 620 paikan toriparkki on 4-vuotias, Lahden 600-paikan toriparkki on vuoden vanha, Vaasassa on 841 auton toriparkki, Kuopion toriparkissa on 1280 paikkaa ja Joensuussa suunnitellaan 330 -420 auton toriparkkia. Sen sijaan Tampereelle on rakennettu 950 paikan kallioparkki, samoin Helsingissä on yli 5000 autopaikan verran kallioparkkeja. Turun torin kehittäminen on ajankohtainen aihe, rakennukset rajaavat 160x160m kokoisen alueen, josta torialue on 120x120m, Vieressä on Turun ortodoksinen kirkko, joka on jäänyt korkeudeltaan uusien rakennusten alapuolelle. Toriparkki Turussa on jatkosuunnittelussa ja suunnitteilla on 800 paikan kapasiteetti.

Oulun Kivisydän on 900 autopaikan kallioluolatyyppinen pysäköintilaitos, joka otettiin käyttöön 1.10.2015. Se sijoittuu 30 metrin syvyyteen kallion alle ja sisältää mahdollisuuden laajennukseen 1500-paikkaiseksi. Oulun Kivisydän ja Tampereen Hämeenkadun suuntainen pysäköintiluola ovat hengeltään lähellä helsinkiläistä 1300-paikan Europarkin Forumin pysäköintihallia, joka on eräänlainen kallioparkkien protoratkaisu Suomessa. Helsingissä on kahdeksantoista Q-Parkin ja yhdeksän Europarkin pysäköintihallia, joista molemmilla yrittäjillä on vastuullaan kymmeniä tuhansia paikkoja. Helsingin uusin pari vuotta sitten valmistunut pysäköintiluola Musiikkitalon ja Finlandiatalon välissä sisältää 650 autopaikkaa. Q-Park operoi jo nyt yhdeksää Turun keskustan pysäköintilaitosta. Turun keskustan pysäköintipaikat ovat noin 3000 paikkaa ja ydinkeskustassa 2200 paikkaa. On otettava myös huomioon, että pysäköintipaikat vievät tilaa, jota voisi käyttää raideliikenteen kaavoittamiseen. Turussa onkin vähennetty kolmessa vuosikymmenessä vajaa 6000 pysäköintipaikkaa.

Turun kaavassa keskustan kehittämisessä länteen päin kannattaisin ruutukaava-alueen jatkamista, joka sekä tukisi orientaatiota että lisäisi kaupunkilaisten kannalta lisää jatkuvuuden tunnetta. Tätä ruutukaavan jatkamista länteen perustelisin myös rakennussuojelukohteiden puuttumisella. Asumispinta-alaa henkeä kohden on Turussa noin 38 neliötä. Eniten asuntoja valmistuu uusiin kerrostaloihin. Turun lähiöt sijaitsevat 2-6 kilometrin päässä keskustasta. Turun lähiöiden osalta en näe niinkään ongelmana 1960 -1970-luvun arkkitehtuurista tyyliä, vaan pikemminkin suunnitellun rakentamisen elinkaaren ja rakennusten talotekniikan sekä energiatehokkuuden vanhenemisen.

Turun yleiskaava 2020 tuo selkeästi ja graafisesti havainnollisesti esiin Turun keskustakeskeisyyden sekä pienikokoisista pirstaleista koostuvan aluerakenteen. Voisi kuitenkin miettiä, pohjautuuko se liian voimakkaasti autoliikenteeseen ja voisiko rataverkkoa kaavoittaa kaupunkiin autoliikenteen pääväylien ohella kilpailukykyisemmin. Konsulttityönä tehty rakennemalli 2035 puolestaan keskittyy kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tuomaan esille maankäytön kehittämisvaihtoehtoja, vuoden 2012 versiossa kuitenkin ehkä vielä kömpelöllä tavalla, jossa yksityiskohdat liian suuressa mittakaavassa ovat päällekkäin. Odotukset uudesta 2029 yleiskaavasta ovat korkealla. Turun kaupunki on toteuttanut yleiskaava 2029-valmistelua varten myös ansiokkaan hulevesisuunnitelman, mutta voisi miettiä, olisiko lisäksi päätöksentekoa tukemaan tarpeellista tehdä suunnitelma, jossa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä sateiden voimistumisen osalta että merenpinnan nousuun.

Varsinais-Suomen liitto on tehnyt selvitystä Uusikaupunki-Turku-Salo ja Turku-Loimaa paikallisjunaliikenteestä sekä verrannut tilannetta Ruotsiin. Kuitenkaan vastaavaa vertailua ei ole vielä julkaistu pikaraitiotieliikenteestä. Sen sijaan Euroopan Komission Euroopan sisäisestä kuljetusverkostosta voisi todeta, että kahtena Suomen kilpailevana strategiana on reitti Turusta Tukholmaan ja Helsingistä Tallinnaan. Molempaa reittiä myöten pääsee Keski-Eurooppaan rataverkkoa myöten. Yhteys Turusta Tukholmaan on kaksi kertaa pitempi, kuin Helsingistä Tallinnaan, mutta Ruotsin talous on moninkertainen Viroon verrattuna. Voimme siis olettaa, että molemmat toisiinsa kytköksissä olevat kaupungit tulevat kehumaan oman reittinsä ensisijaisuutta verrattuna toiseen. On lisäksi otettava esille, että Helsingin oikoratayhteys Pietarin kautta Tallinnaan olisi 650 kilometriä, kun taas Turun yhteys Tukholmaan Tornion kautta on 1650 kilometriä. Sen sijaan yhteys Tukholmasta Hampuriin on yli 800 kilometriä, kun taas Tallinnan yhteys Berliiniin on yli 1500 kilometriä. Investointien ja kaavoitusten optimoinnissa on siis puoltavia sekä kieltäviä näkökulmia.

 

 

05 01 2016           Taneli Poutvaara

 

 


 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Page 1Ark-toimintaa/Arch-activitiesKuvastoArk-KuvastoLinkitYhteydet/ContactCVBlog